Politiikon puheeseen uskomisen vaikeus

[vekev]

Millähän tuo meinaa ne elättää joilta palkat tiputetaan 40%, tuletko balalaikka maksamaan heille elämisen. Yksityissektorille se ei vaikuta mitään, he nuo muutenkin elättää, ainiin, herroilla on rahaa, sieltähän me heidät sitten ruokimme. Balalaikalle suuret jälkiverot, kun on täällä ilmaiseksi koulutuksenkin saanut, nyt sitten maksamaan yhteiskunnan epäkohdat.

[setteriforever]

Tuo palkkojen alennus tulee eteen tavalla tai toisella (jos porukan määrä pidetään samana) koska kuntien kannattavuus on jo nyt kuralla. Kuntien talous ollut kroonisesti alijäämäinen (suhdanteista riippumatta) ja kuntien velka on kasvanut reippaaseen tahtiin. Kun porukkaa on vähemmän maksamassa on löysät housuissa. Se että kunnan täti pesee toiselle kunnan tädille paitoja ei kauan elätä.

Ennen oli D-vitamiini, jolla liian korkeat palkat leikattiin. Euron aikana se ei ole mahdollista, kuten on huomattu. Olisi elettävä järkevämmin. Kuntien tuottavuus ei ole kovin häävi.

vaihtoehtoja on kaksi:
1. palkkojen leikkaus (se kuinka paljon on sitten eri asia)
2. Työpaikkojen supistaminen (ja niille jotka jäävät sama palkka)

Vanha sanonta jonka mukaan "valtion (ja kunnankin) leipä on pitkä ja kapea" ei ole pitänyt paikkaansa pitkään aikaan. Se on pitkä ja leveä.

[Sigamees]

[Tumpeelo]

[BaikalIJ54]

Herr Sigamees, Viirus aiheuttaa kunnille tavattomat veromenetykset. Saksassa jää veroja kuulemma saamatta joidenkin tietojen mukaan 100 miljardia euroa. saksan kansantlalouden koko on noin 3600 miljardia euroa, joten ei se hommia kaada, jos 100 miljardia jää saamatta.

Haluaako Suomen hallitus ja eduskunta menotaloutensa kuriin? Ellei, niin meno pahenee.
Mikäli haluatte tasapainottaa, niin ainoa keino on leikata julkisen sektorin palkkoja 60 % nykyisestä tasosta.
Saattaa riittää, mikäli 40 % leikataan palkoista ja aluepolitiikka lopetataan. Se saattaa riittää.
En tarkoita maataloustuilla aluepolitiikkaa. Maataloustuet Suomi tarvitsee.
Turhan koulutuksen ja "pidämme koko Suomen asuttuna"-politiikan lopettamista pidän aluepolitiikan lopettamisena.
Suomea ei nimittäin voi pitää merkittävämmin asuttuna nykyisessä rakennemuutoksessa.
Se muuten kertoi Aris60 joskus 2009 ja hän katsoi Suomen asutuksen keskittyvän rannikolle 1300-luvun tapaan. Mitähän hänelle kuuluu?

Tässä muuten tulee se maksajan merkitys esille. Maksajat vähenevät. Verotus kiristyy yksityisen sektorin työmiehen osalta. Vuorineuvos voi nostaa pedaalia ja niin on moni heistä myös tehnyt. Toisin sanoen he tekivät rakennemuutoksen elämäänsä.

Rakennemuutos tulee olemaan myrkkyä PS:lle ja Suomen Keskustalle. Jonkun verran se lahmaa SDP:tä, mutta tuskin Kokoomusta ja Liike Nytiä, joka on uutta Suomessa.

Tulette kuitenkin näkemään, kuinka Kokoomus, entinen budjettikurin ja velattoman talouden kannattaja, muuttuu rakennemuutosta estäväksi puolueeksi.

[Sigamees]

[vekev]

[Jukka66]

Vaihtoehdoista tulee toteutumaan se "3", eli verojen korotukset kautta linjan. ALV 25 % on jo selviö, samoin "ylellisyystuotteiden" erityisesti kulkuvälineiden ja polttoaineiden verotus kiristyy.

Joka olettaa virkamiesten määrän tai varsinkaan palkkojen putoavan elää täydellisessä utopiassa samalla tavoin kuin elävät ne, jotka kuvittelevat kaikkien virkamiesten saavan "tonnitolkulla" palkkaa. Keskipalkkaa toki nostavat viisinumeroisten poliittisten suojatyöpaikkojen palkat, mutta merkittävällä osalla "rivivirkamiehiä" ja varsinkin "akkasektorilla" on se kahden kolmen tonnin palkka mikä muillakin duunareilla.

