OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 KäyttäjätiedotKäyttäjätiedot   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Seurojen jäsenpolitiikka ja uusien harrastajien tilanne
Siirry sivulle 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9  Seuraava
 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Seuratoiminta
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
Shawn
Kanta-asiakas


Liittynyt: 17 Lok 2013
Viestejä: 420
Paikkakunta: PKS/Häme

LähetäLähetetty: 07.03.2015 01:08    Viestin aihe: Seurojen jäsenpolitiikka ja uusien harrastajien tilanne Vastaa lainaamalla viestiä

Ei varmaan ensimmäinen ketju foorumilla aiheesta, mutta asia on sen verran tärkeä että avaanpa silti uuden ketjun pirun pitkällä avausviestillä. Jos vaikka jotain keskustelua saisi taas aiheesta heräteltyä.

Olisin kiinnostunut kuulemaan eri puolilta Suomea ihmisten kokemuksia uusien metsästäjien määristä, mahdollisuuksista päästä mukaan toimintaan, seurojen asenteista uusia hakijoita kohtaan ynnä muusta asiaan liittyvästä. En tarkoita tässä pelkästään ihan teini-ikäisiä uusia harrastajia, vaan haluaisin herätellä yleisemmin metsästyksestä kiinnostuneiden mahdollisuuksista päästä mukaan metsästystoimintaan. Omien kokemuksien mukaan aika monella alkaa into metsälle herätä vasta aikuisiälläkin, mutta etenkin jos erehtyy asumaan vähänkään isommassa kaupungissa ja vähänkään kauempana maata omistavista sukulaisista, niin ihan helppoa ei ole. Eikä aina edes mahdollista.

Kaikilla on varmaan tiedossa, että metsästäjien keski-ikä on aika monessa seurassa melkoisen korkea. Ainakin yleisellä tasolla puhuttaessa aika lailla kaikkia metsästäjiä tuntuu painavan jonkinlainen huoli siitä, että kolmenkymmenen vuoden päästä voi olla passiketju aika harva jos ei uusia tulijoita ala näkyä. Onpa näitäkin tapauksia nähty kun seuran puheenjohtaja ilmoittaa suoraan että seura saattaa kuolla pois kun ei enää ole innostuneita tekijöitä tai metsälle lähtijöitä, mutta jäsenyyden edellytys on silti maanomistus seuran alueella ja siitä ei tingitä. Mitäpä tähän sanoisi. Jos niitä metsästyksestä innostuneita maanomistajia ei ole, niin sitten niitä ei ole, ja jotain johtopäätöksiä pitäisi ehkä seurassa tehdä. Tämäkin esimerkkitapaus sijaitsi sen verran lähellä suurempaa kaupunkia, että kiinnostuneita nuoria kuulemma olisi mutta kun ne eivät omista maata seuran alueella.

Aika selvä ja kiistämätön fakta taitaa olla se, että metsästysoikeus liittyy yleensä maanomistukseen tai vähintäänkin paikkakunnalla asumiseen. Kun tähän yhdistetään toinen kiistämätön fakta eli se, että ihmiset pakkautuvat nyt ja lähes varmasti tulevaisuudessakin suurten kaupunkien lähistölle ja haja-asutusalueet hiljenevät entisestään, saadaan aika mielenkiintoinen tilanne. Kun vaarin kuoltua perintöpalstat pilkotaan perillisille, saattaa maanomistajia olla sinänsä suurikin osa suomalaisista, mutta monesti käy niin että maanomistaja asuu rivitalossa Vantaalla tai Naantalissa ja omistaa jonkun perintöpalstan palasen Pohjois-Savossa tai muuta vastaavaa. Vaikka tämä maanomistaja nyt sitten kiinnostuisi metsästyksestä, niin kuinka realistiset mahdollisuudet harrastukselle on? Jos jahtimaille on viisi tuntia suuntaansa niin kyllähän sinne silloin tällöin viikonlopuksi ajaa, mutta riistanhoito ja seuratoiminta ovat ihan väkisinkin nollassa vaikka olisi kuinka ahkera ja innostunut metsämies. Toisaalta kuitenkin nämä olisivat minusta erittäin oleellisessa osassa hyvää harrastusta ja metsästyskulttuuria. Entäs jos ei omista edes sitä perintölänttiä toisella puolella Suomea? Suurten kaupunkien läheisyydessä seuroihin on tietenkin enemmän tunkua kuin syrjäkylillä, joten niihinkään ei yleensä maattomana pääse. Näitä tapauksia, joilla on varsin huonot harrastusmahdollisuudet mutta paljon intoa, ei ole ihan vähän tässä maassa.

