Eduskuntavaalit 2015: Aivan sama miten käy?

[Lahtinen]

[Solifer]

Sehän on hienoa jos PS on ymmärtänyt aseharrastajien äänivoiman. Esimerkiksi Kokoomus ei ole edes rautalangasta vääntämisen jälkeenkään suostunut huomioimaan heitä positiivisesti. Ilmeisesti Kokoomusi laskee saavansa kaupunkilaisvihreiltä vasemmistolaisilta enemmän ääniä.

[heiluri]

Kyllä ainakin minulla ovat tulleet metsästys ja asepoliittiset asiat tärkeämmäksi valintakriteeriksi kuin muut yleisemmät politiikkaan ja talouteen liittyvät kannat.
Kaikilla puolueilla on jo vakiintuneet mielipiteet ja asenteet kaikkiin olennaisiin kysymyksiin joten vallan tasapaino säilyy vaalituloksesta huolimatta mutta metsästystä,ampumaurheilua sekä aseiden omistusta koskevat asiat ovat useimmille kansanedustajille,ministereille ja hallitukselle pelkkä sivuseikka.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Wetzlar]

Ensi vaalikausi on kiinnostava
http://www.hs.fi/kotimaa/a1429246698101

ja sama avattuna


Edessä historian vaikein vaalikausi? Nämä ongelmat odottavat uutta eduskuntaa
Sunnuntaina valittavalla eduskunnalla voi olla edessään yksi Suomen historian vaikeimmista vaalikausista. Sen aikana pitäisi panna uusiksi terveyspalvelut, lopettaa velkaantuminen ja kääntää talous nousuun. Myös Venäjä työllistää päättäjiä.
Kotimaa 18.4.2015 6:53

Sunnuntaina valittavalla eduskunnalla voi olla edessään yksi Suomen historian vaikeimmista vaalikausista. Uusiksi pitäisi panna terveyspalvelut, lopettaa velkaantuminen ja kääntää talous nousuun. Myös Venäjä työllistää päättäjiä.

1. Terveysuudistus

Uuden hallituksen ja eduskunnan tärkeimpiä tehtäviä on päättää sosiaali- ja terveysuudistuksesta, jota edellinen hallitus ei saanut aikaan.
Palkinnot onnistumisesta olisivat mittavat, samoin epäonnistumisen kustannukset.
Terveysuudistuksen toteuttaminen on vaikeaa, koska samalla on pakko uudistaa julkisen sektorin rakenteet ja rahoitus. Kuntien rahoista puolet menee sosiaali- ja terveysmenoihin. Kansanedustajista useimmat ovat myös kuntapoliitikkoja. Sote-päätösten teko on vaikeaa, koska uudistus veisi kunnilta valtaa.

Gallupjohdossa olevan keskustan ykkösvaihtoehto järjestelmän pyörittäjäksi ovat nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalle rakennettavat maakunnat. Toinen vaihtoehto olisivat kuntien liittoutumiin perustuvat kuntayhtymät.

Maakuntamalli olisi järeä muutos, koska se voisi viedä kunnilta myös muita, esimerkiksi liikenteeseen, maankäyttöön ja toisen asteen koulutukseen liittyviä tehtäviä. Erimielisyyttä puolueiden välillä on muun muassa siitä, millainen rooli annetaan yksityisille palveluntuottajille.

2. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka korostuu vaalikaudella Venäjän uhmakkuuden takia.
Puolueet eivät silti ole kampanjoissaan tehneet merkittäviä eroja toisiinsa. Näköpiirissä ei ole, että riitely ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjoista ryöpsähtäisi vaalien jälkeenkään.
Puolustusliitto Naton osalta vedetään presidentti Sauli Niinistön sanelemaa linjaa, jonka mukaan Suomi ei ole hakemassa Natoon. Hallitusohjelmaan kirjataan mahdollisuus Natoon hakemisesta, mikä nykyisessä hallitusohjelmassa oli suljettu pois.
Puolustusmäärärahojen nostamisesta vallitsee laaja yhteisymmärrys, vaikka valtiontalous kyntää syvällä.

