Ideaali hirvenmetsästys

[Usko Eevertti Luttinen]

[Sigamees]

[overkill]

Ei ne alueet mitä vuokrataan metsästykselle ole mitään riistapankkeja keskieuroopassakaan. Hinnat vain puhtaasti määräytyy sen mukaan mitä elukoita alueella on ja miten tuhoja joutuu korvaamaan. Puhdas kysynnän ja tarjonnan laki siellä pätee.
Tottakai riistarikkaasta alueesta jossa vielä tuhot ovat suuria hinta nousee korkeammalle. Mutta ihan vastaavasti löytyy alueita joissa hinta on hyvinkin maltillinen ja kun riista kanta on pieni joten kysyntääkään alueella ei ole ja tietenkään vähäinen riista kanta ei tuhojakaan aiheuta.

Mitä itsellä on kokemuksia niin normaali hinta noin 1000 hehtaarin alueesta on muutamasta satasesta noin 20 000 euroon vuodessa. Ja sitten jos alue on tunnettu suurista trofeista etenkin saksanhirven osalta hinta voi olla melkein mitä tahansa. Mitä olen kuulluut niin 50 000 eurostakin puhutaan muutaman tuhannen hehtaarin pläntistä.

Vuokraaminen tapahtuu niin että alueelle on annettu riistan virallinen kanta arvio jonka perusteella on määrärtty minimi määrä mitä eläimiä on kaadettava. Jos tätä ei noudata niin sopimus on mahdollista purkaa vuokraajan puolesta eli riistakantaa ei oikein voi ihan mielin määrin kasvattaa alueelle. Ja mikäli tuhoja tulee lisää niin silloin tuhojen maksun määrä voi kasvaa mutta yleensä vuokra ei. Eli nämä kaksi maksua ovat vielä kaksi täysin toisistaan riippumattomia.

Mutta toki erillaisia käytäntöjä on mutta tuossa yksi esimerkki.

[Pussihousuelvis]

50 000e:2000ha=25e/ha

Kuhnan metsäpalsta 20ha*25e=500eur

Vuokratulon nousu 0eur:sta 500euroon...kuulostaa lupaavalta. Noviisille sata femmaa.
_________________
http://youtu.be/otCpCn0l4Wo?t=18s

http://aijaa.com/CZV65q

[Usko Eevertti Luttinen]

[Pussihousuelvis]

Itselleni vuokran ottaminen omasta metsäpalstasta käy varsin mainiosti, koska olen pahoittanut mieleni hirviporukan kiusaamisten takia.

Perin metsästysmaista vuokran ja menen itse kaupalliseen jahtiin, koska siellä ei kiusata.
_________________
http://youtu.be/otCpCn0l4Wo?t=18s

http://aijaa.com/CZV65q

[dxman]

Jostain muistojen kätköistä itselle jäänyt kuva, että ei se metsästysmaan vuokraaminen ole euroopassa välttämättä ihan tuhansien hehtaarien hommaa. Jostain syystä mielessä kummittelee 250 hehtaarin enimmäis raja per metsästäjä, ainakin jossain maassa? eli tuhannen hehtaarin kimpassa pitää olla minimissään 4 vuokraajaa?
Jossain saksassa kaiketi villisikoja kaadetaan puoli miljoonaa ja kauriita miljoona ja muut siihen päälle. Taas muistinvaraisesti saksassa saman verran metsästäjiä kuin suomessa... Ranska taasen oma lukunsa. Toisaalta tuollaisilla pikku riistakeitailla koiran käyttö alkaa olla sula mahdottomuus ellei jopa kiellettyä? Eli meikeläisittäin ajateltuna jahti on tyystin erilaista.

En tiedä miten muualla asiat ovat, mutta porinasta päätellen RHY,tten johtoportaisiin on osunut epäpätevää porukkaa jotka eivät tiedä hirvijahdista mitään. Onneksi oman RHY:n porukka on asiansa osaavaa.

[Usko Eevertti Luttinen]

[dxman]

Näyttää siltä, että täällä tuo leikkuri kävi 30 vuotta sitten kun noita lupamääriä katsoo. Tosin ei kanta nyypännyt noin alhaalla senkään jälkeen ja kaatoprosentitkin isompia. Oletettavasti tuollaiset yli 300:n lupamäärät on historiaa jos sen positiiviseksi laskee... Tod.näk. lupamäärät asettuvat vähän toiselle sadalle keskimäärin? Vai mikä se tavoitekanta sitten siellä tullee olemaan per 1000 hehtaaria.