Minulla ei ole tähän oikein mitään patenttiratkaisua olemassa. Entistä harvemmalla metsästyksestä kiinnostuneella kuitenkaan on asuinseutunsa lähellä isoja maanomistuksia, ja minusta tämä on ongelma harrastuksen jatkuvuuden kannalta kun seuratoiminnan historia on peräisin siltä ajalta kun ihmiset olivat jakaantuneet tasaisemmin ympäri Suomea ja hyvin suurella osalla perheistä oli maatilaa, metsää yms. Entistä harvempi nyt metsästyksestä kiinnostunut pääsee mukaan niin sanotusti oikeaan seuratoimintaan. Pahin tilanne on tietenkin pääkaupunkiseudulla, jossa on melkoinen määrä innokkaita metsästyksestä kiinnostuneita tai metsästyksen aloittaneita, joilla ei ole edes lähipiirissä yhtään maanomistajaa. Tietysti innostunut pääsee syksyllä rahalla vaikkapa kanalinnustamaan valtion maille, mutta sinne mennään sitten lähinnä ampumaan lintuja ja nauttimaan luonnosta. Ei siellä riistanhoitoa voi harrastaa eikä metsästysmaihin synny samanlaista suhdetta kuin "omiin" jahtimaihin. Ei tule supeja loukutettua, kosteikkoja kunnostettua tai teeriä ruokittua. Aika ohueksi jää harrastaminen, ja etenkin Tampereen tasalta etelään päin ne valtion maatkin ovat pieniä ja tehokkaasti riistasta tyhjennettyjä länttejä. Voisiko sitten hommaa hoitaa jotenkin niin, että seuroissa olisi eri tason jäsenyyksiä: himoituimmat peura- ja hirviluvat saisi vain seuralle maita, paljon aikaansa, paljon rahaa tms antanut jäsen, mutta pienriistajäsenyyden saisi helpommin että innokas aloitteleva metsästäjä voisi edes supeja kytätä? En minä tiedä.

Totta kai ymmärrän asiaa myös maanomistajien ja seuran jäsenten kannalta. Tuntemattomien, maata omistamattomien, muualla asuvien ottaminen tuttuun porukkaan on aika epäilyttävä ajatus. Isojen kaupunkien lähellä tulijoita riittää, ja seurakin haluaisi hyötyä tulijasta jotenkin. Miksi seuran pitäisi olla kiinnostunut ottamaan jäseneksi joku 150 kilometrin päässä asuva, jolla ei ole edes maita seuran alueella ja jota kukaan ei tunne? Tai vaikka asuisi 50 kilometrin päässä? Jos maattomia tuntemattomia aletaan seuraan huolimaan, niin eihän niistä tule loppua ollenkaan. Kenet hakijoista otetaan ja ketä ei? Pitääkö liittymismaksu vetää niin korkeaksi etteivät maanomistajatkaan koe enää maattomia tulijoita vapaamatkustajiksi? Onko sekää sitten hyvä, jos metsästys menee keskieurooppalaiseen tapaan eliitin harrastukseksi johon ei keskiluokkaisella ole varaa, vähävaraisista kaupunki-ihmisistä puhumattakaan?

Itsellä tilanne ei ole mitenkään toivoton, jos nyt ei järin hyväkään mutta monella on paljon, paljon hankalampikin tilanne jos ei suvusta tai tuttavapiiristä löydy metsästäjiä tai maanomistajia. Eikä tässä nyt muutenkaan ole tarkoitus puhua itsestäni, vaan yleisemmin koko ilmiöstä ja harrastuksen ja yhteiskuntarakenteen kehityksestä. Mietityttää, että miten tämän harrasteen käy muuttuvassa maailmassa, kun osalle päättäjistä ja äänestäjistä koko harrastus tuntuu olevan jo täysin vierasta. Tilannetta ei kyllä paranna se, jos niistä kiinnostuneistakin moni joutuu toteamaan ettei mihinkään seuroihin ole mitään mahdollisuutta päästä jäseneksi.

