Iltalehti tänään

[heiluri]

No ei ole...yhtään,testattu homma.
Ei se lapsena ampuminen välttämättä pelkotiloja aiheuta,yhtä vähän kuin vaikkapa pimeä metsä,sielläkin tuli pikkukillinä aikaa vietettyä,suuri merkitys on sillä onko tilanne vapaaehtoinen,jos lapsi tai aikuinen pakotetaan epämiellyttävään tai pelottavaan tilanteeseen se aiheuttaa varmasti suurimmalle osalle jonkilaisia traumoja,piileviä tai vähemmän piileviä.
Äänenvaimentimella varustetulla pikkukiväärillä (.308?) ammutut laukaukset eivät takuulla aiheuta rekyylikammoa kenellekkään ellei sitä ole hankittu jo aiemmin,normaali jousitoiminen mökki-imppari tönäisee enemmän.

PS. Ammunnanohjaajan kurssejakin tullut käytyä joten kakaroiden ammunanohjailu on noin teoriapohjallakin tuttua,tosin tullut kyllä opetettua useampikin henkilö ampumaan ihan maalaisjärjellä.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Ippetti]

Heilurin kanssa samoilla linjoilla. Jokainen lapsi ja aikuinen on erilainen. Toisille sopii antaa 308 vaikka ilman tötteröö amuttavaksi jo kymmenvuotiaana ja jollekkin aikuiselle ei voi antaa koskaan mitään asetta. Pakottaa ei saa. Taisin itsekkin ampua kilpaa 308lla 11 vuotiaaana. En siksi että isä pakotti, vaan koska välttämättä halusin.
_________________
Rapakunnossa oleva etenee hyvin mudassa

[Peto]

Pitäsköhän tässä alkaa itseään säälimään, kun pappa antoi ensimmäisen haulikon 8-vuotiaalle ja
saman ikäisenä tuli ensimmäinen saaliskin (telkkä) ammuttua.
Hirvenpyynti ei alkuun kiinnostanut, mutta kun isä otti mukaan hirvihaukulle sinä päivänä,
jolloin täytin 13 vuotta ja sain ampua ensimmäisen hirveni, niin homma sytytti kerrasta.

Sitten onkin mennyt 15 vuotta niin, ettei kaadotta ole jääty kuin yhtenä tai kahtena vuonna.
Harmittaa, ettei ole tullut kirjaa pidettyä, mutta 50-60 välissä mennään hirvien osalta.

Harva näihin hommiin alkaa täysi-ikäisenä. Kynnys alkaa "noviisiksi" on paljon suurempi vanhemmalla iällä.
Kun lapsesta asti oppii metsästyksen periaatteet, saaliin saamiseksi tarvittavien taitojen lisäksi
seurueittein sosiaaliset tavat, perinteet sekä saaliin kunnioittamisen, niin johan kelpaa
vanhemmallakin iällä metsästää ja nauttia tutusta harrastuksesta.

Suotta sitä jeesustelee, kun 11-vuotias käy isänsä kanssa ohjatusti hirven nutistamassa.
Jossain maissa tuon ikäiset laitetaan AK:n kanssa rintamalle...
_________________
Vaikka muu häviää, niin metsästys jää.

[Vanhakarju]

Niinpä:Enhän minä millään viekkaudella ja väädyydellä näitä asioita
tuo julki. Liipasintahan pystyy painamaan kuka vain,vaikka silmät
kiinni,niinkuin moni ampuukin. mutta se onkin toinen juttu mitä
jälkeä tulee,"tyvestä noustaan puuhun"ammunnassakin,niinkuin monessa
muussakin asiassa,nuoren pitäisi 2-3 vuotta opiskella ilmakiväärillä
ja pienoiskiväärillä ammunnan perusasiat ennenkuin siirrytään
isompiin aseisiin.Mutta onko se näin lapsuudessa hankitut ammunnan
tekniikka virheet korjataan vanhempana hankkimalla 308:sin tilalle
isompi reikäinen.