Tulevan syksyn lupamäärät tulivat tänään ja aika odotetulla tavalla meni. Ei tarvitse olla ennustaja, että seuraavana vuonna tulee vähemmän. ,,

[Usko Eevertti Luttinen]

Tavoitekanta pitäisi olla täälläkin kuulemma se 2,5-3 kantturaa/1000ha
mutta sen alle ollaan aivan varmasti nytkin. Ongelma on se että tuohon hirvikannan laskentaan ja sen vakaana pitämiseen pitäisi olla puolueeton taho joka ei valehtele, kuten nyt esimerkiksi se lentolaskenta. Vuodesta toiseen nämä samat vanhat ukonketaleet valehtelee jäävän hirvikannan reilusti yläkanttiin että seuraavallekin vuodelle tulisi vähintään samat lupamäärät ja tätä kun jatkuu vuodesta toiseen niin jossain vaiheessa jää pää vetävän käteen kuten nyt noista tilastoista jo nähdään että yksinkertaisesti hirviä ei ole kovimpina lupavuosina ollut tappaa niin paljon kuin lupia on työnnetty. Sitten vielä iletään ihmetellä että kun ei ole suurisarvisia sonneja. Voi hyvä vit-tu sanon minä...
_________________
Ja sen poijjan nimi oli Julli ja sillä oli hirmuinen kulli

[tuhola]

[Pohjola]

mitenhän meillä piisaa 1,5/1000ha

[Nimrod]

[dxman]

RHY:n tasollakin hirvien sijoittuminen on mitä on. Viime talvi oli poikkeuksellinen vähä lumisuutensa vuoksi ja hirvet oli tasaisemmin jakautuneet. Osa ennen talven tyhjänä olleista alueista säilytti hirvensä ja sen kyllä kuuli.... Lupia olisi pitänyt tulla enemmän . Tottuneet siihen, että talvella ei näy jälkeäkään.

Oman seuran alueella jäävä kanta on yleensä noin 5/1000hehtaaria.

Lupajaossa niin sanotut maantieseurat saivat suhteessa enemmän lupia kuin hehtaari määrät edellyttäisivät. Mikä onkin järkevää jakopolitiikkaa.

[tuhola]

Yksi mikä pitää muistaa on alueiden vaikutus kannan rakenteeseen ja tuottoon.

Kuvitellaampa meidän rhy:n alueet 60 luvulta. Ei teitä ja helevekon isot alueet. Ojittamatonta suota ja metsäsaarekkeita missä suht isoa metsää. Hirvilupia tässä meidän 14 000ha alueella 1-4kpl vuosittain. Hirviä vähän. Tuottokin heikkoa. Kuitenkin suuria sonneja oli tavattavissa verrattain usein suhteessa siihen mitä nyt. Nyt hirviä on paremmin, tuotto ihan maksimaalisella tasolla mutta suuret sonnit uupuu.

Silloin metsästys oli haastavempaa ja osa hirvistä pääsi vanhenemaan. Nyt jahti on tehokasta ja vaihtuvuus etenkin sonneilla suurta. Tehokas jahti ilman suurempaa valikointia ja alhaiset tavoitekannat pitää sonnien iän vähän kuin pakosta alhaalla.

Suurien sonnien huippuvuodet on nähty 80 luvun alussa ja 2000 luvun alussa jolloin hirvikannat oli aallonharjalla. Hiljakseen kasvava kanta takaa sen että uroksiakin jää vanhenemaan. Leikkausvaiheessa kanta nuortuu ja aallon pohjalla isoja sonneja ei ole. Jos kanta pystyttäisiin pitämään vakaana ja valikointia harjoitettaisiin niin silloin suuria sonneja nähtäisiin metsissä aina joskus. Ei paljoa, tokikaan kun kannat alhaalla mutta aina joskus kuitenkin. Tämä taas käy tuoton päälle väkisinkin koska sonnien osuutta jäävään kantaan tulee lisätä jos sarvimalliin mennään.

Monipiippuinen juttu. Lääke tähän on mielestäni tavoitekannan nosto 4-5 hirveen 1000ha kohden ja kannan pitäminen tasaisena. Siihen ripaus maltillista valikointia niin trofeesonnejakin nähtäisiin taas. Tällä hetkellä hirvikarja tuottaa ja vaihtuu kovalla tahdilla. Jahti on tehokasta ja alueet pieniä, vanha fiksu sonnikaan ei pysty huijaamaan pyytäjiään kuten ennenvanhaan.

Jokatapauksessa olen ehdottomasti sitä mieltä että 2-3 hirven tavoitekanta 1000ha kohden on liian alhainen terveen hirvikannan rakenteen ylläpitoon eteläsuomen alueilla. Suuremmissa maastoissa ja valtakunnanrajojen lähellä alhaisempikin tavoitekanta voi toimia.