Vai olenko itse keksinyt koko ongelman tai kuvittelen tämän olevan yleisempi ongelma kuin mitä se oikeasti onkaan?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
dxman
***


Liittynyt: 06 Maa 2004
Viestejä: 7462

LähetäLähetetty: 07.03.2015 01:31    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Ajatuksen kuljettamista helpottaa sen sisäistäminen ,että seurat on alkujaan metsästävien maanomistajien yhteenliittymä. Johon sitten houkuteltu metsästämättömiltä palstojen omistajia mukaan. Vuokralle/ jäseneksi. Yhteisöllisyyttä.

Sitten kun alkuperäinen ajatus eli metsästävien maanomistajien etu alkaa olemaan vaarassa, on syytä palata siihen, mikä on se peruste jolla pääsee seuraan jäseneksi. Ajatuksia saa esittää. Mitä lisäarvoa yksittäinen jäsen tuo seuralle?

Toki olematta ennustaja,niin nykyinen talkoilu ja kympin jäsenmaksu voi korvautua useiden tonnien liittymismaksuihin tai johonkin erityislahjaan esim. ammattimainen lihanleikkaaja on tiettyä etua jäsenanomusta laittaessaan.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
heiluri
Kanta-asiakas


Liittynyt: 20 Mar 2006
Viestejä: 34780

LähetäLähetetty: 07.03.2015 09:20    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Täällä päin näyttää riitävän seuraan pääsylle kunhan asuu alueella,maanomistaja on aina vapaajäsen ja nuoria otetaan sen minkä kiinnostusta riittää,omassakin seurassa on tavoitteena kymmenen uuden jäsenen saaminen vuodessa,hiukan on jo toisinaan ruuhkaa jahtuumailla mutta toisaalta olisi typerää keksiä rajoituksia jäsenmäärille,pidetään mieluummin kiintiöt alhaalla kuin aletaan rajoittamaan nuorison jahtimahdollisuuksia.
Talkoita on kohtuudella ja osallistuminen vapaaehtoista.
_________________
Kertalaakiyhdistys
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Pussihousuelvis
Kanta-asiakas


Liittynyt: 28 Hel 2011
Viestejä: 2650

LähetäLähetetty: 07.03.2015 10:02    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Maanomistajat, paikkakuntalaiset ja hyvät tyypit pääsevät seuraan. Mutta mihinkään ei ole tarkemmin priorisoitu, mikä on maanomistaja. Onko 2ha omistus valtatien pengertä riittävä omistus seuraan pääsyyn.
Sisältääkö prioriteetti paikkakuntalaisuus ko. kylällä asumista, vai pitäjässä asumista tai kesäasumista.
Prioriteetti "hyvä tyyppi", maanomistajan tai muun valtaapitävän hyvä kaveri synnyttää tilanteita, että joku samassa asemassa oleva pääsee ja toinen taas ei.

On selvää, että passiketju harvenee 10 vuoden kuluessa. On myös nähtävissä, että ne 60-80 vuotiaat jäsenet vähät välittää tästä tilanteesta, mikä on osin ymmärrettävääkin. Päästään omien oikeitten kaverien kanssa kaatamaan vielä kerran. Mikä tahansa kaato saattaa olla viimeinen ja sen jälkeen multaa suunpäälle.

Näkisin suurimmaksi ongelmaksi, ettei pienriistan metsästysmahdollisuuksia edistetä. Pienriistan metsästyksen haluaisivat aloittaa juuri nuoret ja naiset.
Olen läheltä nähnyt, että jos näissä asioissa tulee "isäntämäistä tylyttämistä" niin vauriot ovat katkeria.
Juuri naiset ja nuoret koulutettuina henkilöinä voivat olla jossain organisaatioissa riista ja luontopuolella. Silloin kosto on varmaa ja suloista.
Tämä oli nimenomaan nähtävissä EU:n maatalous-/ luontopäätöksissä. Haavoitettu akateeminen nainen on täysin kylmä ja kostonhimoinen.
_________________
http://youtu.be/otCpCn0l4Wo?t=18s

http://aijaa.com/CZV65q
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
wata
Kanta-asiakas


