Kenen mailla metsästät?

[jussi72]

[EIVA]

Olikos tuo kyrätullin metsästysmaanvuokra ,50€/ha (0,50€/ha) vai todella 50€/ha ?. Jos 50€ unohda koko tilkku, ei paljon sotke metsästystä jos ei ole vuokrattukaan. Alle 1000 ha alueet metsästysalueen sisällä voi pitää ulkona hirviluvista kun ei ota yhteislupiin, suurista yhtenäisistä vuokraamattomista alueista on sitten jo kylläkin suurempi haitta.

[komahuttaja]

[komahuttaja]

Hirvenmetsästyksestä ollaan aina kahta mieltä. Myös sen kaupallisuudesta, sekä hirvikantojen koosta. Samoin kuin ketkä saavat osallistua metsästykseen.

https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/hirvitulo/sivu/2/

[Sigamees]

Alta keskustelusta:
Ongelma ei täällä ole metsästäjien puute vaan järjen puute riistahallinnossa, kun hirvieläinkanta paisuu yli 50 / 1000 ha, eikä sieltäpäin tule puhettakaan kannan pienentämisestä.
_________________
Running target!

[setteriforever]

Tuo Kanadan malli ei kyllä tänne ihan suorilta käsin sovi. A) se ei poista sitä, että joku viranomainen edelleen suunnittelee muinka monta elukkaa on per 1000 ha

b) Se vaatii aivan samankaltaisen valvonta- & kontrolliorganisaation (=Riistanvartijaorganisaatio) kuin on USA:n ja Kanadan puolella

C) alueet on edelleen jaettava ja kiintiöitettävä ja myynti organisoitava. (menisi ihan kuin yhteislupa-alueilla) Kandassa luvat myy pääosin "Outfitter" tai maanomistaja. Tossa yhden alueen eli Albertan hinnat & säännöt https://mywildalberta.ca/buy-licences/hunting-licences-fees/default.aspx

Niitä tägejä muuten arvotaan aika vähän; suurin osa myydään ihan rahalla. Tuossa mallissa maanomistajien oikeuksia rajoitettaisiin silloin enemmän kuin nyt koska mm. lupamäärästä ei edelleenkään voi päättää maanomistaja. Se toki saa tuloja myynnistä mutta samalla häen vastuunsa kasvaa esim. laittoman metsästyksen kohdalla.

Joo seurat olisvat pois mutta silti joku sanoisi kuka pääsee jahtiin tai ei. Ei siitä edelleenkään tulisi linnustamiseen verratua jahtia.

[kalmo]

Toistoksi menee, mutta kaksi asiaa.

1. Hirivjahdissa se kipuraja on 1€/ha vuodessa ja vaatii kaksi kaatolupaa / 1000ha että hirven mehtuu jatkuu. Peuralla kannantiheydestä riippuen voi olla enemmän, mutta muuttuu tiheimmänkin kannan alueella ennemmin ylitsepääsemättömäksi kuluksi seuroille, kuin merkittäväksi tuloksi maanomistajalle.
2. Suurten kasvukeskusten lähellä ja joissain yhteismetsien huutokaupoissa voi kaatoluvat tai maavuokrat olla yksittäistapauksissa ihan mitä vaan, mutta ne on yksittäistapauksia, täysin samantekeviä vuosittaista 100 000+ sorkkaeläimen kaatourakkaa ajatellen (=valtakunnallisesti kannanhoito ei onnistu ilman metsästysseuroja)

Tuo kannattaa lukea kertauksen vuoksi https://yle.fi/uutiset/3-7491245

[Sigamees]

[setteriforever]

Nykymallilla se ihan varmasti on suurimmassa osassa maata noin.

Se mitä sanon seuraavaksi ei sitten ei sitten ole ihan se mitä itse ajattelen, mutta tuompa tämän näkökulman esille.

Maasta voi pyytää kovmepaa hintaa, jos on mitä metsästää. TS. riistakantojen määrää kasvatetaan jotta maasta saatava arvo kasvaa. Esim. tuolla Skotlannissa niiden riistanvartijoiden tehtävä on maksimoida riekko- ja saksanhirvikannat. Näin niiden nummien arvo on suurempi kuin ilman näitä riistakantoja. (mitäpä niillä nummilla muuten tekisi)

Toinen esimerkki on vaikka Broken Arrow Etelä Dakotassa, joka on panostanut siihen, että fasaaneja/muutakin metsästettävää löytyy. Ajatuksena on ollut rakentaa "ekosysteemi" (lodget, oppaat jne) joka elää fasaaninmetsästäjillä. Samanlaisia ekosysteemejä löytyy pitkin näitä "preeriavaltioita". Broken Arrowissa olen käynyt niin se tuli mieleen.

