Hirveä ja peuraa. Millä luodilla?

[Sawaho]

Kun suurriistalle tarkoitettuja erityyppisiä luoteja arvioidaan, ei kannata nojata ns. yhden kaadon tulokseen. Jokaiseen suurriistan kaatoon vaikuttaa monta muuttuvaa tekijää, jotka alkavat ampujan sormen koukistuksesta. Luodin nopeus, sen ballistiset ominaisuudet (harvemmin), nopeus kohteessa, luodin toiminta elävässä kudoksessa, osumakohta (olettaen että se olisi edes vitaalialueella), eläimen koko ja kyky vastustaa shokkia ja osuman aiheuttaneita vammoja eli adrenaalisyötön nopeus, eläimen mahdollinen tressitila ennen osumaa eli onko pakomatkalla tai koiran haukussa vai tietämättömänä ampujasta.

Luoti voi käydä täsmälleen samaan pisteeseen osuessaan eläimeen, mutta sen tulokulman pienetkin muutokset aiheuttavat yllättävän suuria eroja lopputulokseen. Osuman jälkeen kuljettu matka vaihtelee nollasta metristä jopa 300 metriin riippuen siitä mitä elimiä on vaurioitunut ja miten.

Kun samalla luodilla on kaatoja tullut enemmän kuin sata kertaa, voi luodin toiminnasta tehdä kohtuullisen luotettavia arvioita. On kuitenkin paljon helpompi arvioida jonkun määrätyn luodin ja patruunan toimintaa simulaation avulla, jossa toistuvia osumia voidaan tehdä täysin samanlaisissa olosuhteissa. Siltikin jää jännitettäväksi kaadettavaan riistaan luodin osuman alati vaihteleva vaikutus, joka ei ole sidoksissa luodin käyttäytymiseen. Fysiikan lait ovat kuitenkin edelleen voimassa; mitä isompi reikä (vaurio) ja shokkivaikutus, sitä nopeampi ja varmempi on lopputulos.
_________________
Etsi raittiin ilman rajaa, se on mennyt metsään..

[vanha metsästäjä]

Enempi ainakin perustan siihen, että Norman Evostriken käyttötarkoitus on peura ja kauris kun Blade on myös isommalle riistalle.

14 peuran perusteella tehokkain peuraluoti millä olen ampunut on Tipstrike ja tekee myös eniten tuhoa. Tämä lie yhtälö johon ei ole ratkaisus. Pisin pakomatka ollut tuolla minkä ammuin Bladella ja siistein lopputulos. Tipstrikella vastaava osuma olis tehny enemmän tuhoa. Sillä saa olla tarkkana mihin luodin sijoittaa eli kaatuu satavarmasti käytännössä useimmiten paikalleen mutta paisteihin ei kannata osua.
_________________
https://youtu.be/KRatSieRmo8 😁

[JokuUkko]

Tästä väännetty jo tuhat kertaa mut mun mielestä tiettyjä johtopäätöksiä voi tehdä jo yhdestä kaadosta. Jos osuma kohillaan ja jälki vaikuttaa siltä ettei oo luoti auennu kunnolla niin ei jatkoon. Vai montako niitä voi hyväksyä per sata laukausta?

[Sigamees]

[Lahtinen]

Ite olen ”tuon ajoketjumetsästysajan” kasvatti hirvihommissa. Silloinhan oli mukava, jos se hirvi kaatui aistietäisyydelle ja löytyi heti. Nyt metsästetään lähes poikkeuksetta GPS-koirilla, niin onko sen niin väliä jos se hirvi jolkottaa sinne metsän puolelle kumolleen. Sen kun kattoo kännnykästä, mihin mennä pistämään.

Peurakytishommissa taas on valovuden ero kytispaikasta riippuen, paljonko se peura voi siivetä ja silti vielä kaatua pellolle. Aika iso ero jahdin jouhevuudessa siinä, onko kaato pellolla vaiko eikö. Joutuuko soittelemaan koiramiehelle jne.

Näiden kupariluotien tulon myötä kiinnostus on herännyt kevyemmän pään kuuliin, jotka pelaisivat hyvin peuralle ja hirvessä sitten piisaisikin se jotenkin kohtuullinen pelaaminen. Näillähän ei sitä vanhan ajan ongelmaa enää ole, että kuula jäisi pintapuolen luihin.

