| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
Johan Nyton
Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Maa 2010
Viestejä: 1221
|
 Lähetetty: 18.02.2012 16:54 Viestin aihe: |
 |
|
| Pohjola kirjoitti: |
Tuon hj maksun kipuaminen tietenki on osin kustannus syistä, mutta ei nyt ihan yksin siitä ole kyse. Olen aatellu että hierretään "koko" hj jäsenen seuraa jäseneksi, jotta saadaan isompia jäsen lukuja ja mikä parasta ne on kuitenki mykkijä jäseniä joilta ei tule mitään vaateita tai kannanottoja. Sittenpä voidaanki ajaa asiaa ihan ku ite halutaan. |
En ymmärrä mitä tämä tarkoittaa? Mikä on hj?
Kirjotettu helevetisti juovuksissa vai?
_________________
Kun katson vihreitä näen punaista.. |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
Sigamees
Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Mar 2008
Viestejä: 11073
|
| Lähetetty: 18.02.2012 17:40 Viestin aihe: |
|
|
Henkilöjäsen
_________________
Running target! |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Pohjola
Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009
Viestejä: 26327
|
| Lähetetty: 18.02.2012 22:26 Viestin aihe: |
|
|
eipä tullu huomioitua että lukia voi olla hj= helevetin juovuksissa.
noh, tuo lyhenne on niin tuttu kisapuolelta ettei tullu mieleen muuta kirjotella. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Metsastyskerho1
Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Lok 2005
Viestejä: 906
|
| Lähetetty: 19.02.2012 07:33 Viestin aihe: |
|
|
| Deereman kirjoitti: | | Esimerkkinä: Jänisjahdissa miehet menivät talon pihaan haulikot kädessä jossa lapset äitinsä kanssa olivat, ei anteeksi pyyntöjä vaan !&%¤#"! isännälle joka asiasta jälkeenpäin kyseli, |
Tuossa on ainakin kaksi erillistä virhettä: Ensinnäkin tuo pihassa passittaminen ja vielä pahempana virheenä suunsoitto asiasta kyselleelle isännälle. Ikävä juttu, toivottavasti seura saa jossain vaiheessa noi menetetyt maat takaisin metsästysalueeseensa.
Toisaalta tarina on siinä mielessä lohdullinen että ilmeisesti tilanne olisi ollut vielä korjattavissa ensimmäisen virheen jälkeen. Tuossa tapauksessa vasta toinen peräkkäinen virhe johti tuohon lopputulokseen. Pahoittelemalla sattunutta ja pitämällä puhuttelun rusakonmetsästäjille lopputulos olisi saattanut olla jotain muuta. Tässä on siis opittavaa meille kaikille, jos tulee mokattua niin ainakaan ei kannata hoitaa asiaa suunsoitolla vaan olla kohtelia ilmoittajalle ja pyytää mokaajia korjaamaan toimintaansa. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Johan Nyton
Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Maa 2010
Viestejä: 1221
|
| Lähetetty: 19.02.2012 14:32 Viestin aihe: |
|
|
| Metsastyskerho1 kirjoitti: | | Mutta se on ihan totta että mitä Mtj nosti esiin tuosta maanomistuksesta: Metsästysvuokrasopimuksien saaminen ei ainakaan yksinkertaistu seuraavan 15 vuoden aikana. Eikä kyse ole vain luontoliitoista ja muista vastaavista, kyse on paljon siitäkin etteivät uudet maanomistajat välttämättä tunne koko metsästystä. |
Metsästäjien ja metsänomistajien tulisi entistä paremmin ymmärtää mitä metsästysoikeus pohjimmiltaan tarkoittaa. Uskoisin että tulevaisuudessa sen merkitys kasvaa olipa sitten kysymys kaupunkilaisesta tai maalla asuvasta metsänomistajasta.
Kysymys on yksinkertaisesti taloudellista arvoa sisältävästä maankäyttömuodosta. Vastaavista kuin puiden kasvattaminen, maanviljelys, maa-aineksen hyödyntäminen. kalastusoikeuden käyttö vesialueella, tonttimaan myynti ja vuokraus jne. Kaikki edellämainitut toiminnot perustuvat lähtökohtaisesti maanomistukseen. Näiden taloudellinen merkitys on vahdellut vuosisatojen aikana ja näin tulee tapahtumaan tulevaisuudessakin. Uskoisin että metsästysoikeuden hyödyntäminen taloudellisessa merkityksessä voi hyvinkin lisääntyä tulevaisuudessa. Saksasta ja Ruotsista löytyy hyviä esimerkkejä.
