Loukkaantuneen/haavoittuneen hirvieläimen jäljittäminen

[springfield]

Noniin. Aloiteltiin hirvijahti ja päästiin heti tutustumaan otsikon aiheeseen.

Tilanne normaali hirvenmetsästys jossa passi ympärillä ja koirat ringissä.
Passimies A ilmoittaa, että näki hirven ylittävän ison sähkölinjan, koira menossa vauhdilla lähellä tätä paikaa. Samassa passimies B ampuu hirveä joka tulee selän takaa ja jatkaa kohti passimies A. B soittaa minulle ja ilmoittaa ampuneensa pientä uroshirveä, ilmoitan tästä vhf:llä muulle porukalle ja kiellän ampumasta muita eläimiä jos ei varma haavakko, kerron myös että passimies A ensin näkemä hirvi on eri ja painotan olemaan ampumatta tätä. Lähden ampumapaikalle ja samalla käsken passimies A tarkkailla linjaa jonka suuntaan hirvi oli ampumapaikalta lähtenyt.
Passimies B on merkinnyt ampumapaikan ja hirven sijainnin ammuttaessa. Seurailemme jäljen vieressä n.100m selkeää männikkökangasta ja toteamme taimikon alkaessa että emme ilman koiraa jatka pitemmälle, tässä vaiheessa ei ole löytynyt mitään merkkejä osumasta. Haen koiran jonka passimies oli saanut aikaisemmin nähdyn hirven perästä pois ja lähdemme kytkettynä jälkeä. Koira vie jälkeä n. 400m ja sitten nokka nousee maasta ja ilmavainulla alkaa vetämään eri suuntaan. Menen koiran osoittamaan suuntaa ja tulen sähkölinjalle jossa passimies A on. Toteamme että koira ei ole enää jäljellä, sama toistuu kun lasken viimein koiran vapaaksi ampumapaikalta ja pian koira viekin tuplavasaporukkaa eri suuntaan. Yritämme vielä selvittää toisella koiralla jälkeä mutta se lähtee lopuiksi menemään aamuista hirven jälkeä jonka perässä koirani jo oli. Tämän jälkeen haravoimme vielä ketjussa noin 600mx800m alueen ampumapaikalta eteenpäin ja toteamme että hirveä ei löydy.
Teen päätöksen että lopetamme tältä päivältä ja vielä seuraavana päivänä palaamme paikalle. Epäilen että laukaus on mennyt ohi, kun ei ampumapaikalta löydy mitään merkkejä ja ampumamatka oli ehkä turhan pitkä tämän ampujan taidoille. (150m)
Seuraavanakaan päivänä ei hirveä löydy ja laitamme luvan "sivuun" jos myöhemmin ilmenee että hirvi on kuollut.
Tänään sitten olin koiran kanssa metsällä ja koira vei siirtyvässä haukussa hirveä yhden lammen vierestä, haukku kuitenkin päättyi n.100m lammen rannasta ja koira pyöri pienellä alueella n. 20min haukkumatta. Aloin epäillä että siellä se ohiammuttu hirvi taitaa olla ja kun koira tuli autolle niin haju vahvisti epäilykseni. Kävelin vielä lammen rantaan toteamaan asian ja ampujan kuvaileman näköinen otus siellä köllötti jo hyvinkin turvonneena.

Päällimmäisenä tästä jäi mieleen se että koulutettu jälkikoira varmasti olisi tilanteen hoitanut paremmalla todennäköisyydellä, tällaisen käyttöön vaan ei meillä juuri ole mahdollisuutta, kun en tiedä ketään lähialueelta joka sellaisen omistaisi. Olemme myös aina saaneet tilanteet selvitettyä omin avuin ja niillä koirilla mitä käytössämme on.
Omallakin koiralla olen verijälkeä harjoittanut, mutta vahvasti ilmavainuisen koiran nokka ei tunnu pysyvän maassa kun ilmasta haju tulee ja näinollen hirvet vaihtuvat hyvinkin äkkiä.
Tätä kyseistä tilannetta vaikeutti se että samassa alueessa oli useita eri hirviä.
Ja tosiaan nyt kun raato löytyi jälkikäteen on helppo ajatella mitä olisi pitänyt tehdä toisin.
Hirvi oli ampumisen jälkeen juossut tien suuntaisesti noin 400m ja palannut samalle puolelle mistä oli tullutkin. Jos olisi älynnyt koiran kanssa tuo tienvarren vielä kävellä niin hirvi olisi varmaan löytynyt. Nyt kuitenkin etsimme koko ajan väärältä puolelta tietä.
Hirven lopullinen löytöpaikka oli n. kilometrin päässä ampumapaikasta linnuntietä ja hirven todennäköisesti kulkema matka laukauksesta hieman vajaa 2km.