Liittynyt: 27 Mar 2012
Viestejä: 2033
Paikkakunta: North carelia

LähetäLähetetty: 07.03.2015 12:43    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Meillä seuraan liitymisen kriteerinä ovat maanomistajuus ja seuran alueella asuminen jos ei-maanomistaja. Vuosittain taitaa tulla 1-2 jäsenhakemusta, seura on pieni jäsenmäärältään moneen ympärys seuraan nähden. Hirviporukka vaatisi uutta verta, kun taitaa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ukot olla 50 paremmalla puolella. Saattaa monen hirviporukan toiminta lakkaantua 10-20 vuoden sisällä, jos eivät ala saamaan nuoria innostumaan. Meillä ainakin suurinosa nuorista keskittynyt pienriistan metsästykseen.
_________________
”Vain kaksi asiaa ovat äärettömiä - universumi ja ihmisten typeryys, enkä ole ensimmäisestä aivan varma."
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Shawn
Kanta-asiakas


Liittynyt: 17 Lok 2013
Viestejä: 420
Paikkakunta: PKS/Häme

LähetäLähetetty: 07.03.2015 15:58    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

dxman kirjoitti:
Ajatuksen kuljettamista helpottaa sen sisäistäminen ,että seurat on alkujaan metsästävien maanomistajien yhteenliittymä. Johon sitten houkuteltu metsästämättömiltä palstojen omistajia mukaan. Vuokralle/ jäseneksi. Yhteisöllisyyttä.

Sitten kun alkuperäinen ajatus eli metsästävien maanomistajien etu alkaa olemaan vaarassa, on syytä palata siihen, mikä on se peruste jolla pääsee seuraan jäseneksi. Ajatuksia saa esittää. Mitä lisäarvoa yksittäinen jäsen tuo seuralle?


Näinhän se on. Seuran tehtävä on edesauttaa jäsentensä harrastusmahdollisuuksia. Ei huolehtia harrastuksen jatkuvuudesta suuressa mittakaavassa. Se on aivan ymmärrettävää, mutta minua vähän huolestuttaa tuo jälkimmäinen.

Lainaus:
Toki olematta ennustaja,niin nykyinen talkoilu ja kympin jäsenmaksu voi korvautua useiden tonnien liittymismaksuihin tai johonkin erityislahjaan esim. ammattimainen lihanleikkaaja on tiettyä etua jäsenanomusta laittaessaan.


Näinhän se on. Veikkaan vähän samaa. Kun metsästäjät asuvat yhä kauempana maistaan tai eivät omista maita ollenkaan, tullaan jäsenmäärää rajoittamaan sillä että liittymismaksut nousevat niin korkeiksi ettei tarvitse ainakaan halutuimmilla alueilla persaukisten kanssa metsästää. Lisäksi veikkaan että esimerkiksi Uudelamaalla touhu menee entistä enemmän siihen, että maanomistajille metsästysoikeuden vuokraus on entistä enemmän bisnestä. Ei kannata antaa halvalla sitä mistä joku maksaa paljon.

Lainaus:
On selvää, että passiketju harvenee 10 vuoden kuluessa. On myös nähtävissä, että ne 60-80 vuotiaat jäsenet vähät välittää tästä tilanteesta, mikä on osin ymmärrettävääkin. Päästään omien oikeitten kaverien kanssa kaatamaan vielä kerran.


Tämä on kyllä osuvasti sanottu ja todellakin ihan täysin ymmärrettävää. Jos on saman kylän äijen kanssa Kekkosen ajalta asti metsästetty tutussa porukassa joka syksy, niin omituistahan se olisi jos sinne huolittaisiin jotain tuntemattomia kaupunkilaisia mukaan. Miksi ihmeessä huolittaisiin, kun ilmankin pärjätään? En minä siitä ketään syytä, ymmärrän hyvin. Mutta mitä tapahtuu sitten kun rivit käyvät vuosi vuodelta harvemmiksi? Vai käykö näin ollenkaan, onko aina riittävästi uusia halukkaita? Tuleeko muutos vasta sitten kun ei enää saada elukoita nurin, vai tuleeko sittenkään?