Sopivan kokoinen metsäalue voi tuottaa omistajalleen metsätysoikeuden vuokran muodossa jopa paremmin kuin talousmetsän kasvatuksen myötä. Puuntuotannosta varsinaisen "tilin" saa harvoin, vain kerran pari 100 vuodessa. Metsästysoikeudesta saa vuokran joka vuosi eikä se kovin paljoa kilpaile puunkasvatuksen kanssa. Riistan aiheuttamia vahinkojakin on turva liioitella, Esimerkiksi hirvi saattaa aiheuttaa haittaa puunkasvatukselle vain ja ainoastaan taimikkovaiheessa. Nämä vahingot on helppo välttää sopivilla varotoimilla.
Kysymys on myös siitä osaako metsänomistaja hoitaa omaisuuttaan. Tällä on suuri merkitys metsästysikeuden arvoon ja tuottoihin. Nykyisellä "lähes olemattomalla" riistakannan määrällä ei ole metsästysoikeuden arvoa kasvattavaa merkitystä. Puhumattakaan jos "arvoriistan" siis esim. hirvien määrä pudotataan erittäin pieneksi, mikä on eräiden riistakeskusten tavoitteena (siis 1-2 hirveä/1000 ha). Kukapa sitä haluaisi maksaa hirvenmetsästysoikeudesta jos tietää jo etukäteen ettei alueella ole hirviä. Parhailla metsästysmailla Ruotsissa hirvikanta voi olla jopa 10-15 hirveä/1000 ha. Samoilla alueilla voi olla lisäksi 100-200 metsäkaurista, sama määrä villisikoja jne. Eipä ihme että maanomistaja voi saada metsästysoikeuden vuokrana vuosittain jopa satoja kruunuja/hehtaari. Keski-Euroopassa on sama juttu mutta metsästysmaiden vuokrat saattavat olla vielä korkeampia.
Olen varma että kaupungissa asuva maanomistaja osaa arvostaa maidensa metsästysoikeutta, tai ainakin sen tuottoja, kun sitä oikealla tavalla jalostetaan. Pidän suurempana vaarana tulevaisuuden metsästykselle kotimaisia, maankäyttöä valvovia viranomaisia kuten maa- ja metsästalousministeriö, riistakeskus ja ympäristökeskukset jne., kuin kaupunkilaisia maanomistajia.
_________________
Kun katson vihreitä näen punaista.. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Panostaja
Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Syy 2007
Viestejä: 1911
|
| Lähetetty: 19.02.2012 14:54 Viestin aihe: |
|
|
| Johan Nyton kirjoitti: | | Metsastyskerho1 kirjoitti: | | Mutta se on ihan totta että mitä Mtj nosti esiin tuosta maanomistuksesta: Metsästysvuokrasopimuksien saaminen ei ainakaan yksinkertaistu seuraavan 15 vuoden aikana. Eikä kyse ole vain luontoliitoista ja muista vastaavista, kyse on paljon siitäkin etteivät uudet maanomistajat välttämättä tunne koko metsästystä. |
Metsästäjien ja metsänomistajien tulisi entistä paremmin ymmärtää mitä metsästysoikeus pohjimmiltaan tarkoittaa. Uskoisin että tulevaisuudessa sen merkitys kasvaa olipa sitten kysymys kaupunkilaisesta tai maalla asuvasta metsänomistajasta.
Kysymys on yksinkertaisesti taloudellista arvoa sisältävästä maankäyttömuodosta. Vastaavista kuin puiden kasvattaminen, maanviljelys, maa-aineksen hyödyntäminen. kalastusoikeuden käyttö vesialueella, tonttimaan myynti ja vuokraus jne. Kaikki edellämainitut toiminnot perustuvat lähtökohtaisesti maanomistukseen. Näiden taloudellinen merkitys on vahdellut vuosisatojen aikana ja näin tulee tapahtumaan tulevaisuudessakin. Uskoisin että metsästysoikeuden hyödyntäminen taloudellisessa merkityksessä voi hyvinkin lisääntyä tulevaisuudessa. Saksasta ja Ruotsista löytyy hyviä esimerkkejä.
Sopivan kokoinen metsäalue voi tuottaa omistajalleen metsätysoikeuden vuokran muodossa jopa paremmin kuin talousmetsän kasvatuksen myötä. Puuntuotannosta varsinaisen "tilin" saa harvoin, vain kerran pari 100 vuodessa. Metsästysoikeudesta saa vuokran joka vuosi eikä se kovin paljoa kilpaile puunkasvatuksen kanssa. Riistan aiheuttamia vahinkojakin on turva liioitella, Esimerkiksi hirvi saattaa aiheuttaa haittaa puunkasvatukselle vain ja ainoastaan taimikkovaiheessa. Nämä vahingot on helppo välttää sopivilla varotoimilla.
