OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 KäyttäjätiedotKäyttäjätiedot   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Närhien suuri määrä=alhaiset metsäkanalintu kannat
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3
 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Linnustus
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
kannibaali
Kanta-asiakas


Liittynyt: 12 Huh 2014
Viestejä: 1655

LähetäLähetetty: 02.10.2016 06:15    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Olisi merkittävää etua lähes kaikille linnuille varsinkin noin suurilla määrillä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Turisti
Kanta-asiakas


Liittynyt: 26 Huh 2004
Viestejä: 610
Paikkakunta: Helsinki

LähetäLähetetty: 02.10.2016 11:50    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

kannibaali kirjoitti:
Olisi merkittävää etua lähes kaikille linnuille varsinkin noin suurilla määrillä.


Juuri tämä tuholaislintujen suuri määrä (volyymi) ja tapa millä ne ”torpedoivat” kanalintujen lisääntymistä tuhoamalla pääsääntöisesti pesiä, vaikuttaa myös minunkin mielestä paljon.

Jo eilen aloin räknäämään ittelleni riettälintujen tekemiä ”tuhoja” ja niitten keskinäisiä suhteita saadakseni jonkinlaista kokonaiskuvaa ”rosvoojista” ja niitten aikaansaannoksista. Käytin riettalintujen kannan määrissä lähintä mahdollista opusta ja kanalinnun pesän munamäärissä keskimääräistä munien lukumäärää. Syöty pesä = 8 menetettyä munaa. Ja sitten olen vaan ottanut ”hihasta” arvion tyyliin että ”joka viides närhi löytää kerran vuoteen kananlinnunpesän ja tuohoaa koko pesän”. Siis hyvin kotikutoista mietintää ja tarkoituksena vaan saada jonkinlaistä käsitystä mitä nuo suhteelliset vaikutukset saattaisivat olla. Joten sen sijaan että yrittää tästä aivoituksesta saada tarkempaa tolkkua niin voisi ajatella löytyykö siitä pienintäkään yhtäläisyyttä todellisuuteen ja voiko siitä päätellä yhtään mitään.

Lasse J. Laineen Suomalainen Lintuopas kertoo naakan parimääräksi 40 000 – 60 000 joten yksilöitä on ainakin kaksinkertainen määrä eli 80 000 – 120 000. Jos noista joka kahdeskymmenes naakka sattuisi pesimisaikaan osumaan kanalinnun pesälle, menetys potentiaalisissa kanalintujälkeläisissä olisi 40 000 munaa kun lähtökohtaisesti oletan että tuo kohtaaminen tietää aina koko pesän menoa.

Närhen voi arvella toimivan ”tehokkaammin” kun elevät enempi siellä mettän puolella missä ravinto ehkä tiukemmassa ja tietty missä ne kanalinnun pesät ovat. Närhipareja saman opuksen mukaan on 100 000 – 150 000 kpl ja yksilöitä siis 200 000 – 300 000 kpl Jos vaikka joka viides ”tehokas” närhi onnistuisi kanalintujen pesintäaikaan löytämään munapesän, jäisi 400 000 munaa hautomatta poikasiksi.

Harakka lienee närheä urbanisoituneempi mutta niitä onkin jo enemmän ja niitäkin riittää käsivartta lukuunottamatta kaikkaille Suomeen. 150 000 – 200 000 paria tarkoittaa 300 000 - 400 000 yksilöä ja jos vaikka joka 20. harakka osuisi kanalinnunpesälle pesimäaikaan ja tuhoaisi sen, 280 000 taapertajaa jäisi pääsemättä lentoon. Kerran kylmäasemalle tankatessani, kattelin kun harakka vähän matkan päässä teki selvää terhakkaasti vastaan tappelevasta rotasta. Melko peto tuo harakka.

Jos varispareja arvioidaan olevan 200 000 – 300 000 niin yksilöitä sitten löytynee vastaavasti 400 000 – 600 000 ja kun levittäytyvät ympäri maata niin osunevat munapesille ehkä siinä missä harakkakin. Se tietää saman verran tuhoa kuin mitä närhi saa paljon pienemmällä porukalla aikaseksi eli 400 000 munaa. Hyvä että täälläkin on variksen mettästystä koskeva topicci. Sille on kyllä aiheellinen tilaus olemassa.

Kuukkelista en osaa sano mutta Lasse J. Laine mainitsee sen ravinnoksi ensimmäisenä vaihtoehtona linnunmunat ja -poikaset ja kun mitä mettässä oon kattellut niitten menoa niin jos ne eivät törmää kanalinnunpesiin niin ketkä sitten. Arvio parimääristä on 40 000 – 70 000 ja yksilöitä siis 80 000 – 140 000 joka tietää närheä vastaavalla tehokkuudella 224 000 munan menemistä kuukkelin nokkaan.