Mahtaako syntyä sellainen ilmiö, että maattomat metsästäjät muodostavat omat seuransa ja alkavat kilpailla metsästämättömien maanomistajien maista vanhojen seurojen kanssa vuokrahinnoilla? Ei kuulosta tämäkään kovin mukavalta kehityssuunnalta, ja johtaa vaan siihen että maat pirstoutuvat hehtaarin läntteihin joissa joka toisessa on luvat alueen maanomistajien seuralla ja joka toisen läntin metsästysoikeudet on vuokrattu johonkin muualle mistä sai korkeamman hinnan.

Lainaus:
Näkisin suurimmaksi ongelmaksi, ettei pienriistan metsästysmahdollisuuksia edistetä. Pienriistan metsästyksen haluaisivat aloittaa juuri nuoret ja naiset.


Tästä olen suht samaa mieltä. Usein hirvi- ja peuraluvista ollaan ymmärrettävästi suht mustasukkaisia, niillä kun on jo ihan taloudellistakin arvoa. Esimerkiksi Uudellamaalla asuu kolmannes suomen väestä ja veikkaisin että vielä suurempi osa suomen alle nelikymppisistä, eikä jostain supinkyttäämisistä minusta pitäisi seurojen turhan mustasukkaisia olla. Tähän heitin tuon mahdollisuuden ottaa seuraan vaikka pienpetojäseneksi, josta voi yletä pienriistajäseneksi ja siitä sitten jo suurriistajäseneksikin jos intoa riittää ja homma näyttää sujuvan. Olisiko aivan typerä ajatus? Onko tällaista jossain käytössä?

Tullaanko joskus jopa näkemään se hetki kun metsästysoikeus erotetaan maanomistuksesta? Kalastuksessa näin on käynyt, mutta onhan metsästys nyt kieltämättä suht eri asia. Jossain kahvipöytäkeskusteluissa jotkut ovat tällaistakin esittäneet. Varmaan tästä tullaan vielä keskustelemaan. Tietenkin nykyiset seurat vastustavat, mutta yhtä tietysti ne, joilla ei nykyisin ole mahdollisuuksia jahdata alle 500km päässä kotoaan, tulevat kannattamaan. Enkä nyt sano että minä tätä kannattaisin, mutta ennustan että asiasta tullaan keskustelemaan.

Metsästäjien ikäjakaumasta muuten löytyi tällainen kuva. Tämän kun yhdistää muuttoliikkeeseen, niin ennustan että parinkymmenen vuoden päästä tilanne on monessa suhteessa erilainen kuin nyt.



Toinenkin mielenkiintoinen pohjoisen kotimaamme kehityssuunnasta kertova kuva löytyi. Sinisellä väritetyt kunnat ovat muuttotappiokuntia. Kun ottaa huomioon että suurin osa muuttajista on iältään varmaan 18-40v (ihan oman perstuntuman perusteella), niin aika selvältä näyttää mihin suuntaan tilanne on menossa.



Ohhoh muuten, tuostahan näkee myös että kaikki muut maakunnat ovat menettäneet vuosina 2001-2012 tuhansia asukkaita paitsi Uusimaa, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme, Pirkanmaa ja Kanta-Häme. Kaikkialla muualla Suomessa väestö on vähentynyt ja aivan varmasti vielä enemmän ikääntynyt. Aikamoista.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Pussihousuelvis
Kanta-asiakas


Liittynyt: 28 Hel 2011
Viestejä: 2650

LähetäLähetetty: 07.03.2015 18:31    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
On selvää, että passiketju harvenee 10 vuoden kuluessa. On myös nähtävissä, että ne 60-80 vuotiaat jäsenet vähät välittää tästä tilanteesta, mikä on osin ymmärrettävääkin. Päästään omien oikeitten kaverien kanssa kaatamaan vielä kerran.