Ja ilman näitä "akkasektorin" virkamiehiä moni tämänkin palstan kirjoittaja olisi elintasoltaan jotain muuta, kaikesta päätellen suoria tai välillisiä tukia on aika monella.

[vekev]

En tarkoittanut mitää kelan tai sossun vaan sitä virkakoneistoa joka hallituksen takana istuu, en avustajia joita on melkoinen lauma niitäkin. Meillä on liikaa sitä isoa virkakoneitoa, vain välttämättömät pitääs jättää. Turhia virkoja on varmasti vaikka kuinka kunnista lähtien.

Äänestäjien takia niitä ei pureta.

Voi olla tukia joillakin, mulla ei ole mitään.

[Tumpeelo]

[setteriforever]

No en usko palkkojen alennukseen. Uskon tuohon vaihtoehto 3:n toteumiseen mutta valitettavasti se ei riitä ja on väärä tapa joitaa asia. Se tuo vain lisää ongelmia.

Gappi reaalitulojen ja menojen välillä julkisellä puolella on liian suuri. Jos kunnat ovat eläneet (ja valtio) velaksi noususuhdanteen aikana ei se veroja lisäämällä miksikään muutu. Suu on pantava säkkiä myöden. Työ- ja virkasuhteiden yleisin kokonaisansio oli 2 600 euroa kuukaudessa vuonna 2017 (tumpeelolla oli uudemmat luvut, mutta säilytin nuo omat koska siinä näkyy hyvin julkisen alan palkkojen nousu) ja se ei todellakaan ole iso palkka, mutta kun niitä sen nauttijoita on paljon, on sekin liikaa.

Suomi on jo pitkään ollut verotuksen suhteen Lafferin käyrän väärällä puolella. Ko käyrä on malli, joka kuvaa valtion verokertymää veroasteen funktiona.(Valtion verotulot kasvavat veroasteen mukana vain tiettyyn pisteeseen asti. Näin on käynyt jo monissa verotuksen osa-alueissa, kuten nyt näissä autojutuissa ja sakoissakin on käynyt. Tietyn pisteen jälkeen verotulot alkavat laskea, jos verotusta edelleen nostetaan.)

Käyrän muodon perustelu nojaa siihen, että verotus paitsi kasvattaa verokertymää myös aiheuttaa työn tarjonnan laskua ja veronkiertoa. Tarpeeksi korkeilla veroasteilla jälkimmäiset vaikutukset ylittävät ensimmäisen. Näin Suomessa on jo käynyt. Siihen liittyy mm. ulkomaisen työvoiman käyttö vaikka rakennuksilla ja koska on liian kallista investoida työntekijään jätetään se tekemättä tai siirretään työ ulkomaille.

Osa näistä kannustinhaitoista toteutuu viiveellä, lyhyen aikavälin lisätuloja tuottava veronkorotus voi pitkällä aikavälillä vähentää verotuloja. (Pissiminen villahousuihin ilmiö)

Suomi tarvitsee verouudistuksen, joka on hankala tehdä. Sama koskee koko julkista hallintoa ja byrokratiaa. Ja niin valitettavaa kuin se onkin, tulemme näkemään julkisen puolen irtisanomisia. En sano tätä kostonhimoisena, vaan asiana joka tulee toetutumaan. Ja se tietää pirusti kurjuutta.

Se tietää monille surua ja parkua, etenkin maaseudulla. Töitä olisi (ehkä) muualla mutta kämpästä ei saa irti edes sitä mitä siihen on investoitu.

Suomessa tehtiin 1970 luvulla tietoinen kansantaloudellinen päätös joka johti siihen että ihmisten varallisuus ohjattiin asuntoihin. Se oli siinä tilanteessa ymmärrettävää ja inflaatio teki monista duunareista kohtuulisen varakkaita.

Korjaaviin toimenpiteisiin ei kuitenkaa ryhdytty ja ensimmäinen asuntokuplan puhkeaminen nähtiin sitten 1990 luvun alussa. Nyt rakennemuutos tekee saman asian toiseen kertaan.

Toisaalta ihmisillä on kyky uudistua jos siihen on tahtoa. Eniten pelkään sitä, että ihmiset on kasvatettu tahdottomiksi roboteiksi. Tuhossa on aina uuden kasvun siemen. Oulu käy hyvin tästä esimerkkinä.

Minulla on metsäkaveri joka oli yli 30 vuotta kunnalla töissä. Hän oli ensin vuoden virkavapaalla ja mitetti tulevaisuuttaan (Yli 50 v kaveri). Irtisanoitui syksyllä ja alkoi tehdä töitä omiin nimiin. Ja on paljon tyytyväisempi, vaikka hommat periaateessa ovat ihan samoja.