[heiluri]

Eli taas kerran väärin sammutettu...
Ei se nollakasilla opettelu kovinkaan kummoisia jälkiä jättänyt,ilmakiväärillä ampuminen säilyi aivan yhtä hauskana,varsinkin kiekkoina heiteltyjen säilykepurkkien kansien ammunta oli,ja on,oivaa valmentautumista.
Pienarilla 100-150 metriin ampuminen pussilta ja vapaanasennon ampuminen seisaaltaan lyhyemmille matkoille on vallan sopivaa treeniä kivääriammuntaan vielä tänäkin päivänä.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Vanhakarju]

Niinpä:ei ole väärin sammutettu vaan väärin sytytetty.
Nuoren ampumaharrastusta ei pidä missään nimessä sammuttaa se on
rikos,vaan se on "taitolaji"miten se ohjataan ja kanavoidaan eteenpäin
ettei siitä tehdä hautaan asti kestävää "sutta".Mielekiinnolla kuulisin
miten sinun mielestä henkilöltä jolla on hyvin hankittu rekyylipelko
saataisiin pois tai vähemmäksi.

[RiUDE]

Mie taisin aloitella ampumisen kuuden vanhana (kuulema), 16g rinnakkaisella haulikolla metsästyspanoksilla ja ukko-pekalla tömäköillä sota-valtion patruunoilla.
Sen muistan, että olkapäähän sattui aina ainakin kiväärillä, puoliolkaa aina mustana, mutta oli se mahtavaa pienen miehen mielestä.

Että eiköhän tuokin ole vähän lapsesta kiinni, jos tykkää niin antaa ampua, jos ei tykkää niin olkoon ampumatta.
_________________
Savo suureksi.

[heiluri]

[Kuhmon Ahma]

[Henkka.]

Silloin kun meidän porukassa 10 vuotiaina ammuttiin ensimmäisiä kiekkopaukkuja haulikolla, niin yksi kaveri kävi ammuskelemassa .450 Rigbyllä. Kyseessä siis myös kymmenvuotias.
Eipä tullut siitäkään rekyylikammoa ja on pysynyt harrastuksen parissa.

Hieno uutinen tuo juttu, pysyy paremmalla päällä kun jättää kommentit lukematta.
Jessus mistä noita urpoja tulee!

[BlueMarlin]

Olitko Henkka näkemässä noita kaverisi ampumatapahtumia? Sen verran on itsekin tullut pelattua noiden, sanoisinko nyt tehokkaampien kivääreiden kanssa, että hieman kiinnostaa miten tuollainen kivääri pysyy 10-vuotiaan lapasessa. Lähtökohtaisesti nämä kiväärit eivät ole sieltä kevyimmästä päästä eikä mitoituskaan ole välttämättä paras pienelle ihmiselle. Ampuiko pystystä, istualtaan vai peräti makuulta? Ja oliko osunta millainen?

[admin]

[Henkka.]

[tapmar]

---
_________________
http://www.tapiolantakamailla.com/ - Ulkoilmaelämän tunnelmapaloja

[BlueMarlin]

Joku voisi todeta, että nuo 10-vuotiaan ammuskelut ko. kokoluokan vehkeillä ovat apulantaa. Itse tyydyn vain vahvasti epäilemään tarinaa. Vaikka on se niinkin, että toiset saavat kauniimpia naisia, isompia kaloja, suurempia saaliita metsältä. Voi kai sitä sitten joidenkin lapset ammuskella tuollaisilla kivääreilläkin? Kun omien käsien kautta on kulkenut kalibereita a:sta ö:hän ja niillä on tullut ammuttuakin niin näihin tarinoihin tulee suhtauduttua pienellä varauksella. Ja vielä, kun tuo oma jälkikasvukin on tuossa kymmenen hujakoilla niin tiedostan ettei niiden jutut aina ihan totta ole, vaikka itse niihin uskovatkin. Itsellä ei ole käynyt mielessäkään, että antaisin pojalleni .375:sen tai 458:sin ammuttavaksi pöydältä. Lapsen nautinto ampumisesta kyseenalainen mutta isän egoa se voisi jollakin pönkittää tyyliin: kyllä meidän poika tällaisellakin ampuu!