Tämä on kyllä osuvasti sanottu ja todellakin ihan täysin ymmärrettävää. Jos on saman kylän äijen kanssa Kekkosen ajalta asti metsästetty tutussa porukassa joka syksy, niin omituistahan se olisi jos sinne huolittaisiin jotain tuntemattomia kaupunkilaisia mukaan. Miksi ihmeessä huolittaisiin, kun ilmankin pärjätään? En minä siitä ketään syytä, ymmärrän hyvin. Mutta mitä tapahtuu sitten kun rivit käyvät vuosi vuodelta harvemmiksi? Vai käykö näin ollenkaan, onko aina riittävästi uusia halukkaita? Tuleeko muutos vasta sitten kun ei enää saada elukoita nurin, vai tuleeko sittenkään?
------------------------------------------------------------------------------------
Kyllä meillä uusia on päässyt mukaan kohtuullisesti, mutta että on jäänyt lopullisesti aktiiviseen toimintaa mukaan, niin on hyvin harvinaista.
Tähän on syynä, juuri että sama porukan ydin on ollut mukana Kekkosen ajoista lähtien. Myös muutenkin olleet kyläläisinä samassa yhteisössä. Rippikoulut, häät, hautajaiset, ammatti jne. On ennemminkin kysymys heimosta, kuin seurasta. Tällöin, ilman toisen tai toisen osapuolen tahallista yrittämistä, uusi jäsen tuntee itsensä vahvasti ulkopuoliseksi.

Ensi alkuun uuta jäsentä "höösätään", kun ei osaa passipaikkoja ja metsästystapoja. Mainittakoon, että muualla saadut metsästystaidot tässä porukassa ei juurikaan auta, joskus haittaavatkin.
Jos uusijäsen kapinoi julkisesti em. asioita vastaan, niin "huolehtivaisuus" voi muuttua vihaksi.
Kun on kysymys harrastuksesta, niin tämä uusi jäsen siirtyy hiljalleen toisiin harrastuksiin tai esim. kaupallisen metsästyksen pariin.
Todettakoon, että em. ongelmiin ei ole yhtä ratkaisua, koska on kysymys enemmänkin kultuurista kuin seuratoiminnasta.
Muu mailma on glopalisoitunut, mutta tämä pieni hirviporukka on jäänyt entiselleen. Eli sama ilmiö, mikä on muutenkin käynyt kaikkialla maaseudun asioissa.
_________________
http://youtu.be/otCpCn0l4Wo?t=18s

http://aijaa.com/CZV65q


Viimeinen muokkaaja, Pussihousuelvis pvm 07.03.2015 20:05, muokattu 1 kertaa
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Pohjola
Kanta-asiakas


Liittynyt: 13 Kes 2009
Viestejä: 26217

LähetäLähetetty: 07.03.2015 19:36    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

en vaivautunu lukeen koko postia, mutta senverran että alkurytinään voi heittää,,,valinta kysymyksiä mille panee painoa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
PieniValkoinenMetsästäjä
Kanta-asiakas


Liittynyt: 14 Syy 2012
Viestejä: 908

LähetäLähetetty: 07.03.2015 21:07    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Ite oon onnistunut pääsemään kuulopuheiden mukaan Itä- ja Pohjois-Uudenmaan toiseksi vaikeimmin päästävimpään seuraa. En omista maata, eikä ketään metästävää sukulaista täällä. 2 vuotta pitäny tappaa pienpetoja, lämmittää notskia hirvimiehille, auttaa lihanleikkuus, yms. Ei ny mitään kauheeta homma omasta mielestä kuitenkaan, kun o kauhia polte metälle.

Seuroihin kyllä otettais jäseniä, vaikka ei omista maata kunhan asuu paikkakunnalla, mutta se työmäärä, velvoitteet, koejäsenyys, (raha joissain seuroissa)... Monelta loppuu into.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Tapiok
***


Liittynyt: 09 Maa 2004
Viestejä: 6917

LähetäLähetetty: 07.03.2015 21:31    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kuinka monelle maattomalle on käynyt niin, että on kutsuttu metsästysseuraan? Tullut esim puhelinsoitto, että tervetuloa seuraamme.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Pussihousuelvis
Kanta-asiakas


Liittynyt: 28 Hel 2011
Viestejä: 2650

LähetäLähetetty: 07.03.2015 21:54    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tapiok kirjoitti:
Kuinka monelle maattomalle on käynyt niin, että on kutsuttu metsästysseuraan? Tullut esim puhelinsoitto, että tervetuloa seuraamme.