Korppeja arvellaan olevan 5000 – 7000 yksilöä joten 10 000 – 14 000 yksilöä tärvelevät kanalintujen jälkikasvua, samalla todennäköisyydellä arvioituna kuin mitä harakka ja varis, vain 9 600 munan osalta.

Mutta mitäpä arvelette villinminkin tekevän tuhojaan. Voisi kuvitella että hälle kelpaavat jos ei nyt munat niin ainakin kanalinnun poikaset. Toki tärvelevät enempi ehkä vesilinnun jälkikasvua kun elelevät vesistöjen läheisyydessä mutta ainakin itä-Suomessa missä tulee käytyä kanalintumettällä niin alueella, itse asiassa aika lähelläkin majoitusta, eleskelee siinä jokivarren maisemissa minkkejä. Eivät kuulema vaan tahdo mennä pyydyksiin. Vuotuinen saalismäärä minkkien kohdalla lienee luokkaa 50 000 – 85 000 (Wikipedia) joten varmaan niitä ehkä se 200 000 voisi olla, ehkä, en oikeastaan tiedä tai osaa arvioida sen paremmin. Ja jos vaikka joka kymmenes minkki onnistuisi kanalintupoikueen nirhaamaan (en tiedä nirhaako koko poikueen samalla) niin tuhoa syntyisi 80 000 siivekkään verran.

Sitten supikoira joita on suomessa 500 000 kpl (Wikipedia). Lajista tehtiin ensihavainto vuonna 1939 nykyään Venäjälle kuuluvasta Suistamosta ja sitten nykyisen Suomen alueelta Keuruulta vuonna 1949. Vuoteen 1953 mennessä havaintoja oli kertynyt 16 kpl. Supikoiran lisääntymisestä Suomen alueella on ensimmäinen havainto vuodelta 1962 Uukuniemeltä. Laji rauhoitettiin ajalle 1955 – 1960. Runsastuminen oli hidasta 60 -luvun puolivälille mutta kiihtyi huomattavasti 70 luvulla. Ja nykyisin siis noin puoli miljoonaa yksilöä. Verrokkina esim. Ruotsi jossa maan kannaksi vuonna 2010 arviotiin muutama sata yksilöä ja Norjassa oli tuolloin havaittu 4 yksilöä.

Jos siis vaikka joka kymmenes supikoira osaisi kanalinnunpesälle pesintäaikaan niin tietäisi se 400 000 munan menetystä. Hyvä että tätä koiraa joka ei hauku, mettästetään ahkerasti.

Sitten vielä pesistä tai poikueista selvää tekee kärppä / lumikko, näätä. Kettu vie aikaisia. Muitten paitti ketun volyymit on kuitenkin aika pieniä. Kettuja on noin 100 000 (jostain kaivoin tiedon) joten JOS joka kymmenes kettu löytäisi poikueen niin tietäisi se 80 000 linnun menetystä. Jos taas pesyeen sijaan löytyisi aikainen, menisi siinä se 10 000 lintua vaan onko tuo kanalintu / joka 10. kettu / vuosi -arvio alakanttiin? Mutta jonkilaista käsitystä tuostakin ehkä saa.

Kanahaukat (12 000 yksilöä) ja maakotkat (560 yksilöä) kohdistavat saalistuksensa pääsääntöisesti aikuisiin (ei munapesiin) joten ”kertatuohoaminen” jää yksilöasteelle eikä lueta ”kymmenissä”. Tosin kanahaukan arvioin ”tehokkaimmaksi” ja vie "laskelmani" mukaan (hihasta vedetty niin kuin kaikki muutkin) 240 000 kanalintua mutta tässä on varmasti paikallisia vaihteluja ja voi olla ettei pidä yhtä minkään virallisen tilaston kanssa. Myös ilves pyydystää aikasta yksilöä mutta 2500 ilvesyksilön vaikutus kokonaismäärään on pieni mutta toki paikallisesti voi varmaan tehdä pahaakin jälkeä.

Ja toki myös meidän metsästäjien kohdalla kyse on yksilöiden "poistamisesta muonavahvuudesta". Monikohan meistä käy joka syksy mettällä ja saa saalista? Joka viides? Saako saalista? Tästä löytyy varmaan tilastoa mutten niitä tähän etti kun enempikin kiinnosti ne riettalinnut kantaan vaikuttavana tekijänä juuri niiden volyymin takia.

