Perussuomalaiset on nyt suosituin puolue

[vekev]

[setteriforever]

Toistan nyt sanomani. Velka on pahasta jos sitä otetaan syömärahaksi pitkän aikaa. Investointeja varten rahan ottaminen on taas (yleensä) viisasta.

Ja tämä on totta:
"Yksikään poliitikko sen paremmin oppsositiossa kuin hallituspuolueissa ei ole halukas niittaamaan vanhoja rakenteita ja tekemään Suomesta menestyksellistä kansantaloutta. Ei yksikään. " Kiitos balalaikka

Jos ne rahat laitetaan järkeviin investointeihin (kuten Saksassa) niin hienoa. Ja niin olisi tullut tehdä koko ajan. Mutta ei laiteta. Suomi pysyy myös lähivuosina euroalueen hitaimmin kasvavana taloutena – Kreikan rinnalla. Syitä BKT:n kehnoon kehitykseen voi tarkastella vertaamalla Suomea muihin pieniin EU-maihin eli Alankomaihin, Belgiaan, Irlantiin, Itävaltaan, Ruotsiin ja Tanskaan. Nämä maat ovat mielekäs vertailuryhmä, sillä ne ovat suhteellisen avoimia talouksia ja kehitysasteeltaan lähellä toisiaan.

Aloitetaan historiasta:
Suomi elpyi vielä 1990-luvun lopulla nopeasti vuosikymmenen alun lamasta Nokian avulla. Silti vielä vuonna 1999 suomalaisten elintaso mitattuna ostovoimakorjatulla BKT:llä henkeä kohden oli maajoukon heikoin. Uuden vuosituhannen ensimmäisinä vuosina Suomen talouskasvu jatkui kuitenkin ripeänä, ja vertailumaista vain Irlannin talouskasvu oli selvästi vahvempaa kuin Suomen. Elintasossakin Suomi otti jonkin verran kiinni muita vertailumaita, ja meni Belgian ohi.

Sitten tuli -08:n finanssikriisi. Suomen BKT supistui vertailumaista eniten ( tosin myös Ruotsissa, Tanskassa ja Irlannissa kriisin vaikutukset olivat samaa suuruusluokkaa). Toipuminen kriisistä on kuitenkin ollut eri tahtista. Suomessa, Alankomaissa ja Tanskassa BKT lähti vuoden 2011 jälkeen uudelleen selvään laskuun, ja Suomessa BKT:n lasku jatkui vielä vuonna 2017. Irlanti pääsi takaisin taantumaa edeltäneelle kasvu-uralle nopeasti ja Suomen ja verailumaiden elintasoeron kiinni kurominen on pysähtyi. Mitattuna ostovoimakorjatulla BKT:llä henkeä kohden elintaso on Suomessa jälleen selvästi maajoukon heikoin. Suomessa nettoviennin osuus on supistunut ja kasvu on ollut kotimarkkinan varassa (=sen pumpatun rahan varassa. mm julkisen sektorin palkankorotukset) Esimerkiksi Ruotsissa yksityisen kulutuksen osuus BKT:stä on vain noin 45 % vaikka sen merkitys sielläkin on kasvanut.

Suomen tuotannolliset investoinnit eivät ole seuranneet kulutuksen kasvua. Vaikka tuotannolliset investoinnit ovat viime vuosina yleensä jääneet vähäisiksi kehittyneissä maissa, niiden kasvuvauhti on pysynyt Suomessa vieläkin heikompana kuin vertailumaissa. Suomi ei myöskään ole houkutellut ulkomaisia suoria sijoituksia. Paitsi selluun....

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet Suomessa kulutusta hitaammin. Koko talouden bruttosäästämisaste on laskenut 25 prosentista selvästi ryhmän alhaisimmaksi, alle 20 prosenttiin. Vähäisen säästämisen myötä suomalaisten kotitalouksien velka suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on kasvanut vuosina 1999–2015 noin 125 prosenttiin 65 prosentista.
[b]Sekä yksityistä että julkista kulutusta on tuettu julkisella velkaantumisella.

Vaihtotase kuvaa koko kansantalouden velkaantumisvauhtia. Kaikissa vertailumaissa ylijäämä on suurempi kuin Suomessa. Ruotsin varallisuus on kasvanut 20% kun se meillä on nippa nappa 0.

Jo sitten puhutaan viennistä.

Suomen viennin ongelmat ovat pitkälti toimialakohtaisia.Me olemme tavaraviennistä riippuvainen maa. Esimerkiksi Ruotsin tavaranviennin kasvu on ollut hitaampaa kuin meillä mutta silti vienti kasvoi. Ja sen arvo kasvoi. Se tuli palveluista ja vaikkapa esim sisällöistä (=esim musiikki jne) Vaikeuksiin joutuneet tavaraviennin toimialat muodostavat merkittävän osan Suomen viennistä. Suomi on vertailumaita suljetumpi talous. Viennin ja tuonnin yhteenlaskettu osuus BKT:stä onkin alle 80 %, kun se Alankomaissa, Belgiassa ja Irlannissa on selvästi päälle 100 %. (syy sijaniti ja kauppasatamat) Vertailumaista myös Ruotsi on muita suljetumpi talous, mutta Ruotsinkin viennin ja tuonnin yhteenlaskettu BKT-osuus on lähes 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin Suomen.