3. Valtiontalous

Valtiovarainministeriö laski kuukausi sitten, että valtion ja kuntien menoja pitäisi karsia kuusi miljardia euroa seuraavalla vaalikaudella. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan julkisten tulojen ja menojen epätasapaino on revennyt vain lisää vaalikauden aikana, vaikka tarkoitus on ollut kuroa umpeen tätä niin sanottua kestävyysvajetta.

Kokoomus ja Rkp ovat säästökilpahuudon johdossa kuuden miljardin euron säästöillä. Säästöjen toteuttamisen aikataulusta on erimielisyyttä. Sen sijaan varsin yhteinen näkemys on, että päätökset säästöistä pitäisi tehdä heti hallituskauden alussa, koska säästöt määrittelevät hallituksen toiminnan rajat. Edellinen hallitus sopeutti jo taloutta seitsemän miljardin euron leikkauksilla ja veronkiristyksillä, joten seuraavat miljardit ovat vielä vaikeampia.

Varmaa on, että leikkauksia tehdään. Varmaa on myös, että Suomen köyhtyminen tulee tuntumaan satojentuhansien suomalaisten elämässä rajummin kuin tähän asti.

4. Työttömyys

Työttömyyden puolittaminen veisi maan pitkälle muidenkin ongelmien ratkaisussa.

Kokoomus haluaisi lisätä joustavuutta siinä, miten työnantajat ja työntekijät voivat keskenään sopia palkoista ja työehdoista. Kokoomus myös pidentäisi työsuhteiden koeaikaa ja lisäisi mahdollisuuksia määräaikaisiin työsuhteisiin.

Sdp korostaa ohjelmassaan julkisia hankkeita ja niiden työllistävää vaikutusta. Perussuomalaisen teema on työllisyyden edistäminen pk-yrittäjiä tukemalla.

Keskusta on sanonut tavoittelevansa huimaa 200 000 uutta työpaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana ja korostanut yhteiskuntasopimuksen luomisen merkitystä.

Jos maailman talous ei piristy ja suomalaiset yritykset eivät pärjää kilpailussa, pelkillä Suomen poliitikkojen päätöksillä työpaikkoja ei synny.

5. Yhteiskuntasopimus

Keskustan Juha Sipilä haluaa tehdä työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteiskuntasopimuksen heti vaalien jälkeen.

Työmarkkinoilla odotetaan tulevan pääministerin kutsua. Vasta sen jälkeen selviää, mitä mahdollinen sopimus voisi sisältää. Esille tulevat kolmikannassa sovittavat työelämän joustot kuten työaikapankit, työntekijöiden koeajan pidentäminen ja työeläkemaksun väliaikainen alentaminen kahdella prosentilla. Palkansaajapuolella yhteiskuntasopimus ei kuulosta kovin houkuttelevalta, sillä oikeastaan kaikki esille tulleet osaset näyttävät ay-puolen silmissä heikennyksiltä. Sopimukseen tarvittaisiin myös parannuksia, joilla heikennykset voisi ostaa.

Tuli yhteiskuntasopimusta tai ei, työmarkkinajärjestöt neuvottelevat kesäkuun 15. päivään mennessä nykyisen keskitetyn palkkaratkaisun vuoden jatkosta. Palkkaratkaisua ei synny ilman, että ostovoima pysyy vähintään ennallaan. Se merkitsisi ansioverotuksen keventämistä. Hallitukselta loppuvat nopeasti paukut, jos se haluaa ostaa yhteiskuntasopimuksen veroalennuksilla, sillä veropaukut kuluvat jo palkkaratkaisuun. Työmarkkinoilla suhtaudutaan yhteiskuntasopimukseen epäillen. Valistunut arvio on, että jonkinlainen hyvää tarkoittava julistus on ainakin luvassa.

6. Energia- ja ilmastopolitiikka

Euroopan talousongelmien keskellä huoli ilmastonmuutoksesta on vaipunut taustalle, mutta ei kadonnut. Maailman valtiot kokoontuvat loppuvuodesta Pariisiin ilmastohuippukokoukseen, jossa tavoitteena on sitova ja laaja ilmastosopimus.

