Sorkkaeläinjahdin ampumatreeni? Tarvetta vai ei?

[heiluri]

Se ongelma tuossa liikkuvien ampumisessa on että harjoituskertoja on vain yksi viikkoon kolmen kesäkuukauden ajan,olisi mukavaa vähintäänkin tuplata tuo ja karhut päälle,mutta tietenkin kun ammutus tapahtuu vapaaehtoisvoimin niin se järjestäminen saatta olla hankalaa,viime kesänä meni .308:lla noin 600 patruunaa kiinteisiin ja liikkuvaan ja noin 250 laukausta 53R:llä,aivan liian vähän,liikkuvan tulos ei ollut tyydyttävä eikä parantunut noilla viikottaisilla parilla kymmenen laukauksen sarjalla yhtään,varmuus puuttuu eikä sitä saavuta kuin ampumalla.
Olen pitänyt itseäni kohtuullisena kivääriampujana,joskus olen ollut jopa hyvä,mutta viime kesä avasi silmiä siihen että iän mukana harjoituksen tarve kasvaa,motoriikka ei ole entisensä.
Perusammuntatekniikkaa tulee vedettyä piekkarilla noin tuhannen paukun verran,sekin oli ennen kolme-neljätuhatta laakia vuoteen,eipä osuisi enää avoilla lentävään varekseeen tai juoksevaan rottaan.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[borracho]

[Jyrkkä D]

Itse ammun 100-200 laukausta hirviradalla vuodessa ja sillä pysyy 80-90 kunnossa 100 m:ltä. Ikinä en ole ampunut enempää liikkuvia mutta pienosikiväärillä paikalla olevaan tauluun tulee noin 300-500 laukausta lisäksi. Jotenkin tuntuu, että siinä on harjoittelu paljon tehokkaampaa.

[Anttiman]

Jokainen metsästäjä soisi omaavan sen verran vastuuntuntoa että hankkii itselleen ampumataidon ja ylläpitää sitä ennenkuin lähtee metsälle. Ampumataidon ja varman/turvallisen aseenkäsittelytaidon hankkiminen ei ole kenellekään mahdotonta. Itse en ole mikään kaksinen ampuja oli kyse sitten kivääristä, haulikosta tai pistoolista.

Mitä tulee täjän säikeeseen, niin hyvälle ampujalle melko vähäinenkin harjoittelu ennen jahtikautta riittää palauttamaan tuntuman hommaan, vaikkei vähällä harjoittelulla aivan huippukuntoon tulisikaan. Jos taitoa ei ole niin sen hankkimiseen tarvitaan vähän enemmän kuin artok edellä kirjoitti. Kaiken harjoittelun ei suinkaan tarvitse olla juoksevien ampumista hirvikiväärillä.

Tärkeintä oppia itselle on ollut oppia ymmärtämään oman taitonsa rajat ja toimia metsällä niiden rajojen turvallisella puolella. Itse pyrin mieluummin harjoittelemaan paljon ja usein loppukesästä intensiivikuuri tyyppisesti. Jos kukkaro antaisi myöden niin kävisin tasaisemmin koko kesäkauden ampumassa. Ulkoilutan niin monenlaista kalustoa että se vähän haittaa ampumataidon kehittymistä. Jonkinmoinen näppituntuma pysyy, mutta huipputuloksiin pääsemiseksi pitäisi keskittyä enemmän johonkin lajiin/aseeseen.

Tänä vuonna olen ampunut hirvikiväärillä juoksevia n. 100, paikallaanolevaa n 30, muilla eri kivääreillä penkistä n. 700 ja muuta ammuntaa 1000. Pistoolilla laukauksia tuli todella vähän, noin 300 ja haulikollakin vain 600.

[Lahtinen]

[Anttiman]

[Pohjola]

meleko pystyssä kulkenu tai lyhyt takasistaan

[artok]

[Anttiman]

[heiluri]

Juuri näin,toisaalta monet "oikeat" ampujat paheksuvat suureen ääneen kaikenlaisia vapaamuotoisia harjoitteita vaikka juuri ne ovat metsästysammunnan harjoittelussa lähes välttämättömiä.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[late2]

Kyllä pienelläkin laukausmäärällä voi kehittyä jos pystyy treenaan keskittyneesti, tekee vain oikeita suorituksia. Ei määrä korvaa laatua, eikä huonojen laukausten ampumisesta radalla ole paljoakaan hyötyä. Mutta kyllähän tuo hyvän "pohjakunnon" vaatii, ja ymmärtämystä siitä mitä pitäisi tehdä ja mitä itse oikeastaan tekee. Tänä vuonna en ehtinyt ampumaan yhtään liikkuvia, kerran satuin radalle kun toisella seuralla oli treenit, kävin kopin sivussa seurailemassa, eiköhän vielä hirveen osuisi silloin kun pitäisi. Ei tuokaan mitään makiikkaa ole, tasainen kierto tangolantiosta, ristikko kohdalleen ja katsoo ettei pyssy pysähdy kun laakasee. Mutta kyllä niitä hirviä voi ampua vaikkei liikkuvat oliskaan ihan suvereenisti hallussa, ampuu sellaisiin paikkoihin joista osuu, harvoin ne hirvet "rataravia" menee, ainakaan missä itse jahtaan.

[artok]

Nyt on late2 asian ytimessä. Lisäksi vielä toteaisin ,että ei ammuntataidon opettelu sen vaikeampaa ole kuin mitä annat sen itsellesi ymmärtää.

[Nimrod]

Kyllähän sitä on monesti saanut kuulla siitä kun treenaa ampumista ns. improvisoiduista asennoista, mutta samaan aikaan ihmetyttää se, että moni niitä kuitenkin metsällä käyttää ikään kuin improvisoiden. Eli miksei niitä voisi harjoitella valmiiksi siinä missä ns. normaaliasentojakin. Ainakin niistä on suunnatonta hyötyä jahtitilanteissa. Samaten sitäkin taivastellaan kun ammun pöydän päältä ja sanotaan, että se ei kehitä mihinkään, mutta ainakin ketut ovat olleet asiasta kovin toista mieltä ja niitä ammun nimenomaan siten, että ase on tuettu edestä ja takaa. Niin, ja liikkuviakin voi ampua tuelta, mutta sekin pitää opetella.

[ioni]

Aikamiesten vähä-älyinen ahdasmielisyys se tahtoo vaan aina ihmetyttää. Tämä parranpärinä kun joku ampuu jotenkin muuten kuin Ainoalla Oikealla Tavalla. Kyllä nämä improvisoidut tuet ym. ovat aivan ehdotonta kamaa.

[artok]