Kysymys on myös siitä osaako metsänomistaja hoitaa omaisuuttaan. Tällä on suuri merkitys metsästysikeuden arvoon ja tuottoihin. Nykyisellä "lähes olemattomalla" riistakannan määrällä ei ole metsästysoikeuden arvoa kasvattavaa merkitystä. Puhumattakaan jos "arvoriistan" siis esim. hirvien määrä pudotataan erittäin pieneksi, mikä on eräiden riistakeskusten tavoitteena (siis 1-2 hirveä/1000 ha). Kukapa sitä haluaisi maksaa hirvenmetsästysoikeudesta jos tietää jo etukäteen ettei alueella ole hirviä. Parhailla metsästysmailla Ruotsissa hirvikanta voi olla jopa 10-15 hirveä/1000 ha. Samoilla alueilla voi olla lisäksi 100-200 metsäkaurista, sama määrä villisikoja jne. Eipä ihme että maanomistaja voi saada metsästysoikeuden vuokrana vuosittain jopa satoja kruunuja/hehtaari. Keski-Euroopassa on sama juttu mutta metsästysmaiden vuokrat saattavat olla vielä korkeampia.
Olen varma että kaupungissa asuva maanomistaja osaa arvostaa maidensa metsästysoikeutta, tai ainakin sen tuottoja, kun sitä oikealla tavalla jalostetaan. Pidän suurempana vaarana tulevaisuuden metsästykselle kotimaisia, maankäyttöä valvovia viranomaisia kuten maa- ja metsästalousministeriö, riistakeskus ja ympäristökeskukset jne., kuin kaupunkilaisia maanomistajia. |
+100 Ompa huippu kirjoitus, kiitoksia siitä. Tuollakin osalla valtionmailla on hirvet ammuttu käytännössä aivan minimiin, vastaavasti susia sieltä löytyy ja pelko on persijeessä että milloin menee koira noiden kitaan. Jännä katsoa tulevaisuudessa että miten kauan noille alueille löytyy jahtaajia jos jatkuvasti maanvuokria hilataan ylöspäin vaan alueet on tyhjiä kantturoista. Se tuo susi tuo huonosti rahaa valtion kassaan vaan vie sitä sieltä aivan järkyttävän paljon enemmän. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Panostaja
Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Syy 2007
Viestejä: 1911
|
| Lähetetty: 19.02.2012 14:57 Viestin aihe: |
|
|
| Johan Nyton kirjoitti: |
Nykyisellä "lähes olemattomalla" riistakannan määrällä ei ole metsästysoikeuden arvoa kasvattavaa merkitystä. Puhumattakaan jos "arvoriistan" siis esim. hirvien määrä pudotataan erittäin pieneksi, mikä on eräiden riistakeskusten tavoitteena (siis 1-2 hirveä/1000 ha). Kukapa sitä haluaisi maksaa hirvenmetsästysoikeudesta jos tietää jo etukäteen ettei alueella ole hirviä. Parhailla metsästysmailla Ruotsissa hirvikanta voi olla jopa 10-15 hirveä/1000 ha. Samoilla alueilla voi olla lisäksi 100-200 metsäkaurista, sama määrä villisikoja jne. Eipä ihme että maanomistaja voi saada metsästysoikeuden vuokrana vuosittain jopa satoja kruunuja/hehtaari. Keski-Euroopassa on sama juttu mutta metsästysmaiden vuokrat saattavat olla vielä korkeampia.
|
Oli ihan pakko vielä korostaa tuo parasosa tekstistä... |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Metsastyskerho1
Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Lok 2005
Viestejä: 906
|
| Lähetetty: 21.02.2012 23:26 Viestin aihe: |
|
|
| Johan Nyton kirjoitti: | | Parhailla metsästysmailla Ruotsissa hirvikanta voi olla jopa 10-15 hirveä/1000 ha. Samoilla alueilla voi olla lisäksi 100-200 metsäkaurista, sama määrä villisikoja jne. Eipä ihme että maanomistaja voi saada metsästysoikeuden vuokrana vuosittain jopa satoja kruunuja/hehtaari. Keski-Euroopassa on sama juttu mutta metsästysmaiden vuokrat saattavat olla vielä korkeampia. |
Pitää paikkansa Keski-Euroopassa, ehkä Etelä-Ruotsissakin mutta samoista tuotoista on turha unelmoida Suomessa ja tähän on kaksikin syytä.
Kuten itsekin kirjoitit, ensinnäkin riistatiheys on Keski-Euroopassa jotain ihan muuta. Jos 1000 hehtaarin alue tuottaa meillä vuosittain (pitkällä aikavälillä) yhden kaadettavan hirven ja hyvällä tuurilla pari peuraa, niin jossain rehevässä Keski-Euroopassa samalta alueelta kaadetaan saksanhirviä, kuusipeuroja, villisikoja, metsäkauriita, yms aivan eri määriä. Eli maatilkun omistajalla on tavallaan enemmän "myytävää".