Meillä Kainasto on vähän samalla ajatuksella (mutta vain vähän) rakennettu lintumesta. Joku on sen tulovirtoja jossakin opinnäytetyössä kai laskenutkin.


Tämä on yksi näkökulma asiaan; se sopiiko se Suomeen on sitten ihan eri asia.

Meillä on monta kylää joille paikallisella yhteistyöllä voi rakentaa vastaavia spotteja, mutta ....

[rihlapiippu]

[komahuttaja]

[terva]

Arvaus:
Seuraavan 10 vuoden aikana tapahtuu suuri muutos isolla pinta-alalla (hirven)metsästysmaita, kun Metsähallitus kyllästyy katselemaan sivusta yhteismetsien ja metsäyhtiöiden rahantekoa ja toteaa, että metsästyslain §8 vapaa pyyntioikeus ei käsitä hirvenmetsästystä pelkän pyyntilupamaksun turvin.
Syitä:
-Hallituksen asettamat, kokoajan nousevat tulostavoitteet.
-Muiden luonnonkäyttäjien ja tiukentuvien sertifikaattien aiheuttama hakkuumahdollisuuksien pienentyminen.
-Jos yhteismetsä saa emän ja vasan pyyntiluvasta(=1,5 kaatolupaa) lähemmäs 10000 kuin 0 euroa ja valtio palstan rajan toisella puolella 180 euroa niin yllämainitut huomioiden muutos on väistämätön.

Tietenkään hirvilupien hinta Metsähallituksen mailla ei tule nousemaan tasolle mitä yhteismetsät saavat nyt mutta kun huomioidaan poronhoitoalueen ulkopuolisen susitilanteen heikkeneminen niin ~1000e kaatoluville on varmasti kysyntää. Vastaavasti, jos kaikki luvat ei menisikään kaupaksi niin se on Metsähallituksen kokoiselle instanssille "ihan sama".

[EIVA]

Omassa seurassa 1 johtokunnan jäsen joka ei omista maata tai muuta kytköstä maanomistukseen. Sama tilanne hirvenmetsästäjissä, taitaa olla 2 hirvijahti osakasta joka ei omista metsää tai jolla ei tavalla tai toisella kytköstä maanomistukseen.

[ioni]

On nämä kyllä ihmejuttuja. Kyse on Suomen vaarallisimman haittaeläimen kannan rajoittamisesta ja poistettavien yksilöiden määrä on melkoisen suuri nykyisen metsänhoidon ja muun predaation vallitessa. Ei se hirvijahti niin ihanaa ole että riittäisi kannan kurissa pitäjiä ahneimpien kaavailemilla hinnoilla. Tai maltillisten susikantojen alueilla varmaan tehokkaita kaatajia koirineen löytyy, mutta kuka jaksaa ja suostuu haaveilluilla hinnoilla käsittelemään saaliit? Kyllä se on varsinkin kaupunkilaiselle kulkemisineen ja majoittumisineen kallista talkoilua nykyiselläänkin. Monin paikoin näitä kaupunkilaisia jopa tarvitaan että ukot riittää. Jos kustannukset kovin nousevat niin loppuu talkoomiehet. Ei ne maksavat turistit jaksa tarvittavaa määrää hoitaa. Liian harvassa elukoita, liian epävarma saalis, liikaa vaivaa, liian kaukana.

Nykyisellään homman kulut ja melkoisen suuren ajallisen panostuksen voi perustella vastuunkannolla, sosiaalisilla aspekteilla, kotiseuturakkaudella, lihalaatikolla. Ja mukavaahan se johonkin rajaan asti on. Metsästyksellisyys kyllä löytyy sitten paremmin muista jahdeista vaikka hirvikaatoja onkin aika mukavasti sattunutkin kohdalle. Tänä syksynä oli hieman leppoisampaa kun lupamäärä romahti.

Kunhan maaseutu tyhjenee väestä vielä lisää ja talkoomiehet vähenee, saa metsänomistaja toivoa sankempaa susikantaa että pysyy hirvi aisoissa. Siinä mielessähän suunta onkin suotuisa.

[Sigamees]