Suomi hakee kunnianhimoista sopimusta. Tiukka päästöjen vähennystahti voisi lisätä myös Suomen puhtaan teknologian vientimahdollisuuksia.

Kotimaassa energiapolitiikan käsiteltäväksi nousee – jälleen kerran – ydinvoimapäätös. Tällä hallituskaudella pöydälle tulee Loviisan ikääntyvien ydinvoimaloiden jatkolupa.

-------
Huom!
Varmaa on, että leikkauksia tehdään. Varmaa on myös, että Suomen köyhtyminen tulee tuntumaan satojentuhansien suomalaisten elämässä rajummin kuin tähän asti.
_________________
- näillä mennään -

[veetee]

[Lahtinen]

[Solifer]

Miksi velkapotti pitäisi jakaa vain työikäisille ? Kyllä eläkeläiset ja lapsetkin sitä velkapotin hyvää saavat.

Jaetaan vaan reilusti velkapotti kaikille Suomessa kirjoilla oleville. 20000e/hlö. Voidaan jakaa myös maahan asumaan muuttaneille aikansaviettäjille. Vaihtoehtoisesti voivat muuttaa maahan jossa heille ei lapioida valtionvelkaa henkilökohtaiselle vastuulle.

Sitten voidaan miettiä mitä tehjdään jos joku ei pysty tai halua maksaa.

Valtiojohto eli poliitikot ovat ajatelleet hoitaa valtionvelasta seuraavat ongelmat seuraavin konstein:
- taikatemppu
- henkilökohtainen katoamistemppu Brysseliin
- uskoontulo ja siirtyminen pois politiikasta
- kolmas maailmansota nollaa velat
- pandemia joka tuhoaa ihmisikunnan ja velat noollautuvat
- inflaatio syö velan jo 500 vuodessa käytännössä nollaan
- ei makseta velkaa vaikka pitäisi, ei Kreikkakaan ole maksanut
- vaihdetaan valuuttaa ruplaan, kruunuun tai markkaan eikä makseta eurovelkoja, vedotaan siihen että ei ole euroja
- otetaan lisää velkaa, niin kaikki muutkin tekevät
- löydetään alkuperäinen Sampo jolla tehdään Suomesta maailman vaurain maa
- toivotaan ihmettä

[liki]

[Jartsu]

Miksi pankkien/sijoittajien velkoja maksaa kansalaiset.

Jos liki tekee miljardi laita ja ei sitä maksa, ni muiden pitää se maksaa.

Ihan sama asia tässä kreikka paketeissa on ollu kyse.

[Jartsu]

[Lonely Rider]

[Nimrod]

Valtion velka johtuu siitä, että valtion ja kuntien työllistämän väen kustannuksia ei saada muuten katettua. Samaten rahaa kuluu kiinteistöihin jne.

Ongelma on mielestäni se, että monikaan ei kyseenalaista valtion ja kuntien roolia riittävästi. Aina puhutaan, että näiden kautta saadaan järjestettyä köyhille jeesiä ja terveydenhuoltoa, mutta samaan aikaan valitetaan jatkuvasti sitä, että jeesiä ja terveydenhuoltoa ei saada julkiselta. Työikäinen väestö on käytännössä siirretty yksityiselle puolen ja homma toimii siellä. Samaan aikaan kuitenkin maksetaan valtava summa julkiselle systeemistä joka ei toimi ja tämän lisäksi otetaan vielä velkaa.

Mielestäni kuntatalous on Suomessa se suurin ongelma. Kuntia on liikaa ja kunnallista hallintoa on liikaa. Kunnat ovat liian pieniä väestömäärän ja pinta-alan suhteen ja asioita hoitaa liian suuri määrä tyhjäntoimittajia.

[Anttiman]

[umpikortto]

Käytimpä kansalaisoikeuttani. tällä kertaa helppo valinta. Tyvär joka uskaltaa vaalimainoksessaki olla haulikko kätösissä. Eikä oo feikkiä ku pevot vie sen lampaita. Istuva kansanedustaja ja tomera tyvär muutenki....pijetään peukkuja.

[liki]

http://hannuvisti.com/blog/files/e41ea8ed74471ed90e8b6c9f0489ed2b-1474.php