Hirvituhot yhteiskunnalle

[Larsen]

[jkvi]

Ot tähän ketjuun, mutta näille korkeuksille kannattaa tulla sitten villisikajahtiin. Joku vuosi voi mennä, ettei ole yhtään. Tälle syksyä on joku riistakamerastaan moisen bongannu, joten pitäjässä voi olla yksi, jopa kaksikin elukkaa. Tai ainakin aiemmin syksyllä on ollut...

[RiUDE]

larsen luultavasti on niitä miehiä, jotka saavat kiksinsä piikkejä laskemalla?
_________________
Savo suureksi.

[Hietala]

[Vasilievski]

[EIVA]

Ammatti golleegan Hietalan kanssa olen aivan samoilla linjoilla, varhaisperkauksen yhteydessä poistettu kaikki lehtipuu on paras tae hirvituhojen torjumiseen, hoitamaton rääseikkö etenkin ojitetuilla rämeillä on varma tulevan tuottavan metsän tuho. Firmatkin on tämän asian lopulta oivaltaneet ja varhaisperkauksessa pyritään poistamaan kaikki lehtipuu mahdollisimman tarkkaan. Metsikön lehtipuu sekoitus ehditään toteuttaa sitten varsinaisen perkauksen yhteydessä. MT. tyypin ja paremmat maapohjat hirvi ongelmaa ei ole, koska vaihtoehtoja on. MT. ja karummat, ongelmaa voidaan ratkaisevasti pienentää oikeilla metsän uudistamis ja taimikon hoito toimenpitein. Mänty AINA luontainen tai kylvö, varhaisperkaus kaikesta lehtipuusta vapaaksi, männyistä harvennetaan vain tiheimmät tuppaat (jäävä tiheys useita kymmeniätuhansia taimia/ha) ja kasvatetaan mieluummin lähelle 5 metriseksi ennen lopullista perkausta, kasvussa hieman menetetään mutta laadussa voitetaan. Ongelmallisimpia ovat CT ja vastavat metsätyypit joissa ei puulajille ole vaihtoehtoja, taitaisi olla edullisinta jos tällaiset kitumaat (vuotuinen kasvu ehkä jokunen km3/ha) jätettäisiin hirville ja maanomistajalle korvattaisiin menetetty kasvutappio. Haluaisimpa nähdä sellaisen ojitetun rämeen johon on jätetty etenkin ojanvarret vallannut hieskoivikko, ja jossa hirvet olisivat jättäneen yhtään lumirajan päälle yltävää männyntainta katkaisematta, vastaavasti kohteita joista kaikki hieskoivikko on poistettu ja jossa nyt kasvaa täystiheä nuori mäntymetsä,voisin esitellä kiinnostuneille.

[sturm]

Eikö ne vaihtoehdot kuitenkin ole aika vähissä, jos hirviä on vallan mahdottomasti. Onko joku lehtipuu joka pysyy hengissä? Kerran muinoin perkkasin kuusentaimikkoa ja siellä ei pysyny mikään muu kuin kuusi hengissä. Olisin halunnut jättää koivua sekaan, mutta ei.

Kai se pitää siirtyä siihen jatkuvaan kasvtukseen, jos ne hirvet kerran porkkuuttaa pintaa sen verran rikki, että uutta taimiainesta rupeaa nousemaan.

[setteriforever]

Kyllä näissä meidän Etelän talousmetsissä popsitaan moilempia. Ilmeisesti ihan asen mukaan miltä mahassa tuntuu. Joskus kun kävelee näiden taimikoiden läpi, joissa ei löydy enää ainuttakaan kunno männyntainta, niin tuntuu pahalta. MInulla on metsää jonkun verran (pääosin kuivaa mäntykangasta) ja olen toistaiseksi säästynyt melko hyvin hirvivahingoilta. Omasta mielestäni (ja nyt siis puhun ihan oman uskomukseni perusteella; mutuna.) olen säästynyt siksi, että en ole koskaan vetänyt metsääni avohakkuuksi. Satoa on korjattu maltilla ja varoen. Olen siitä toki saanut mutkutustakin, mutta se on toiminut ja niin olen tehnyt. Olen huomannut, että hirvet viihtyvät niillä avohakkuilla, jo heti kun kaatoruljanssi on tehty . Ja avohaklkuun jälkeinen aukko on kuin kutsu ruokapöytään, jota ne osaavat kyllä noudattaa., Minun männikössä ne liikkuvat vain satunnaisesti ja harvemmin talvella. Ja syövät hyvin harvoin taimiani pilalle. Mieluummin ne köllöttelevät niiden taimikoiden vieressä.