Suomen viennin pienen määrän taustalla on erityisesti vertailumaita vähäisempi vienti EU:n sisämarkkinoille. (EU:ssa ollaan mutta hyötyjä ei saada pihalle) Esimerkiksi Ruotsin tavaranvienti EU-alueelle on BKT:hen suhteutettuna on suurempi kuin Suomen. Muihin maihin verrattuna ero on vielä selkeämpi. Sen sijaan EU:n ulkopuolisen ulkomaankaupan määrässä Suomi ei näytä jäävän merkittävästi jälkeen muista maista.

Toimialakohtaisesti katsottuna Suomi vie suhteellisesti paljon välituotteita, kuten metalli- ja metsäteollisuuden tuotteita, kun taas vienti on heikkoa suurissa kulutushyödyke-erissä ja erityisesti elintarvike-, lääke-, auto- ja pienelektroniikkateollisuudessa . Vähäinen kulutushyödykkeiden vienti tekee Suomen muita alttiimmaksi globaaleille suhdannevaihteluille, sillä investointihyödykkeiden kysyntä reagoi voimakkaammin maailmantalouden suhdannevaihteluiden.


Velkaa voi ottaa mutta sitä pitää käyttää investointeihin. Kokomuksen demarien ja mitä niitä nyt onkaan kantti ei näemmä kestä muuttaa suuntaa... ja se tuntuu minusta pahalta.

[setteriforever]

Jos joku ihmettelee mistä minä noita tietoja revin, niin näin vahoilla päivillä olen alkanut opiskella yliopsitossa kansista.

On pakko.

Pari serkuista (sama hirviporukka) kun on kansiksessa Oxfordissa tohtoriksi väitellyttä.... ei niiden kanssa muuten tulilla ole mitään keskusteltavaa...

[NEHunting]

En ihmettele enää yhtään.

[setteriforever]

No kiva
Miten sen nyt olikaan? Miten sinä olet ajatellut tämän maan pelastaa?
Ai niin. Sehän oli se annetaan olla kuten on nytkin.

[NEHunting]

No ehdotinhan minä reilua sijoittumisavustus valitsemaansa pahoinvointivaltioon kapsäkit pakattuina oikeaa hetkeä odottaville hyvinvointiyhteiskunnanvihollisille.

[liki]

[setteriforever]

On se ihan kivaakin.... Aikoinaan luin sivuaineena ja aihepiiri on kiinnostava. Joskus jopa ajattelin vaihtaa markkinoinnista kokonaan kansikseen, mutta se ura mihin siitä olisi (silloin) päätynyt ei kovin kiinnostava ollut. Nykyään sitä tarvitsee töiden puolella entistä enemmän. Ihan samoin kuin tilastomatematiikkaa ja todennäköisyyslaskentaakin. Tuossa meidän 6 hengen duuniporukasta 4 onkin matemaatikkoja.

Minun tuntemus julkisesta taloudesta on pieni jos sitä nyt vertaa esim niiden Perlaconin kaverien osaamiseen tai noiden sukulaismiesten. Mutta sen verran siitä ymmärrän, etten ihan pureksimatta niele politiikkoje löpinöitä.

Asia on kipeä. Toki sen ymmärrän. Kun työllisestä väestä on todella paljon julkisella puolella töissä, on monen leipä uhattuna jos muutoksia ruvetaan tekemään. Se pelottaa ja on uhka. Toisaalta sen on kuin se pissiminen pakkasella villahousuihin.

Vaikeampaa on ymmärtää sitä, että moninen mielestä kaikki on hyvin. Noh, vanhaa Stalin aikaa venäjälläkin moni kaipaa...

[Jukka66]

[pikkuhornet]

Mielenkiintoista, mutta voisko ihan iisisti jos sopii...

[xyxy]

Baikkali -vanhuksella on muumaa- kompleksi: Uusimaa elättää muuta maata. Väite ei pidä paikkaansa ainakaan tarkemmassa tarkastelussa vaan on toisinpäin.

Mutta Baikkali -vanhus on lukinnut päänsä tietyyn asentoon eikä se käänny.

[late2]

Mut toi on niin vaikea juttu ettei sitä tajua moni muukaan. Viime vuoden olin töissä firmassa jolla ei ollut mitään toimintaa pk-seudulla, ehkä myyntikonttori. Nyt olen töissä firmassa jolla ei varmasti ole edes myyntikonttoria pk-seudulla. Ja täytyy sanoa että maalaisena olen tuosta jopa hiukan ylpeä.