[BaikalIJ54]

[Tumpeelo]

[vekev]

Ei raha ole ongelma vaan sen laitto eri kohteisiin, on ry taiteilija sun muut ja muuta turhaketta kuten ulkomaan apuihin ja sellasiin menee, EU:hun menee valtavasti joutilasta rahaa, et tuo julkisen talouden kulut on ihan vaan sivussa.

600000 1/4 niitä virkoja on ja kulut 55% tais olla ja Ranska vielä isompi 56-57%
et ei olla ihan topilla.

[setteriforever]

Ei meistä varmaankaan ole viisasta tehdä "4 euron maata", mutta silti on kai kaikkien tunnustettava että tässä meidän systeemissä on vikaa. Sen korjaaminen tuntuu olevan vain kovin hankalaa.

Kun Suomen talous alkoi kasvaa vuoden 2015 lopulla, meillä olisi ollut mahdollisuus pysyviin uudistuksiin. Sitä edeltänyt taantuma oli poikkeuksellisen pitkä ja syvä, talous supistui vuosien ajan, ja työpaikkoja katosi. Sen olisi pitänyt pistää hälytyskellot soimaan, koska meillä se taantuma kesi kauemmin kuin esim Kreikan lama. Ja se sentään maana on aika takapajuinen.

Talouskasvu jatkui kolmen vuoden ajan, ja Suomi on korkeasuhdanteessa 2018 . Vuonna 2019 kasvun nopein vaihe oli kuitenkin ohitettu jo ennen koronaa. (siksi ne hallituksen työllisyyspuheet olivat aika hatusta vedettyjä)

Tuohon lyhen ajan noususuhdanteeseen ja erityisesti sen ajan viennin kasvuun ovat vaikuttaneet sekä ulkomaiset (kansainvälinen investointihyödykkeiden kysyntäpiikki) että kotimainen kulutus. Silti me jäimme muista kilpailjamaista jälkeen heikon tuottavuuskasvun vuoksi. Ja koko yleinen elintason nousu perustuu työn tuottavuuden kasvuun. Se on kylmä fakta. Tuottavuuden heikko kehitys johtuu sekä talouden rakenteen muutoksista – kuten teollisuusalojen painoarvon pienentymisestä – että toimialojen sisäisen tuottavuuskasvun hidastumisesta. (tähän osaan liittyy mm. julkinen talous)

Meillä on siis yhtenä ongelmana se, että palkkoja on nostettu reippaasti (ja lisää näemmä halutaan) julkisella puolellakin (vaikka sen tuottavuus ei ole noussut lainkaan, päinvastoin)

No millä sitä tuottavuutta parannetaan. Teollisuudessa sitä on parannettu prosesseja viilaamalla, automaatiolla ja joustavuudella.

On pakko kysyä onko Julkisen palvelukentän puolella kehitetty prosesseja, lisätty automaatiota/digitaalisia palveluita tai pyritty joustavuuteen?
Ihan rehellisesti sanottuna ei ole kovinkaan paljon. SOTEA on väännetty vuosi vuoden perään noin esimerkiksi. Ja jotakin tuolle julkiselle puolelle on pakko tehdä. Meidän talous ei yksinkertaisesti kestä näin huonoa tuottavuutta. Julkinen sektori voi olla suurikin, mutta sen on oltava tehokas. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on Suomessa EU:n toiseksi suurin ja tuottavuuden suhteen olemme peräpäässä.

On tietysti totta, että monet julkisen sektorin tehtävät ovat suurelta osin työvaltaisia palveluja, joita ei voi juurikaan automatisoida. Mutta siellä on silti paljon asioita joita voi automatisoida. Toisaalta ei hyödytä, vaikka palvelut tuotettaisiin kuinka tehokkaasti hyvänsä, jos tuotettu-ja palveluja ei tosiasiassa tarvita. Näistä varmasti löytyy esimerkkejä joka kolkasta maata.

Uudistusten tulppa on myös ns kaksoishallinto Palvelujen tuottamisen kannalta kunnallishallinto on niin virkamiespuolella kuin luottamusmiespuolellakin raskas ja usein uudistuksiin vieroksuen suhtautuva apparaatti Virkamieshallinnon ja luottamusmieshallinon välillä on usen ristiriitoja joiden vaikutus on merkittävä.


Mitä sitten tapahtuu kun tuottavutta ruvetaan myös julkisella puolella nostamaan?

Irtisnaomisia tulee pakosta, mutta tulee varmasti uusia töitäkin.