Lopputulemana pahimmat "kannankaventajat" olivat närhi, varis ja supikoira, yhtäläisillä osuuksilla. Riettalintuihin kun laskee mukaan harakan ja kuukkelin niin nämä vastaavat "rosvoamisista" 40 % ja supikoira 12,5 %, Linkola taisi puhua asiaa tästä varislintujen rauhoituksen haitoista. Kanahaukka sijoittuu harakan ja kuukkelin väliin "viidenneksi", sen perästä tulee kettu ja villiminkki 2,5 % osuuksilla. Kanahaukka siis ainoana tuossa joukossa saalistaen yksilöitä, muut munapesiä ja poikueita. Lisäksi kanahaukan kannat suhteellisesti pienemmät kuin muilla. Ja esimerkiksi laskin yhden kanahaukan saalistavan keskimäärin 20 kanalintua ja vastaavasti vain joka kymmenennen harakan, variksen ja korpin osuvan munapesälle.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
MikaS
Kanta-asiakas


Liittynyt: 17 Maa 2004
Viestejä: 3959

LähetäLähetetty: 02.10.2016 12:05    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Mutta jos kysyy "tipu"henkilöiden mielipidettä, niin ainoat hävittävät tekijät on nelijalkaaset ja kaksijalkaaset ihmeiset.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
JSP
Kanta-asiakas


Liittynyt: 01 Syy 2009
Viestejä: 8022
Paikkakunta: Pohjois-pohjanmaa

LähetäLähetetty: 02.10.2016 13:47    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Taitaa kanahaukat elää lähes pelkästään kanalinnulla ainakin pohjoisempana. Ei ainakaan variksilla ja korppeja tuskin syö.

Otin kesällä kuvan eläipuistossa kun kanahaukka ja harakka istuivat vierekkäin orrella. Väliä oli vajaa puoli metriä Very Happy
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Turisti
Kanta-asiakas


Liittynyt: 26 Huh 2004
Viestejä: 610
Paikkakunta: Helsinki

LähetäLähetetty: 02.10.2016 14:57    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Oisko siellä pohjoisessa vesilintuja (kuikkaa, sinisorsaa, jouhisorsaa, tavia, haapanaa, tukkasotkaa, pilkkasiipeä, telkkää, isokoskeloa, tukkakoskeloa), kahlaajia tms. (töyhtöhyyppää, kapustarintaa, suokukkoa, vesipääskyä, pikkukuovia, liroa, metsävikloa, rantasipiä, taivaanvuohea), lokkeja, kyyhkyjä (sepelkyyhky, kesykyyhky), käkiä, tikkoja, kirvisiä, rastaita joita lienee lukuisia miljoonia Suomessa ja muutamaa sorttia pohjoista myöten. Sitten on tietysti näitä kuukkeleita, harakoita, närhiä. Noista osa katoo kesän myötä muualle mutta noitten kannat ovat kohtuullisen hyvät.

Mulla kävi edellisen asunnon takapihalla yks talvi kanahaukka hakemassa pallo - Weberin vierestä talitiaisen vai oliko joku muu mutta pikkulintu kuitenkin. Pari sulkaa ja veriläiskä sekä kanahaukan siivenjäljet jäivät terassin puulaudoitukselle kertyneeseen lumeen. Tosin olin myös silminnäkijänä kun haukka pelästy nähtyään minut ikkunan läpi. Eli pikkulinnutkin nälkäselle kanahaukalle kelpaa. Sellainen ruokavalio mahdollistaa melkoisen määrän potentiaalisia saaliseläimiä / ruokaillukohteita jos muut eväät ovat vähissä. Mahdollisesti oli se sama kanahaukka jolla on pesä ja vaihtopesä siitä kämpästä n. 2 km päässä Viikissä, ei mettästä muita kanalintuja paitti fasaaneja kun ei täällä niitä muita juuri ole. Mutta varmaan ottaa valkoposken taikka sen poikasen tahi jäniksen siitä Viikin pellolta missä sillä ne pesätkin on. Harakan raadon näin myös tässä taannoin haukan jäljiltä.

Sitten on tosiaan vielä jänikset, oravat, näädät ja kärpät joita kanssa syö. En tiedä kelpaako nämä myyrät tai sopulit. Myös raadoilla käy ja talvisella tulee asutuskeskuksiin jossa sitten näitä varislintuja ja puluja jne.

Nuo siis siellä pohjoisessa. Varmasti syö mettäkanalintuja mutta muutakin on ja taitaa syödä sitä mitä parhaiten tai helpoiten saa.

Ainakin Lasse J. Laineen mukaan kanahaukkaa ei ihan pohjoisessa ole. Hieman ihmetyttää kun Utsjoen entinen kunnanjohtaja mainitti (viime vuostuhannella) että siellä Vetsjoen maisemissa kanahaukkoja olis vaan en niitä kyllä retkilläni koskaan yhtään nähnyt.