Oma lukunsa on sitten hirvitiheys, joka meillä on pieni jos verrataan vaikka Ruotsiin, jossa hirviä on muistaakseni puolet enemmän kuin meillä tuhannella hehtaarilla. Sitä siedetään merkittävistä vahingoista huolimatta. Yksi syy lienee politiikka, jossa seurat oikeiasti maksavat vahingoista.
Norjassa vakiintunut käytäntö on, että puolet metsästäjien kaatamasta hirvenlihan määrästä annetaan suoraan maanomistajille. Ja Ruotsisssa monin paikoin seurat antavat selvää rahaa.

Kolmas asia Suomessa joka tulee eteeen, on se, että Petojen (lähinnä suden) yleistyessä hirvikantaa on pakko kasvattaa, sillä hukka syö vuodessa noin 15 hirveä. Jos niin ei tehdä, tulee jossakin vaiheessa vastaan tilanne jossa susi rupeaa saalistamaan kotieläimiä suuremmassa määrin.

[TuovKar]

"Oma lukunsa on sitten hirvitiheys, joka meillä on pieni jos verrataan vaikka Ruotsiin, jossa hirviä on muistaakseni puolet enemmän kuin meillä tuhannella hehtaarilla. Sitä siedetään merkittävistä vahingoista huolimatta. Yksi syy lienee politiikka, jossa seurat oikeiasti maksavat vahingoista.
Norjassa vakiintunut käytäntö on, että puolet metsästäjien kaatamasta hirvenlihan määrästä annetaan suoraan maanomistajille. Ja Ruotsisssa monin paikoin seurat antavat selvää rahaa."

Ruotsissa on tosiaankin hirvitiheydet eri luokkaa. Norjan ja Ruotsin malli tänne meillekkin. Meillähän on metsäalueet vuokrattu yleensä yksityisiltä ilmaiseksi. Tai ei ainakaan isolla rahalla vuokrattuja. Eli kyllä maanomistajalle kuuluu osa lihoista. Muutenkin kuin hirvikeitossa tai paistissa peijaisissa.

[Berkele]

[CrB]

Samoja havaintoja männyn luontainen- tai kylvöuudistamismenetelmästä lehtipuiden suhteen. Mitä enemmän uudisalalla on lehtipuuta, sitä vähemmän mäntyjä saadaan kasvuun, eli paras tulos saadaan huolehtimalla alueen lehtipuuvapaudesta. Valo ja lämpö männynpoikasille etukasvuun ryntäävän lehtipuuston sijaan. Myös rehevät uudistusalat raivaamalla lehtipuustosta sekä lehtipuuraivaukset taimikkovaiheessa takaavat hirville mieluisaa nuorta lehtipuuvesakkoa. Pajuhan helposti puskee raivauksen jälkeen jopa samalla kasvukaudella 2m kasvuston, joka on pidempään vihreänä kuin raivaamaton pajukko. Eli nuorta pehmeää vesakkoa hirvien syötäväksi raivaamattoman vanhan kovan piikkisen rääseikön sijaan. Kun myöhemmin lehtipuusekoitusta toteutetaan, tulee huomioida kasvatettavia lehtipuita valitessa niiden olevan siemensyntyisiä rauduksia, eikä myöhemmin lahovian saavia aiemmin raivatuista rauduksista syntyneitä kanto- tai juurivesoja.
_________________
Liikettä niveliin

[TuovKar]

"Jos on niin persaukinen ettei omista lupaan vaadittavaa pinta-alaa niin liittyy hirviporukkaan. Siinäpä sitä lihaa alkaa tulla."

Näitä mainitsemasiasi persaukisia taitaa sitten olla hirviporukat täynnä...

[Hietala]

[Pohjola]

joo lupia ropisee ihan tolkuttomasti mailla isännille, täällä ei tartte olla ku n.1500ha nii lupa mahdollinen.

[MS]

Suuret hirvi määrät eivät johdu metsästäjistä vaan metsätaloudesta.