Paistorasvaa elikkäs laardia

[tommiunk]

Kaikki alkoi siitä että rupes harmittaa, kun eteläsuomen marketeista ei saa suolasilavaa Miten siinä sitten paistaa maistuvat käristykset?

Heti alkuun täytyy myös kehottaa niitä jotka pelkäävät sydänverisuoniensa tukkeutumista siirtymään muualle tästä threadista.

Eksyin siis sivuille jossa käsiteltiin puhdistetun sianrasvan ominaisuuksia ja terveellisyyttä. Toisin kuin monesti väitetään, sianrasva on itse asiassa esim voihin verrattuna rasvakoostumukseltaan melko hyvää eli voisi sanoa: jopa terveellistä. Itse olen ruumiinmuodoltani verrattavissa kuivan kesän oravaan joten sen suhteen en ole koskaan muutenkaan pelännyt rasvaa.

Mistä tätä laardia sitten saa? vielä 1900-luvun alkupuolella, ennen margariinien ja muiden pallirasvojen esiinmarssia, laardi oli Suomessakin peruselintarvike ja ostettavissa joka kaupasta. Nykyään, kun pelätään niin kovasti rasvaa, on laardi lähes kirosana ja jos edes puhut siitä saat naisväeltä hämmentyneitä katseita. Siis Suomessa laardi ei kuulu elintarvikeliikkeiden valikoimiin. Saksasta ja virosta sitä saisi mutta en minä nyt sentään matkailemaan paistorasvan takia rupea.

Teen sitä siis itse. Internetin kätköistä löytyy paljon tietoa, kun osaa hakea muilla kielillä kuin suomella. Googleen kun kirjoittaa: rendering lard, rupeaa tietoa löytymään.

Kaikki alkaa siitä että hankitaan rasvaa. Tässä tapauksessa kauppahallin lihakaupasta löytyi 1,5 kg hyvälaatuista sian sisäelinrasvaa eli ihraa.. Kuulostaa melko epäterveelliselle eikö vain

Rasva kuutioidaan sopivan pieniksi esim: 2cmx2cmx2cm paloiksi. Nämä palat laitetaan pataan puolen vesidesilitran kera.



Pataa lämmitellään keskiteholla ja sekotellaan, pikkuhiljaa rasvat alkaa sulaa.



Loppujen lopuksi jäljellä on enää kuivia kudoksenpaloja.



Tässä kohtaa on keitoksen sihinä loppunut ja homma on lähes valmis. Enää puuttuu suodatus ja jäähdytys. Suodatin rasvan sihvilällä ja harsolla. Jäljelle jäi kullankeltainen rasva joka jäähtyessään muuttuu valkoiseksi.



Jäähdyttelyn aikana rasvaa kannattaa sekoitella jotta lopputuloksesta ei tule rakeista vaan voin kaltaista pehmeää....

Tämähän on siis niinkuin valmista sulatettua silavaa, jota voi lapata purkista pannulle, helppoa eikö vain.

Aikaa koko hommaan kului ehkä 3 tuntia.

[tommiunk]

Ja lisäksi täytyy sanoa, että koskaan ei ole valurautapata näyttänyt yhtä hyvältä kuin tämän prosessin jälkeen.. Ja voihan tuota suolaamatonta laardia käyttää valurautapannujen ja patojen huoltoon myöhemminkin.

[heiluri]

Oikein herahti vesi kielelle,tuota kun pistää pannulle,nakkaa sekaan ripauksen suolaa ja käristää siinä ruisleivän paloja...
_________________
Kertalaakiyhdistys

[petra]

Siis aloittaja haluaa suola läskiä????
_________________

[tommiunk]

Suolasilavaa.. kuka läskistä puhui? maistapa kerran silavaan tehtyä käristystä niin tiedät mistä puhun.

[petra]

sorry....hoonosti lueettu...
_________________

[igorrock]

Ei taida kaupoista enää saada sitä valkoista umpisuola-läskiäkään joka meikäläisen lapsuudessa vielä oli kotipuolessa kohtuullisen yleinen eväs sekä "raakana" että pannulla kullanruskean rapeaksi paistettuna....

[Koukkupolovi]

Kylmänen Oy tekee vielä suolaläskiä.
Löytyy "hyvin varustetuista elintarvikeliikkeistä" Pohjois-Pohjanmaan ja Koillismaan seudulta.
Viimeksi ostin sitä mennä syyssä Pudasjärven K-Supermarketista.

Onhan sitä kaupoissa muutaman sortin "laardia" munkinpaistorasvana, muttei siinä kannata käristystä pilata, kookosrasvaa kurja on.
_________________
Hoc iam omni varietate caret.

[igorrock]

[Koukkupolovi]

Esterille jos yv:tä laitat ja toimitusehdoista sovitte, niin uskoisin löytyvän....
Viite "Erälle.net miitti" vaikka parista viime Wappumatineasta...
Uskon kyllä Kylmäsen rahtipakettina toimittavan haluamasi määrän, jos sinne yhdynnöit..
_________________
Hoc iam omni varietate caret.

[RiUDE]

Lueskelin tuossa iltasella tukkijätkistä kertovaa kirjaa "Jätkät sen kun porskuttaa".
Käytännössä jokaisessa ruokalajissa käytetään läskiä tai amerikan läskiä.
Esim. puuro tehtiin laittamalla "ruokakauhaan" vettä, otraryyniä ja läskiä, ja kauha sitten uuniin työpäivän ajaksi.

Toinen hyvältä vaikuttava resepti oli läskinpaisto em. kauhassa, vehnä- tai ruisjauhoja suurusteeksi ja vettä perään. Tämä sitten kauhottiin leipäpalalla kitaan.

Mutta miten eroaa läski ja amerikan läski, se jäi vielä epäselväksi.
_________________
Savo suureksi.

[igorrock]

Amerikan läski tuotiin suomeen amerikasta tynnyreissä, se säilyi hyvin ja pitkään. Puhuttiin ns. Wilsonin pinnasta. Nimitys "Wilsonin pinta" ei viittaa presidentti WOODROW WILSONiin, vaan chicagolaiseen elintarvikepakkaamoon, jonka tuotteet tunnettiin Suomessakin jo 1900-luvun vaihteessa.

Mainittu kirja on tuttu minullekin, tosin omaan makuuni paras lisuke pannussa paitetulle suolaläskille on kotona leivottu keskitumma leipä, pieniksi paloiksi leikattuna ja paistoliemeen kastettuna. Slurps !

[Saraspaa]

Savupojat OY nimisestä firmasta kannattaa kysellä suolasilavaa, ei ole umpisuolattua vaan pintasuolattua. Hiton hyvää!

[Perttu Itkonen]

Todella hyvä säie.
Kannattaa lukaista, mitä Antti Heikkilä kirjoittelee eläinrasvan käytöstä...margariini uskovaiset älkää vaivautuko, ettei uskonne järky

Googlella kannattaa hakea merisuola, on ihan eri aine kyseessä kuin Nacl.

[Sämpy]

Samanlaista tavaraa saa vaikka nylkemällä sian tai ruhonosa niin että läski jää nahkaan. Nahka viipaleiksi ja uunipellille ja uuniin. Peltiltä voi sitten kaataa rasvan talteen. Jos omaa tarvista ei ole, niin sitä on helppo sotkea koiraruokaan.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"