Tuossa laskelmassa otin sellaisen suhteen että tarvitaan 10 harakkaa tai varista tai supikoiraa löytämään yksi pesä mutta tarvitaan vain yksi kanahaukka tappamaan 20 metsäkanalintua. Kanahaukan pesälle tulee siis siten 40 kanalintua joka käytännössä tarkoittaisi kanalintu / päivä pesässäoloaikana. En tiedä sitten pesäajan jälkeen minkälainen on ruokahuolto ja pysyvätkö miten yhdessä ja löytävätkö muuta ravintoa. Mutta tuo nyt on vain yksi hahmottelutapa ja tosiaan kyse on keskiarvoista.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Tapiok
***


Liittynyt: 09 Maa 2004
Viestejä: 6917

LähetäLähetetty: 03.10.2016 21:48    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Ajatella, miten hyvä tuuri on mettäkanalinnuilla käynyt esim. 200-300 vuotta takaperin, kun ei mettämiehillä ollut tälläisiä kalustoja joilla närhiä olisi pystynyt vähentämään tehokkaasti.

Siitä huolimatta mettäkanalinnut ei ole täällä kuolleet sukupuuttoon.

Ainakin meilläpäin närhi on hieman vähentynyt viime aikoina, ei niitä enää näe lintujen ruokintapaikoilla niin paljon kuin pikkupoikana 70-80 luvun taitteessa, jolloin närheä jahdattiin oikein urakalla.
_________________
Kuolema tulee mustalla autolla.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
MtJ
Kanta-asiakas


Liittynyt: 17 Tou 2004
Viestejä: 10001

LähetäLähetetty: 11.10.2016 12:04    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

200 vuotta sitten ei ollut teollistunutta ruuan tuotantoa missään mittakaavassa, saati että olisi ollut viljapeltoja ja kaatopaikkoja, joissa oli ylijäämäruokaa mielin määrin saatavilla. Riettalintujen kannat on ihmisten aikaansaannosta ja nimenomaan nykyihmisen.

Nykyinen elämänmeno takaa haittaelukoille kissanpäivät ja siinä ohessa ne syövät kaiken mitä irti lähtee. Pelkästään varisten kanta lienee vähintään 10x liian suuri, kun aletaan verrata variskantaan vaikkapa 200 vuotta sitten.
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
kalmo
Kanta-asiakas


Liittynyt: 30 Tam 2006
Viestejä: 1641
Paikkakunta: Tampere

LähetäLähetetty: 11.10.2016 12:25    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

MtJ kirjoitti:
200 vuotta sitten ei ollut teollistunutta ruuan tuotantoa missään mittakaavassa, saati että olisi ollut viljapeltoja ja kaatopaikkoja, joissa oli ylijäämäruokaa mielin määrin saatavilla. Riettalintujen kannat on ihmisten aikaansaannosta ja nimenomaan nykyihmisen.

Nykyinen elämänmeno takaa haittaelukoille kissanpäivät ja siinä ohessa ne syövät kaiken mitä irti lähtee. Pelkästään varisten kanta lienee vähintään 10x liian suuri, kun aletaan verrata variskantaan vaikkapa 200 vuotta sitten.


Uskoisin asian olevan näin. Ihmiselon muuttuminen tukee varisten, naakkojen, kettujen, supikoirien yms kantaa, kaikkiruokaiset eläimet jotka ei ole järin ujoja sopeutuu parhaiten kaupungistuvaan elämänmenoon. Toisesta päästä tietenkin esim avotunkiot on vähentyneet, mutta kun kulutuksen ja sitä myötä haaskuun menevän syömäkelpoisen jätteen määrä on kasvanut, veikkaan että tarjoamme avotunkioiden vähenemisestä huolimatta paremman elinalustan monille lajeille.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
HopeaKyyhky
Kanta-asiakas


Liittynyt: 21 Syy 2013
Viestejä: 266

LähetäLähetetty: 11.10.2016 15:13    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Viime viikonloppuna yllätin närhiparven ja muutaman harakan rehupaalin kimpusta. Kävin paalilla katsomassa, ja johan olivat repineet muovit rikki. En ole ennen kuullut närhien rei'ittävän paaleja, mutta nyt vahvasti näytti siltä. Närhiä täällä päin todella paljon, en vastaavia parvia ja yhtä paljon muista nähneeni aiemmin.

Harakan sain tuosta joukosta pudotettua, närhihollejakin olisi ollut tarjolla...
_________________
Varis on aina paukun väärti.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Linnustus Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3
Sivu 3 Yht. 3

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen, jorma@pitro.com
Päivittänyt Lurttinen www.phpbbsuomi.com