[setteriforever]

Helsingin ja maakuntien välistä keskustelua hallitsee tä mä täälläkin näkyvä vastakkainasettelu. Se on sekä tarpeetonta että hedelmätöntä, sillä niiden välillä on todellisuudessa vahva keskinäisriippuvuus. Helsingin vahva asema ja kasvu perustuvat pääkaupunkiasemaan. Jos tuo pääkaupunki olisi vaikka Vaasa, niin tilanne olisi sama eli Etelä-Pohjanmaa vs. muu Suomi.

Pääkaupunkiasemasta ja liikenneverkon rakenteesta (maakuntakeskuksista suoraan Helsinkiin) johtuen valtion keskushallinnon ohella myös yksityisten yritysten pääkonttorit ja yritysten keskitetyt tehtävät hoidetaan pääkaupunkiseudulla. Sama koskee kaikkia valtakunnallisia järjestöjä, yhdistyksiä, säätiöitä ja muita yhteisöjä. Nämä työllistävät paljon kolutettua ja maksukykyistä porukkaa. Tietotyön kasvaessa väkimäärä on kasvanut.

Hyvä esimerkki on tukkukauppa varastoketjuineen, jossa työskentelee pauttiarallaa 43000 henkeä pk-seudulla. Näistä työpaikoista noin puolet perustuu muiden maakuntien kulutukseen. Sama koskee muitakin varastointi-ja liikennepalveluja. Valtion budjettitalouden työpaikkoja oli 2017 yhteensä 73566, joista Helsingissä 24156 eli 32,8 %. Loput ovat pääosin maakunta-ja muissa kaupunkikeskuksissa. Edellä mainituissa valtion luvuissa ei ole yliopistojen henkilöstöä (Helsingin seudulla semmoiset 7000 henkeä, joka on 42 % koko maan luvusta) eikä muita valtio-omisteisia erillisyhtiöitä kuten YLE, KELA tai Veikkaus jne. Ne mukaan lukien tilastot muuttuisivat vielä paljon stadilaisemmaksi.

Se on sitten eriasia tarvitaanko näitä virkamiehiä näin paljon jos katsotaan koko Suomen taloutta. Peräänkuuluttamani himmelin purku iskisi pahiten juuri pk-seutuun.

Viennistä, josta tämä maa elää Uudenmaan osuus vain 25 % kun asukkaita on 30 %. Kyllä sitä muutakin maata tarvitaan, mutta isompi huoli on se että se vienti on niin p****n yksipuolista.

Sekin on tietysti totta, että suurin osa maakuntien kasvavista yrityksistä joutuu hakemaan laajempia markkinoita maakuntakeskuksensa jälkeen pääkaupunkiseudulta ainakin myyntikonttorin muodossa. Useimmiten se joutuu menemään myös vientimarkkinoille pääkaupunkiseudun kautta. Esimerkiksi Äänekosken biotehtaan investointi edellytti usean hehtaarin varastohallin rakentamista Vuosaaren satamaan ja sai varmaan aikaan muitakin työpaikkoja Helsinkiin.

Asiat eivät siis ole ihan mustavalkoisia. Silti olen sitä mieltä, että keinotekoinen poliitikkojen "aluepolitiikka" vääristää ja hidastaa Suomen ja myös maakuntien talouden kehitystä. En ole ihan ihastunut siihen, että väkeä pakkaa Helsinkiin, mutta osittain siihen on juuri vaikuttanut tuo "aluepolitiikka".

Harmittaa aina viitata Ruotsiin, mutta sen ratkaisu olla tukematta alueita, on ollut ihan viisas joskin monin osin julma. Pohjoinen on sangen tyhjä mutta siellä sinnittelevät yritykset ovat keskimäärin tervemmpiä kuin vastaavat suomaliset yritykset. Väki vanhuksia myöden on muuttanut muualle, jos mahdollisuuksia elantoon ei ole. Väestön keskittymät siis kantavat vastuunsa ilma keinotekoista tulonsiirtohimmeliä joka tuo keskittymisen kautta säästöjä.

Vielä julmempi rakenne on USA:ssa jos osavaltiot kilpailevat keskenään verisesti esim. verotuksen kautta. Ja se tuo dynamiikkaan talouselämään ja toki joskus karua jälkeäkin. Detroit oli joskus Michiganin helmi kun sinne keskittynyt autoteollisuus koko ekosysteemeineen oli Kuningas. Kun maailma muuttui muuttui Detroitinkin asema. Kalifornian varallisuus taas perustuu sisältöliiketoimintaan (joka sinne syntyi 1900-luvn alussa valon ja veronkierron helppouden vuoksi) ja ICT yrityksiin jne jne. Osavaltiot käyttävät vahvuuksiaan tai luovat niitä itse. Meillä siihen on vain vähän mahdollisuuksia.

[BaikalIJ54]

[BaikalIJ54]