Kanalintuhavainnot 2022

[Valto.]

Kyllä siellä ympäröivilläkin alueilla on niitä hirven metsästäjiä koirineen. Aina niihin joku jossai törmää ka karkottuvat lentoon. Todella harvinaista nähdä lentäviä lintuja silloin kun kukaan ei metsässä niitä hätistele lentoon. Nevallekin tulevat usein jo pimeässä ja poistuvat yllättävän huomaamatta muutamia lintuja kerrallaan ja aika matalalla. Yleensä silloin kun isompi parvi lehahtaa johonkin latvoihin, niin joku niitä on hätistellyt. Olisiko alueella ollut aktiivisempia metsässä kulkijoita vielä silloin nuoruudessa?

Sehän on valitettavasti porukan omaa hölmöyttä jos hyvät soidinpaikat joudutaan rauhoittamaan. Meillä onneksi jokainen ymmärtää ettei se ole mikään teurastamo ja todella harvoin siellä parhailla soidinpaikoilla on kukaan pyynnissä vaikka autolla pääsee nevan laitaan.

[heiluri]

Nykyään on enemmän kulkijaa, ennen ei ollut metsäautoteitä joten maisemassa oli vähemmän liikkujaa, lintuja oli paljon, riekolla edes kiintiöitä ja muuta lintua pirusti, hirvimiehet kulkivat jalan kuten muutkin metsästäjät.
Metsäautoteiden tulo teki menosta levottomampaa, aina on tulijaa ja menijää.
Vanhoilla mailla oli mukava kulkea, metsät väljempiä ja enemmän isoa puuta, linnut löytyivät nevojen lisäksi kankaiden reunamaita kävellen, nykyistä taimikkoryteikköä ja hakkuuraiskiota ei oikein metsäksi mielläkkään.
Uusilla mailla metsä on pääosin ojitettua nevaa ja nuorta talousmetsää, tasaista ryteikköä hakkuuaukkojen välissä ja nevoja, kankaat todella harvassa, taimikkona ja harvennusmetsänä, erittäin hankalaa kulkea, lintuja on vaikea löytää piirteettömässä eksyttävän sakeassa ryteikössä, kulkeminen on puskeutumista ryteiköstä toiseen tai hankuuraiskiolla rypemistä, työlästä ja uuvuttavaa.
Hirvijahdissa teeret saattavat nyt urpuilla passimiehen ympärillä aivan rauhassa, joskus lentää metto istumaan liki vieripuuhun, linnustaessa puolestaan ei useinkaan näe lintuja ollenkaan eivätkä varsinkaan tuppaa viereen, aika hauskaa kyllä, tänä syksynä kun vaikuttaa että lintua on hyvin, tuota tapahtuu päivittäin, paitsi jos linnustat tietysti.

Oman kokemuksen mukaan tulevat nevalle sarastuksen jälkeen ja viipyvät noin tunnin verran, vähän säästä ja häirinnästä riippuen, joskus ovat pitkäänkin, mutta ihan valloisalla ovat liikkeellä, alkukaudesta aukolle tullaan noin vartti siitä kun räksät heräävät, jos ovat tullakseen.

Soidinpaikoilla alkoi olla ruuhkaa ja tuntui että passittajaa on kolmessa vuorossa, ihan älyttömäksi meni ja muutenkin vanhat teeripassit ruuhkautuivat, porukkaa istui miltei sylikkäin, johtui nuorten metsästäjien lisääntymisestä ja samaan aikaan metsiä hakattiin nopeaan tahtiin, mestat kutistuivat ja metsästyskulttuurikin muuttui kun autolla pääsee helposti kaikkialle.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Pohjola]

Huhui....