[vanha metsästäjä]

Tuossa isompaan määräään pohjautuvassa patruunavalinassa tulee vaan se ongelma, että mulla on vielä vasalle lupa jäljellä, että ei nyt ainakaan ihan heti pysty laajemmin asiaa tutkimaan. Pitäs varmaan ottaa lyijy takaisin käyttöön ja aloittaa ensi kaudella Norman Evostrikellä ja katsoa miten sillä onnistuu. Bladesta voin odotella isompien kaatomäärien tilastoja muiden ampumana sillä itseltä loppuu elonpäivät kesken. Ensimmäinen Tipstrikellä ampumani peura kaatui paikalleen ja sama jatkui eli vain muutama meni vähän matkaa. Tämä teki hyvän vaikutelman toki pieni otos mutta kuitenkin. Onneksi Blade ja Tips Strike käy samaan kohtaan joten ei tarvi kohdistaa jos vaihtaa lyijyyn. Toki lyijy on myrkyllistä joten sikäli sitä ei mielellään käyttäisi.
_________________
https://youtu.be/KRatSieRmo8 😁

[Lahtinen]

No eikai noita kaatoja tarvi ite sataa ampua.

Hiukan kun insinööreilee, niin onhan toi Blade ja Tipstrike luoteina ihan erimoiset. Ei varmaan tarvi olla Einstein, jos ennustaa että peurahommassa tulee eroja.

Bladehan on umpikupariluoti, joka laajenee jonkun verran, ei fragmentoidu ja jäämäpaino 100%.

Tipstrike on lyijyluoti, joka enemmän tai vähemmän hajoaa heti pintaosumasta ja sirpaloituu ”konehuoneeseen”. Tuossahan ei ole edes mitään bondausta vissiin vaipan ja lyijyn välissä, enemmänkin tuommoinen ”tuhoeläinluodin” rakenne .

Jos ruhon ”siisteyttä” ei pidetä minään kriteerinä, niin arvelen että kohtuullisellakin kaatomääräällä nyt Bladen kanssa huomaat ”jonkinmoisen eron” siipeämisissä.

[Lahtinen]

Keskustelusta voimaantuneena pistin kolminumeroisen määrän Barnesin 130gr TTSX:ää tilaukseen, noin niinkuin tulevaisuutta silmälläpitäen "kaapin täytteeksi".

Kumminkin tulee taas kaikille eteen housut kintuissa ja lyijyttömyys iskee yllätyksenä ja pyytämättä.

[valmet 412s]

Ai sinnekö ne häijään kuulat hävis.....
_________________
Varisjahdin veteraani...

[Sigamees]

[Lahtinen]

[Heero]

Kuuntelin Riista-lehden videon parin vuoden takaa ajalta, jolloin Blade oli tulossa markkinoille. Tehtaan edustaja kuvaili, miten erilaisissa tilanteissa luodin pitää toimia. Joskus ammutaan keuhkoista läpi, joskus osuu lapaluuhun ja kaikki siltä väliltä. Harva metsästäjä varmaankaan kerää dataa sellaista määrää, että saisi kaikki nämä muuttujat huomioiden luotettavaa tilastoa jostain luodista/patruunasta. Lisäksi tarvitaan verrokkiluodista vastaava määrä tietoa.

[Lahtinen]

Toihan on varmaan vähän markkinamiesten diipadaapaa

Ainoat ongelmat kuparikuulilla taitaa olla se, ettei ne vakaudu kunnolla (perinteistä lähellä olevilla painoilla tulee piiiitkiä luoteja) ja se että ne ei avaudu kunnolla. Ite väitän, että variointi kuparimateriaalissa erien välillä vaikuttaa ”jonkun verran” avautumisvarmuuteen. Tuota luultavimmin on koitettu taklata osin tuolla polymeerikärjellä.

Eikös noihin pelivaraa tuova ratkaisu ole keventää (=lyhentää) luotia ja samalla saadaan rajumpaa kyytiä, jolla saadaan kaksikin etua; Osumanopeuden aiheuttama iskuteho kohteessa ja varmempi luodin aukeaminen.

Insinööreille varmasti kaikkein vddumaisin tilanne syntyy siinä, kun markkinaosasto sanoo ensimmäiseksi reunaehdoksi, paljonko luodin pitää minimissään painaa, että ”se myy”. Tuohon toimivan luodin rakentaminen muuttuu äkkiä aika paljon haasteellisemmaksi.

Esimerkiksi Barnesilta taitaa löytyä .30 väljyyteen sen seittämän luotipainoa jTTSX:ää a Sakolla yksi. Vaikea kuvitella, että Sakolla olisi onnistuttu jotenkin maagisesti niin, ettei luotipainokirjoa tarvita. Tai no, varmaan jos lähtökohtaisesti haetaan jo jonkunmoista kompromissiluotia.

[vanha metsästäjä]

[Lahtinen]

Tämähän ei olisi mikään ongelma, jos porukka saisi ”ampua sillä luodilla kuin haluaa”.

Todennäköisesti laillinen luotikirjo tulee jatkossa todella ravakasti kapenemaan. Tuontyyppisiä luoteja ei peurahommiin tulevaisuudessa enää ole halutessaan mahdollista valita.