Toinen syy on taas potentiaalin ostajakunnan laajuus. Jos vaikkapa lasketaan hyvätuloiset metsästäjät 100 km säteellä metsästysalueesta, niin Keski-Euroopassa heitä löytyy aivan toinen määrä kuin Suomessa. Väestötiheys on siellä hieman toista luokkaa ja myös hyvätuloisia löytyy enemmän, näiden kahden faktan yhteisvaikutuksesta potentiaali asiakaskunta on aivan eri mittaluokissa. Asia ei muutu siitä mihinkään vaikka tuo säde kasvatettaisiin 200 tai 300 km mittaiseksi, edelleen tässä on iso ero.
Toisaalta eipä Keski-Euroopassa ole valtion kautta organisoituja hirvivahinkokorvauksiakaan eli jos joku maanomistaja ei saa katettua maa- ja metsätalousvahinkoja noista kaatomaksuista niin ne jäävät sitten ihan omaksi vahingoksi. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
MtJ
Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Tou 2004
Viestejä: 10001
|
| Lähetetty: 04.03.2012 15:20 Viestin aihe: |
|
|
Ensinnäkin keskustelijoilta erinomaisia kommentteja asiaan liittyen. Kiitokset.
| Lainaus: | | Olen varma että kaupungissa asuva maanomistaja osaa arvostaa maidensa metsästysoikeutta, tai ainakin sen tuottoja, kun sitä oikealla tavalla jalostetaan. Pidän suurempana vaarana tulevaisuuden metsästykselle kotimaisia, maankäyttöä valvovia viranomaisia kuten maa- ja metsästalousministeriö, riistakeskus ja ympäristökeskukset jne., kuin kaupunkilaisia maanomistajia. |
Tässä on useinkin se ongelma, ettei tiedetä omistetusta omaisuudesta paljonkaan. Metsästysoikeuden siirtyminen maanomistuksen vaihtumisen myötä tulee yllätyksenä, mikäli asiasta aletaan keskustella. Mielestäni kaikki listaamasi yhdessä tekevät metsästysvuokrasopimukset vaikeammiksi; osin ovat jo tehneet. Kaupunkilaisten metsänomistajien ongelmiin liittyy muutama jo nyt havaittu asia; metsänomistajista ei enää ole tietoa, metsänomistajat eivät nykyään koe tärkeäksi siirtää kenellekään metsästysoikeutta, jne. Eritellään vielä esimerkin kautta näitä kahta ongelmaa, jotta selviäisi, mitä tarkoitan.
Esimerkki. Metsästysmaat menevät perinnönjaon kautta jakoon. Maat jakautuvat 4 eri henkilölle, jotka asuvat eri puolella Suomea. Yksikään henkilöistä ei asu samalla paikkakunnalla, jossa heidän perimänsä maa on. Perinnönjaon jälkeen maat jäävät perillisten käyttöön, eikä metsästysseuralla ole tietoa, ketä perilliset ovat. Kun asiaa selvitetään, löytyy tietoja, joissa yksi perillinen on muuttanut ulkomaille, toisen perillisen tiedot ovat salaisia ja vain kaksi muuta perillistä löydetään. Heiltä kysyttäessä saadaan yhteys ulkomailla asuvaan metsänomistajaan, mutta ei siihen kolmanteen, jonka yhteystiedot ovat salaisia. Yksi perijä on riitautunut muiden kanssa niin, ettei halua ottaa yhteyttä näihin kolmeen muuhun millään tavalla. Toinen perillinen, johon otetaan yhteys, kieltää metsästyksen maillaan.
Lopputuloksena metsästysseuralta lähtee 1/2 maiden metsästysoikeudesta pois kyseiseltä alueelta, koska perilliseen ei saada yhteyttä ja toinen on kieltänyt metsästyksen maillaan. Seura menetti perinnönjaon takia puolet maiden metsästysoikeudesta ja asiaa jää tälle tolalle, sillä metsästysoikeutta ei voi saada painostamalla maanomistajaa.
Molemmat esimerkin henkilöt ovat todellisesta elämästä ja metsästysvuokratilanteesta. Ympäristöministeriö on nykyaikana yksi suuri vaaratekijä metsästyksen osalta. Tänä vuonna on käynnistynyt suuri hanke suojelualueiden lisäämisestä, tulossa on mm. lisärajoituksia kansallispuistoihin, sekä muille suojelualueille.
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa? |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
MtJ
Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Tou 2004
Viestejä: 10001
|
| Lähetetty: 06.03.2012 21:40 Viestin aihe: |
|
|
Muuten, ongelmia tulee herkästi myös sellaisessa tapauksessa, kun kuolinpesä on jakamaton; tällöin yksi osakas voi kieltää alueella metsästyksen kokonaan halutessaan. Erittäin vaarallinen tilanne, mikäli puhutaan Etelä-Suomen alueella 100+ hehtaarin alueesta metsästysmaata.
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa? |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