[t3tactical]

Kyllä Heilurin puheet on paikkansa pitäviä. Etenkin metsien hakkuut, metsäautotiet ja taimikkoryteiköt. Metsästäjien määrät tosin on vähentyneet, koska kukapa tyhjiin metsiin haluaa samoilemaan. Ja ne joilla on pelimerkkejä lähtevät itä-rajan korpiin.
Tänä syksynä olen neljä kertaa samoillut kaikenlaisia maastoja ja yhtään soidinta ei ole ollut. Lintuja toki näkee naapuriseuran alueella kun ajelee kotiinpäin. Yksittäisiä lintuja tienvarsipuissa. Kahdella omalla alueella oli kesällä poikueet, mutta eipä ole enää näkynyt.
Pientä parannusta on odotettavissa koska isoja alueita on nyt käyneet ennakkoraivaamassa, eli ensimmäistä harvennusta kehittelevät. Sitten on parempaa kävellä, kun näkee enemmän kuin viiden metrin päähän.

[heiluri]

No juu, metsästäjien määrä riippuu alueiden perhekoosta, raamattuvyöhykkeellä on enemmän metsästäjiä, porukka tosiaan kulkee idässä ja pohjoisessa, ovatpa ökyimmät ostaneet metsästytukikohtia Ruotsistakin, niitä jahtikuvauksia kuuntelen kyllä hiukan kademielin, avaraa eikä ole tungosta, ittellä ei rahkeet tahdo riittää edes kotimaan jahtimatkailuun.
Vaan on se vielä joskus päästävä jahtiin muuallekkin kuin umpiryteikköihin.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[EIVA]

On se tuo Heiluri ihme satuseppo, hirvipassissa on metsoa ja teertä että joutuu väistelemään ja kun lintumetsälle lähtee niin ei löydy sitten linnun lintua, ei ne linnut hirvijahdissa havaituilta paikoilta monenkaan kilometrin päässä majaile, mitenkä pystynee tyhjät alueet löytämäänkään.
Ei ne kaikki metsät ole aukkoa ja ryteikköä. toista miljoonaa mottia kasvaa vuosittain ja puumäärä vain kasvaa jos hakkuita ei lisätä merkittävästi. On muuten tutkittua eikä "mutu" tietoa joten huuhaa miesten kannssa ei viitsi väitellä.

[heiluri]

Paksat nyt taas.
Ja kyllä, metsät ovat nykyään ryteikköjä verrattuna siihen mitä ne aiemmin olivat, totta kai kasvua saadaan kun sellukeppiä on sakeassa ja nevojenkin ryteiköt lasketaan kasvuksi, oikeaa metsää sen sijaan on yhä vähemmän, sen tietää jokainen joka hiukankaan kulkee metsissämme ja ymärtää jotain näkemästään.
Näitä tilastoja selattiin jo metsäkoulussa ja paikanpäällä maastossa jokainen silmät omaava totta kai huomasi mistä se tilastollinen kasvu saadaan, kun metsän sijaan on sakeassa ohutta keppiä ja sille lasketaan varsin optimistisin kertoimin kasvua niin johan tilastot näyttävät hyvältä ja käppyrät kauniilta.
Kyllä täkäläinen metsä on ryteikköä entiseen verrattuna, sen näkee jokainen.
Sen näkemänsä kun puki sanoiksi niin käskettiin olla hiljaa koska näin nyt on päätetty ja sillä hyvä.

Ja sitähän minä tuossa olen useammalla sivulla ihmetellyt koska niitä hirvenjahtuussa nähtyjä lintuja ei tosiaankaan linnunpyynnissä löydä, jos löytyisi niin en takuulla ihmettelisi, saat uskoa.
Pääasialliset linnustusmaat ovat toisaalla ja nekin ovat tuota onnettoman sakeaa ryteikköä, eikä voi edes toivoa tuleville jahtaajille muutosta koska kankaat ja nevarääseiköt pannaan taas nurin viimeistään 80 vuotiaina, oikeaa metsää ei edes ehdi syntyä menneen tilalle, pääsosin heikkolaatuista liian rehevässä kasvanutt havupuuta joka ei kelpaa kuin sellukattilaan.