Tuli nyt varmaan hieman sekava teksi kun ei vahvin lajini ole tämä kirjoittaminen.
Mielipiteitä mitä olisi pitänyt tehdä toisin tai paremmin?

[9.3x622]

[valmet 412s]

En tiedä mutta kylläkai e-p nyt jälkikoiria löytyy jostain suht läheltäkin??

-reikä oli mahoilla, luulisin että karva katkeaa jokatapauksessa ja tarkan ampumapaikan löytäminen olisi tärkeää.

-miten passititte haavakkoa ja kuinka pitkään oli rauhassa ennen tutkimista?? Makuita ei vissiin löytynyt??

-tuosta matkasta nyt en erikseen pidä mitään, tilanteet kun voi vaihdella puiden välissä vilahtelevasta pellolla seisovaan ja tuki pystyasennosta aina peruskallioon.
_________________
Varisjahdin veteraani...

[tuhola]

Joskus olosuhteet vaan on hankalat. Toki joku todella reenattu jälkikoira vailla hirviviettiä muuten voisi olla kaikkein kovin. Mutta hyväkin jälkikoira jos on hirvijahti käytössä, tahtoo helpolla sekaantua jos haavakko on rynnännyt suoraan muiden hirvien makuukselle. Eli joskus olosuhteet vaan on vaikeat.

Mitäkö olisin tehnyt toisin?

No vaikea sanoa. Jos koira ei ole hyvä liinajäljittäjä niin olisin päästänyt sen heti vapaaksi ampumapaikalta. Jos olisi tullut väärä hirvi niin toinen koira irti samalta paikalta jäljelle jne. Monesti tällä saadaan kaikkein paras tulos ellei koira ole todella pätevä siihen liinahommaan. Hyvin usein liinan kanssa jäljitys vaan sekaa koiran työn.

Ampumapaikkaa ei juuri voi olla liikaa tutkimatta. Se on todella tärkeä homma ja yleensä siitä jotaki löytyy kun vaan saa rauhassa kattella. Tämä auttaa siinä että jos siitä löytyy jotain niin se antaa voimia yrittää löytää sitä haavakkoa ja ettei tule luuloa että "kyllä se ohi meni".

Joskus vaan ei onnistu vaikka tekeekin kaikkensa. Infoa voi lukea väärin jne. Se on normaalia. Ja niistä vaan pitää sitte ottaa opiksi seuraaville kerroille.

[springfield]

Niin ampumamatkan ja paikan jokainen harkitsee itse. Ampuja koki pystyvänsä ampumaan varman laakin tuohon paikkaan joten siitä ei sen enempää.
Jälkikoiran hankinta on sillä tavoin hieman vaikeaa kun ei ole oikein mitään kanavaa minkä kautta sellainen löytyisi nopeasti.
Muutenkin kuten aikaisemmin totesin, on meillä saatu haavakot talteen ihan hirvikoirilla tähän saakka, joten jälkikoiraa ei heti alettu etsimään.
Ampumapaikka oli tiellä joten sen sai tutkittua tarkkaan. En kuitenkaan löytänyt mitään merkkejä osumasta vaikka hyvin tarkkaan tutkin ampumapaikan ja siitä 100m eteenpäin mihin jälkiä pystyi helposti seuraamaan. Passit pysyivät paikoillaan koko ajan lähin mies n. 400m ampumapaikasta. Makuuksia ei jäljityksen aikana löydetty. Ja tosiaan koiran kanssa lähdettiin jäljelle n. tunti ampumisen jälkeen.
Jäljitystä vaikeutti se että alueella oli runsaasti yöllistä hirven jälkeä ja koira oli vienyt jo yhden hirven alueen läpi. Huonoa tuuria oli myös siinä että koira oli todennäköisesti menossa ilmavainulla haavakon luokse mutta löysi toiset hirvet n. 300m ennen tätä paikkaa mistä raato lopulta löytyi. Tässä tein itse virheen kun en keskittänyt etsintöjä tarpeeksi tälle puolelle tietä, kun oletus oli että hirvi ei ole sitä ylittänyt.

[springfield]

Ja tosiaan osuma oli suolilla takajalkojen etupuolella n.30cm mahan alareunasta ylös.
Lähinnä sen takia asiasta tänne kirjoitin kun oppimisen kannalta täytyy tämä tapaus ottaa kun ei muuten jää käteen muuta kuin haiseva raato.
Enemmän kiinnostaa mielipiteet siitä mitä olisi pitänyt tehdä toisin/paremmin laukauksen jälkeen. Koen että hirveästi ei ole ennakoitavia toimenpiteitä millä haavakot paremmin saataisiin vältettyä.

