Norjalaiset KKC -laminaattitukit

[Peto]

[euroshopperi]

No ei ole tuo vielä petaamista. Tai siis jos seppä sitten sen petaa niihin rautoihin, joihin se jää, niin se jo kyllä on.
_________________
http://fi.wikipedia.org/wiki/J._V._Snellman

[havu]

Euroshopperi tietää mitä meinaan. Eli onko kellään hajua asiasta että kuka sen petaamisen oikeasti tekee? Miun pössykkään kun ei löydy sopivaa valmiiksi kolottua KKC:tä, niin homma menee niin että täkäläinen kauppias lähettää raudat Olkkoselle, joka antaa/lähettää se jolleen sepälle joka sitten istuttaa ne blancoon.

Eli kenellä Olkkonen sen petaamisen teettää? Referenssejä kehiin että tietää pitääkö sekin tehjä sitten kuitenkin itte.

[Peto]

[euroshopperi]

Jos käytetään jotain universal sabluunaa petauksen omaiseen karkea sovitukseen, niin se ei ole silloin petaamista. Petaaminen on juuri täsmälleen niihin rautoihin tehty tukin hienosovitus. Rauta voi olla esim vain toisesta kärjestään kantava tuollaisessa "yleis sabluuna" sovituksessa ja silloihan se viskelee ihan oikeasti luoteja. Jos se on vain toiselta puolelta, mutta raudan juuresta kantava, niin saattaa heitto olla minimaalista. Oikealla petauksella on kuitenkin tarkoitus poistaa nuo potenttiaaliset heitot petausraudan ja tukin sovitusten heitoissa ja rekyyli laskeutuu mahdollisimman tasaisesti massan kautta puihin ja sitä kautta kulkusiin asti.
_________________
http://fi.wikipedia.org/wiki/J._V._Snellman

[Peto]

Käy kertomassa KKC:n omistajille, ettei teidän pyssyt voi käydä, eläkä usko silmiäsi jos näet tositoimissa radalla.

Mitenkähän paljon noissa kotimaisissa pyssyissä rautojen koko heittelee?
_________________
Vaikka muu häviää, niin metsästys jää.

[ioni]

Melko surkea tuotantolinja täytyy olla jos kiväärien lukonkehysten mitat heittävät niin paljon että yhdellä pedattu tukki ei käy toiselle samanmalliselle! Sen ymmärrän että kasamiehet liimaavat tukin rautoihin mutta ei kai kukaan esim. metsästysasetta pysyvästi kasaan liimaa?

Edit: aamukahvipäishän sohlatun kiroitusvirheen korjausta

[havu]

No joo, ioni puhuu kyllä asiaa. Mutta sehän tässä nyt kaihertaakin, kun minulle sanottiin että ase pedataan samaan rahaan. Kun puhutaan petaamisesta, niin en pidä kokonaishintaa pahana. Siis jos todellakin pedattu. Jos vain kolottu, that's fine too, petaan silloin itse jos tarpeen. Tosin silloin pitäisi hintaa viilata alaspäin. Mutta kun oikein sanotaan että pedataan ja petaamisella käsitän vain ja ainoastaan sen niin kuin eurochopperikin sanoi.

Se ei kuitenkaan ole tänä päivänä niin harvinaista että puhutaan miten sattuu eli luvataan ja totuus onkin toisenlainen. Hiukan vain olisin sen petaamisen kanssa vielä toiveikas koska sanojaa pidän kuitenkin ihan ammattimiehenä jolla pitäisi olla sanasto hallussa.

Olkkonen on kouluttautumassa tänäpän.

[JJR]

Ei tuo mitään petaamista ole vaikka kuinka kovasti niin tahtoisi. Tuo on vasta rautojen tilan tekemistä. Ei se tietysti estä asetta käymästä hyvinkin. Jotkut aseet käy hyvin ilman petausta, ja joskus rautojen sovitus natsaa hyvin kehykseen. Jos ei halua olla tuurin varassa niin massapetauksella sen voi ulottaa pätemään joka aseeseen.

Petaus on tarkkuusvalu, missä muottina toimii nimenomaan se kehys jota tukissa on tarkoitus käyttääkin. Devconin data sheetin perusteella plastic steel puttyn kutistuminen on luokkaa 6*10^-4 eli voi käytännössä sanoa että millin parin paksuinen kerros on just peilikuva muotista.

Jotkut asevalmistajat tekevät lämpökäsittelyn kehykselle viimeisenä koska tommoseen tyypilliseen 38-42hrc kovuuteen käsiteltyä kehystä on työläs työstää. Useimmilla lämpökäsittelymenetelmillä syntyy ihan helposti mitattavissa olevia eroja. On työstössä toleranssit muutenkin. Jos "sabluuna" kehys on jossain mitassaan ylärajassa ja loppukäyttäjän kehys alarajassa niin arvaahan sen millainen sovitus on. Kyllä sarjatuotantoaseissa heitot on vähän dimensiosta riippuen satkuista kymppeihin. Ja petauksen sovitus mitataan tuhannesosissa... you do the math...

Tiedän yhden konkreettisen esimerkkitapauksen missä erinomaisesti tikannut 1000yd ase (ei kasa-ase) alkoi tehdä selvästi normaalikäynnistä poikkeavaa pystyhajontaa. Ase oli pedattu aiemmin ja sillä oli ammuttu menestyksekkäästi kilpaa, mutta kehykselle oli sittemmin tehty jotain toisen sepän toimesta ja samassa yhteydessä kehys jouduttiin kiillottamaan uudelleen. Mitat muuttuivat kiillotuksen yhteydessä sen verran että vanha petaus ei enää ollut täydellinen sovitus. Ase massapedattiin uudelleen ja huippukäynti palasi.

[Peto]

No kokemuksien mukaan KKC tukit käy tuollakin "yleismallinpetauksella" erinomaisesti.

KKC-tukkihan hankitaan yleensä sen ylivertaisen ampumaergonomian vuoksi.
Jos tuntee henkistä epävarmuutta petausmenetelmästä johtuen, niin kysäsee myyjältä,
josko olisi mahdollista käyttää juuri omat raudat siellä petauksessa... Pitäisi onnistua.
_________________
Vaikka muu häviää, niin metsästys jää.

[Tiger]

Ite laitatin kesällä A-kolmoseen KKC-tukin. Sano se Olkkonen sen tukkisepän nimen joka niitä sovittaa, vaan enpä muista nimeä. Homma toimi siten, että koska ko. ase malliin ei valmista tukkimallia ole, niin vein raudat liikkeeseen ja jäin odottelemaan yhteyden ottoa. Pari kolme viikkoa siinä meni, kun ase oli valmis NIIHIN RAUTOIHIN pedattuna. Ja muuten tiukka petaus onki.

Nii ja alun perin oli aseessa Laurosen laminaattitukki (joku varminnt/semisporten malli). Vaikka ei Laurosessa vikaa ollutkaan, niin en ole hetkeäkään katunut, että vaihdoin.
_________________
Syön ammuttua lihaa.

[mpikkara]

[9.3x622]

[havu]

[ränkättäjä]

Saa vasuriakin ainakin jos sepällä teettävät sovitukset. Taitaa olla Landin joka sovitukset ja petauksen tekee.