On ollu kahenlaista käytäntöä. Nimen omaan on värvätty vanhoja kyläläisiä maanomistajia kannatusjäseniksi seuraan, vaikkei heillä olisi edes aseenkantolupaa.
Tilanne on siksi erikoinen, että he vuokraavat maata vastikkeetta ja maksavat liittymismaksun sekä jäsenmaksun, eli he maksavat siitä, että vuokraavat.
Noh...se on sellainen "kaveruusrituaali" ja varmasti jahtitulilla tällaisen jäsenen ei tarvi olla kuivin suin. Very Happy

Toinen käytäntö on ollut, että muualta tullut maanomistaja(vävy, ostanut metsätilan), niin odotutetaan vuoden verran seuraan pääsyä.
Pieni kyykytys hioo huomaamaan, "missä ollaan". Usein syntyy vuokrausasioissa pieniä ongelmia, mutta sopivasti kaveri osaa jäädä "nuotiopiirin ulkoringille". Cool

Anteeksi, nyt vasta luin Tapiok:n lainaukseni tarkemmin. Siis maattomalle puhelinsoitto seuraan pyrkimiseksi.
Näissä tapauksista kysymys, jostain muusta hyödystä seuralle, kuten hyvä hirvikoira.
Toki edistyksellinen ampuja tai pienpedonpyytäjä, myös käy, muttei kuitenkaan hirviporukkaan.
Hirviporukkaan maattoman kutsu ilman koiraa, tietää että kaveri on paikkakunnalla erinomaisen hyvä tyyppi, ehkä poliitikko, muttei pankkiherra kuitenkaan.
_________________
http://youtu.be/otCpCn0l4Wo?t=18s

http://aijaa.com/CZV65q


Viimeinen muokkaaja, Pussihousuelvis pvm 07.03.2015 22:52, muokattu 1 kertaa
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
havu
Kanta-asiakas


Liittynyt: 11 Maa 2004
Viestejä: 3242

LähetäLähetetty: 07.03.2015 21:55    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Meillä on pyydetty muutamaa kylällä asuvaa, mutta ei heillä ollut kiinnostusta. Ne joita kiinnostaa, ymmärtävät itse tulla kysymään.

Joskus aiemminkin juteltu täällä vastaavanlaisesta asiasta ja minut miltei nylettiin, kun vain kerroin kuinka täällä on asian laita ja ihan minusta riippumatta eli se kuuluisa elefantti posliinikaupassa. Tuomittiin jeesustelijaksi kun loppui oma ymmärrys.

Ymmärrän hyvin tuon noviisi-aseman tilanteessa kun seuraan on pyrkijöitä ja kun kukaan ei tunne. Tuolla parilla vuodella mitataan että mistä kaveri on oikeasti tehty. Tänä päivänä kun kokemukset on paketoitu sieviin rahalla ostettaviin paketteihin ja kaupunkiympäristössä totuttu ajatukseen että sen saan minkä maksan, voisi löyhemmällä käytännöllä homma lipsahtaa liian helposti silleen että ne samat papat koittaa suoritua siitä riistanhoidosta ja kaapunnilainen vain käy ampumassa. Noin karrikoidusti.

Esim. meillä evästetään peuroja useammalla ruokintapaikalla läpi talven ja siinä on sarkaa. Toisaalta intoakin löytyy jopa niin paljon että eräs puukenkä-psykologi meinaa kontrolloida koko touhua eli tunkua on riistanhoitoon ihan paikallisistakin riittämiin. Mutta löytyy niitä talkoita ja tekemistä muutenkin.

Jotenkin pitäisin tuota kahden vuoden noviisiutta paremapana kuin isolla rahalla ostettavaa osuutta. Rahaa kun voi olla kusipäilläkin. Tuo 2 vuotta välppää nekin.

Kaupallistuminen sinänsä - mihin isot rahat/tulot helposti johtavat - on minulle punainen vaate. Rhyn alueella eräs porukka jo ryhtyi siihen touhuun ja nyt lehti-ilmoituksella ilmoittavat vuokraavansa alueita ja avustavat vanhan vuokrasopimuksen irtisanomisessa. Menee Sorkka 2020 -rojekti reisille ison tien tuolla puolen. Ja ei siinä jää paikallisille muuta virkaa kuin hoitaa sitä riistaa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Pussihousuelvis
Kanta-asiakas