Lisäriesana rääseikköihin isketään nyt pystyyn noita prkleen tuulimyllyjä ja niille lanataan suuria väyliä ja lansseja entisen jo liian tiheän metsäautotieverkon lisäksi, siinä menee hehtaarikaupalla jahtimaata jokaista myllyä kohden.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[t3tactical]

Kaiholla muistelen lapsuusvuosia, kun isän kanssa aloin kulkea metsällä 70-luvulla. Oli vanhat metsät, joissa oli karja laiduntanut vielä 40-luvulla. Hienot karjapolut kulkea ja rääseikköä ei missään. Ja maastoon sulautuvat rekitiet vanhoista savotoista, joita pitkin nopeat siirtymät oli helppoja kävellä.
Jokunen kirosana tuli sanottua kun kaivinkone oli käynyt yhdellä kuviolla jossa rekitie luikerteli louhikoitten välissä. Oli sen hehtaarin montut kaivettu just sille tielle.
Toivon vaan, että harvennukset tulevat nopeasti, jotta olisi helpompi liikkua.

[Valto.]

Nythän nuo viisaat huokailevat ihan televisiossa asti, että ei saisi harventaa, kun tilastollisesti kasvukäyrä kääntyy laskuun. Jokainen metsässä liikkunut ja metsää omistava tajuaa, että jos on laitettu isot petäjät nilkasta poikki ja istutetaan taimikko, niin määrällisesti vuosittainen kasvu on todella kova. Jossain vaiheessa kasvu hidastuu, kun keppiä on liian sakeassa. Silloin pitää harventaa, jotta puusto pääsee järeytymään. Toki kasvu hidastuu ehkä kokonaisuudessaan, jos vaikka 3/4 niistä kepeistä vedetään maahan, mutta sitä kautta niiden parhaiden puiden kasvu kiihtyy. Sama homma tulee vastaan ensiharvennuksessa, eli pitää tehdä tilaa parhaille ja taas vaikka niiden parhaiden kasvu kiihtyy, niin kokonaiskasvu hiipuu. Ja lopulta ne isoimmat ja parhaat puut on sen kokoisia, että niiden kasvu hiipuu ja silloin siellä alkaisi olla kunnollinen metsä. Siinä vaiheessa järkevä metsänomistaja lyö taas puut nilkasta poikki ja aloittaa uuden kierron, jolloin kasvutahti kiihtyy merkittävästi. Mitä niitä käppyröitä tuijottelemaan, kun katsoo silmällä ja käyttää järkeä. Nyt vaan eletään sitä aikaa, että on hakattu paljon ja ne ryteiköt alkaa olla siinä kunnossa, että olisi aika harventaa. Kyllä niitä metsiä pitää hoitaa sen mukaan mitä silmä näkee maastossa hoitotarpeeksi, eikä sen mukaan mitä brysselin viisaat maata omistamattomat keksii käppyröiden mukaan höpöttää.

Ja sehän on ihan tosi, että nuorta metsää on paljon ja vanhassa metsässä on mukavampi jahdata. Se on taas eri asia suosiiko se vanha metsä välttämättä riistaa. Ainakin tässä omilla mailla riista löytyy pääosin nuoresta metsästä, tai aivan sieltä nätin ison metsän reunakankaalta. Eli jos tepastelee vain ne nätit kankaat, niin tyhjää saa pääosin pyytää. Eri asi tietysti olisi jos vaikka 90% olisi sitä vanhaa metsää, mutta olisiko sitä riistaa enemmän vai vähemmän? Toki mukavampi olisi pyytää ja nopeampi liikkua, jolloin haraisi helposti isomman alueen. Sama homma niiden metsäteiden kanssa. Niiden varsilta vaan löytyy lintuja usein kaikista eniten, toki niitä ei oikeen kehtaa siitä auton ikkunasta jahdata. Mutta ilmeisesti linnut tykkää, kun jauhinkiviä on joka paikka pullollaan.

[Valto.]

Tänään muuten jahtasin taas päivän ensin sellaista paikkaa missä ennen oli niin läpitunkematon risukko, ettei sinne mennyt uhallakaan ja sen jälkeen paikkaa missä ennen oli valtava aukko joka oli kuin perunapeltoa, eikä päässyt montaa askelta nilkkaa taittamatta. Nyt ensimmäisessä paikassa on nätti nuori metsä ja hyvää kangasta. Tämän syksyn paras paikka jahdata. Toisessa paikassa maa on tasoittunut ja siinä on kiva sopivasti harvennettu kuusitaimikko missä myös linnut viihtyneet kiitettävästi syksyn aikana. Eli kyllä se metsä myös kasvaa ja tulee niitä uusia hyviä paikkoja vanhojen hakattujen tilalle.