[juhis.t]

Itse olen usein huomannut, että hirviporukalla on aika suuri kynnys kutsua jälkikoiraa, joka ei ole hirvikoira paikalle. Varsinkin jos koiran omistaja ei ole hirviporukoissa.
Tuossa tapauksessa oisin vienyt hirvikoiran takaisin paikkaan, josta lähti toisen sakin perään. Ja haravoinut aluetta vapaassa haussa.

[susiluoto]

No meillä taas pienet alueet ja yleensä aloitetaan ajometsästyksenä, eli innokkaat ajomiehet vievät.
Jos epäselvä tapaus niin soitetaan joku alueen jälkikoirista, esim. mäyris joka toimii tosi hyvin.
Mitä tuossa olisi voinnut tehdä toisin, kutua jälkikoira kosk niitä on paljonkin ja yleensä omistaja ilmoittaa seuroille mistä ja miten on tavoitettavissa.Se taas ettei kutsuta johtuu televisioista ja elokuvista nähtyä paikallisen koiramiehen kertomasta, ei osunnu ja ei se enään täälläpäinkään ole, minun Misse oli sen kuitenkin jo löytänyt.

[tuhola]

Hyviä jälkikoiria paljonkin??

Kyllä niistä noutajista ja mäyriksistä jota jälkikoiriksi kutsutaan monesti aika iso osa on aivan kuraa joilla ei löydy kuin tienpenkalta ne elukat. Onhan niitä oikeesti hyviäkin mutta kyllä tommoses tilanteessa pitää olla koira jonka olet itse nähnyt metsässä tai tiedät satavarmaksi että se on hyvä jälkikoira. Jos tätä tietoa ei ole niin paree kokeilla vaan tutuilla koirilla. Tosi on näin. Ite en tiedä jäljestyskoiraa yhtäkään täältä. Tiedän kyllä että kehuvat jne mutta olen metsässä nähnyt niin ei sitte senkään vertaa virkaa ku monella hirvikoiralla. Eli kyllä aika vaikea on lähteä soittamaan jälkikoiraa täälläpäin. Pakko se on laittaa omalle harmaalle vermeet niskaan ja yrittää sillä. Tai sitte seuloa muilla hirvikoirilla maasto.

[jonesis]

Vaikea se on hyvää jälkikoiraa löytää tuolla asenteella. Silloin kannattaa vaan tosiaan koittaa omilla ja isän koirilla. Niin kun on kerran aina ennenkin tehty.

[Honkila]

Taitaa olla yks ongelma pätevien jälkikoirien löytymisessä se että jokainen on vähä omissa piireissään, sitte jos kukaan ei "harrasta ristiin" niin ihmekös tuo jos ei löydy.. Totuus on vaan se että jälelle treenattuja koiria on aika kattavasti, toisaalta monet kouluttaa vaan omaan käyttöön.

[tuhola]

[springfield]

Tuholan kanssa vähän samoilla linjoilla.
Metsästelen joka syksy 5-10 eri hirviporukassa ja yhdessä näistä tiedän että on jälkikoira joka oikeasti pelaa. Tällä kertaa tämä koira oli useamman tunnin päässä. On tälläkin seudulla niitä jotka kehuvat että omistavat jälkikoiran mutta tositilanteessa ei näistä ole ollut kuin haittaa. Meillä oli porukassa yksi ukko jonka hirvikoira oli pätevä näihin erikoistilanteisiin. Kylmää hakua koiralle ei ollut mutta jälkeä meni tarkasti ja verijäljeltä ei vaihtanut pois. Tällä koiralla ollaan aikaisemmin viimeistään se haavakko löydetty. Kyseinen koira kuitenkin kuoli viime kesänä joten sitä ei enää ollut käytettävissä.

[Honkila]

Ymmärrän kyllä sen pointin että aina sitä parasta mahollista nuihin tilanteisiin etitään, kuin myös sen että luotto pitää olla koiraan ja ohjaajaan joka hommaan laitetaan.

[springfield]

Ja tosiaan, olisin ilman muuta soittanut jälkikoiran+ohjaajan paikalle jos olisin vain keksinyt mistä semmoisen löytää.
Itsellä ei ole aikaa ja kiinnostusta sellaista koiraa kasvattaa/kouluttaa, kun nämä erikoistilanteet kuitenkin harvassa. Omalla jämptillä olen verijälki treeniä tehnyt jonkun verran, mutta niin vahvasti on ilmavainuinen että nokka nousee maasta hyvin äkkiä jolloin hirvet vaihtuvat äkkiä.