Perjantai-dokkari TV1 29.01. kello 21.05: Kauriinmetsästäjä

[Oulun Kärpät]

Mielestäni tuo ohjelma kärsi nyt vain ja ainoastaan huonosta toimituksesta. Haastateltavat olisivat varmasti osanneet keskustella aiheesta eläintenoikeudet vs teholihantuotanto ja ohjelma olisi näppärästi rajoitettu siihen. Nyt sitte kaivettiin insertiksi tuollainen hyvä metsästyksestä hyvässä valossa kertova juttu jota ei kuitenkaan kommentoimaan kutsuttu ketää joka olisi joskus metsästänyt. Tämä henkilö olisi voinut esimerkiksi kertoa tarkemmin juurikin näistä myönteisistä asioista (kuten vaikka sorkkaeläinkantojen sääntely) joka ei välttämättä sille kaupungissa asuvalle hyvin yleistävän kuvan metsästyksestä omaavalle henkilölle ole tuttu. Kun se metsästys on tosiaan sitä ammuskelua ja räiskimistä. Tai "epäreilun tehokkailla" aseilla metsästystä, kuten tämä eläintenpuolueen nainen asian ilmaisi. Olisikohan hänen mielestään sitten parempi että aseet olisivat huonoja että haavakoita saataisiin lisää vai...

[Anttiman]

Mielestäni metsästystä ei kannata lähteä puolustelemaan hirvikolarien vähentämisellä tai eläinkatojen tasapainottamisella. On totta että metsästys mahdollistaa nämäkin sinänsä positiiviset asiat, mutta eiköhän totuus ole että ei metsälle kukaan mistään velvollisuudentunnosta yhteiskuntaa kohtaan lähde. Eikä se ensisijainen syy ole lihan saaminen. Pois lukien suuret sorkkaeläimet niin kovin huono panos-tuotos suhde metsästyksellä on jos ajattelee käytettyä aikaa, vaivaa ja rahaa siihen mitä lopulta päätyy lautaselle.

Minusta sitä on turha kieltää, etteikö metsästettäessä kokisi jännitystä ja adrenaliini virtaisi suonissa. Toisin kuin asiaan perehtymätön luulee kyse ei ole niinkään itse tappamisesta vaan vaanimisen, kyttäämisen ja yleensä tilanteen kehittymisen aikana muodostuva jännitys. Eläimen kaataminen on pitkän valmistelun ja vaivannäön lopputulos - kulminaatiopiste. Pienessä hetkessä on käytettävä paras osaamisensa jotta saadaan mahdollisuus hyvään riistalaukaukseen ja saalis saadaan reppuun ilman haavoittamisia. Kukaan ei halua kämmätä ja joutua kokemaan tunnetta kun joutuu tutkimaan eikö laukaus osunutkaan ja minne se eläin mahtoi paeta.

Samalla tavalla kalastaessa voi kokea adrenaliiniryöpyn kalan iskiessä vieheeseen. Tunnetta ei tule jos tilanne on keinotekoinen tai helpotettu. Siksi tätä tunnetta ei vois saada ampumalla eläin aitaukseen. Kyse ei siis ole tappamisesta sinänsä. Eläimelle tulee olla mahdollisuus selviytyä ja metsästäjän tulee toimia metsästäjien yleisesti hyväksymien eettisten pelisääntöjen mukaisesti. Kyse ei ole tehokkuuden maksimoimisesta vaan parhaat metsästystilanteet tulevat tavoilla jotka haastavat metsästäjän käyttämään kaiken osaamisensa ja näkemään vaivaa saaliin eteen.

Vaikka käytössä olisikin modernit välineet niin lainsäädäntö ja metsästäjien eettiset normit asettavat vaikeusastetta metsästykselle. Moni haluaa vielä lisätä haastetta valitsemalla vaativampia metsästysmuotoja ja välineitä kuten jousimetsästys. Moni kaupunkilainen ei ymmärrä että ainakin itse koen metsästäessäni olevani osa vuosituhantista metsästäjien ketjua ja osallistuvani luonnon kiertokulkuun. En ole metsässä vieras vaan kotona.

[mpikkara]

[heiluri]

Jopa jotkut metsästäjät lässyttävät ettei metsästyksen yhteydessä saisi puhua tappamisesta vaan mieluummin vaikkapa kaatamisesta tai saaliin saamisesta...
Mitä sitä p@chkaa,tappaminen on tappamista teki sen mikä elikko hyvänsä ja se on aivan normaali luonnon kiertokulkuun kuuluva tapahtuma.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Larsen]

Heilurin kanssa samaa mieltä. Onnistunut pyynti päätyy riistaeläimen tappamiseen. Tappamisesta puhuvat metsästyksen vastustajat. Ihan hyvin voi myös metsästäjätkin puhua tappamisesta ihmisravinnoksi. Sekös sitten metsästyksen vastustajia risoo kun anastetaan heidän käyttämänsä termistö.

[Larsen]

Heilurin kanssa samaa mieltä. Onnistunut pyynti päätyy riistaeläimen tappamiseen. Tappamisesta puhuvat metsästyksen vastustajat. Ihan hyvin voi myös metsästäjätkin puhua tappamisesta ihmisravinnoksi. Sekös sitten metsästyksen vastustajia risoo kun anastetaan heidän käyttämänsä termistö.

[Anttiman]

[heiluri]

Ei minulle tule mieleen nimen omaan juuri ihmisen tappaminen tappamisesta puhuttaessa,ennemminkin lapsuusaikaiset kotiteurastukset.
Nyky televisiokolttuurin mädättämälle tappaminen on tietenkin aina ihmisen tappamista.
Mutta oli miten oli,tuotantoeläimen taival päättyy aina tappamiseen samoin kuin riistaeläinkin tapetaan metsästyksen yhteydessä,ja noinhan luontokin toimii.
Toki nyky lässy luontodokkari ei enää useinkaan näytä tappamista vaan pelkän takaa-ajon ja sen päätteeksi ruokailevat pennut/lauman,disneylässyä...
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Larsen]

[Peto]

[heiluri]

Tuo adrenaliiniryöppy tai kiksien saaminen eivät ole minulle päällimmäisiä,tai oikeastaan tuttujakaan tuntemuksia jahdissa,jotenkin se että on metsällä ja metsästää tuntuu vain niin oikealle (vielä kun olisi kunnolliset puitteet vanhoine suurine metsineen) että jo se on syy ja riittävä perustelu metsästämiselle,sen lihan lisäksi.
Kumma kyllä,ampuessa ja etenkin kaadolla päällimmäisenä tunteena on lievä surumielisyys siitä kun komea elämä on päättynyt,samalla kuitenkin tietää että tämä on oikein ja juuri niin kuin pitää olla.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Oulun Kärpät]

[tee667]

[Anttiman]

[slowhand]

Oikein hyviä ajatelmia molemmat tuossa yläpuolella. Lisäisin vielä , että onnistunut pyyntitilanne päättyy riistaeläimen kuolemaan, ei tappamiseen. Metsästäjät pyytävät, teurastajat teurastavat ja himomurhaajat, terroristit sun muut tappavat. Kaikissa tuloksena on jonkun/joidenkin kuolema, mutta rikkaassa kielessämme noiden sanojen merkityksillä on vinha ero.