Liittynyt: 28 Hel 2011
Viestejä: 2650

LähetäLähetetty: 07.03.2015 23:00    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lähen kohta töihin kaupunkilaiseen työpaikkaan. Jos viitsin oikein tarkkaan kuunella, niin saatan kuulla sanoja: maitomoukka, punaniska, tukiaispelle, jotka loukkaavat tai ainakin suututtavat.
Toisaalta äskeisestä tekstistä on poimittavissa noviisi, puukenkä-psykologi, kusipää.
Miksi näin, miksi maaseutu ja kaupunki ovat kaksi eri mailmaa ja vihollisia keskenään. Rolling Eyes
_________________
http://youtu.be/otCpCn0l4Wo?t=18s

http://aijaa.com/CZV65q
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
havu
Kanta-asiakas


Liittynyt: 11 Maa 2004
Viestejä: 3242

LähetäLähetetty: 07.03.2015 23:21    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Noviisi = selitetty edellä eli ei varsinaisesti titteli saati hakkumanimi(tys)
Puukenkä = omaehtoinen ammatinvalinta (fakta mille ei voi mitään)
Psykologi = tässä yhteydessä itse tehnyt tiettäväksi että omaa keskimääräistä suuremman oppineisuuden tieteen lajista (eli titteli puukenkä-psykologi ei ole maaseutu vs kaupunki)
Kusipää = niitä on kaikkialla ja ei missään, riippuu näkijästä
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Shawn
Kanta-asiakas


Liittynyt: 17 Lok 2013
Viestejä: 420
Paikkakunta: PKS/Häme

LähetäLähetetty: 08.03.2015 00:27    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Vielä pieniä tilastoharjoituksia, koska tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku.

Uudellamaalla asuu noin 1,6 miljoonaa ihmistä. Turun välittömässä läheisyydessä asuu sellaiset 250 000 ihmistä ja Tampereen välittömässä läheisyydessä reilut 300 000. Yhteensä siis pelkästään näillä alueilla sellaiset 2,15 miljoonaa ihmistä. Reilusti yli kolmasosa suomalaisista, ja jos mietitään niitä jotka saattaisivat vielä 20 vuoden päästä olla passiketjussa, niin vielä suurempi osuus. Voisin veikata että melkein puolet. Vaikka metsästysharrastus ei ihan yhtä suosittua kaupungeissa olekaan, niin veikkaan että parinkymmenen vuoden päästä aloittavista metsästäjistä suurin piirtein kolmasosa tulee asumaan pääkaupunkiseudulla, Turussa tai Tampereella. Ei vaadi kummoisia ennustajanlahjoja jos arvelen, että lähiseutujen seuroissa tulee olemaan hakijoita riittämiin.

Mutta entäs muuttotappiokunnissa? Onko sielläkään oikeasti jäsenistä pulaa, vai pääsevätkö kaikki halukkaat seuraan vai pääseekö seura valitsemaan parhaat hakijat päältä? Onko jossain päin Suomea oikeasti nykyisin sellainen tilanne, että seuraan ei kerta kaikkiaan ole halukkaita? Onko seuroissa yhtä paljon alle nelikymppisiä kuin oli kolmekymmentä vuotta sitten? Jos ei, onko kyse siitä ettei tulijoita ole vai etteivät tulijat täytä jäseneltä vaadittavia ehtoja?

Selvää on, että isoissa asutuskeskittymissä on paljon metsästäjiä jotka eivät löydä itselleen seuraa läheltä tai kaukaakaan, jos ei siteitä minnekään maaseutukuntiin ole. Mutta onko tilanne aina niin päin ettei aloitteleva metsästäjä löydä seuraa? Onko myös seuroja, jotka eivät löydä jäseniä?

Korostetaan nyt vielä että en puhu tässä itsestäni enkä ole etsimässä itselleni tai kenellekään muullekaan metsästysseuraa, vaan haluaisin vain saada aikaiseksi keskustelua. Ei siis tarvitse kertoa minkä nimisessä seurassa on tulijoita ja minkä nimisessä ei, tietysti asioiden hahmottamista auttaa jos vähän tietää mistä suunnalta Suomea mikäkin kommentti tulee. Tilanne on varmasti aivan erilainen Kirkkonummella ja Kemijärvellä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Seuratoiminta Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Siirry sivulle 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9  Seuraava
Sivu 1 Yht. 9

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen, jorma@pitro.com
Päivittänyt Lurttinen www.phpbbsuomi.com