En minäkään sitä kiellä, etteikö niissä vanhoissa metsissä olisi kaikista hienoin jahdata, mutta metsänomistajana ymmärrän myös sen taloudellisen puolen miksi niitä hakataan.

[Jullimus]

Tänä syksynä mitä ne vähäset kanalinnustus reissut on ollut, niin täytyy kyllä sanoa, että lintuja on näkynyt erittäin runsaasti ja saalistakin on saatu. Koko kauden on tullut ilman koiraa metästeltyä kaverin, jos toisenkin kanssa. Pomppulintuja tuli ammuttua pohjanmaalta ja lapista runsaasti syyskuun alkupuolelta vähä joka sorttia.

Pari viikkoo takaperin kävin koillismaalla kivääriä ulkoiluttamassa. Kelien puolesta ei ollut mitkään huippukelit kiväärihommiin, mutta kovassa tuulessakin teeret tuntu kovastikin jo latvoissa viihtyvän. Reissu tavoitteet tuli täytettyä, kun pääsin napsauttaa kiväärille kukkoteeren ja seuraavana päivänä suonlaita metsää kulkiessani näin tämän kaverin lentävän suon yli ja hieman näytti metsän reunassa laskeutumisen merkkejä kadoten latvuksiin.

Noh, siinäpä jatkettiin suonkiertämistä metsän suojassa lentosuuntaan kohden ja lopultahan se sieltä suon takaa huomattiin kelon latvassa istumasta. Hoksasin heti että matkaa on alle 150m metsolle niin ei muutako rauhallisin liikkein kivääri mättäälle ja muutaman sekunnin tähtäilyn jälkeen metto nurin.

[EIVA]

Lionnonvaraisten hoitamattomien metsien "rääseiköiden" puuntuotto
km3/hehtaarillehan on suurinpirtein sama kuin hoidetunkin metsän tuotto,
sensijaan taloudellinen tuotto jää murto-osaan, hakkeella ja kuitupuulla ei paljon pussi paksune kun hyvin hoidettu metsä pistetään jo lihoiksi kun kasvu alkaa selvästi hiipumaan ja lahovikaisuus lisääntyä, koivikko 50-60 vuotiaana, kuusikko 60-70 vuotiaana, männikkö kasvupaikasta riippuen 70+ vuotiaana.
Vastaavasti luonnonvaraisessa metsässä siinävaiheessa kun hoidettu metsä on muutettu rahaksi luonnonvaraisessa hoitamattomassa metsässä paksuimmat puut alkaavat saavutta tukkipuun paksuuden jolloin siitä on mahdollista saada jonkinmoista tuottoakin. Ei kaikkia metsiä tulekaan uudistaa radikaalimmalla tavalla avohakkuun kautta, nykyään on lukematon määrä erilaisille kohteille
sopivia uudistus/kasvatusmenetelmiä joissa ympäristö, luonto ja riista voidaan ottaa huomioon ilman merkittäviä taloudellisia menetyksiä.

[Horst]

[EIVA]

Metsien loppumisesta on toitotettu jo yli 50 vuotta, kuitenkin tuona aikana metsien puuvarat on tuplaantunut, kannattaa jossakin asiassa luottaa maailmanlaajuisesti hyväksyttyyn valtakunnan metsien inventointitietoon, uudistusmenetelmissä ja nuorten metsien hoitotavoissa on paljon vaihtoehtoja.
Metsästä saaduilla tuotoilla Suomi on saavuttanut nykyisen elintasonsa ja vieläkin metsien tuotto on merkittävä elintason ylläpitäjä. Jos metsät olisi vuosikymmenet pidetty luonnontilaisina tuottamattomina "rääseiköinä" taitaisi
elintasomme olla kehitysmaiden tasolla, metsät oli vuosikymmeniä se taho joka
piti elintasoamme yllä. Luulempa että vielä vuosikymmenten kuluttuakin
"rääseiköt" tuottaa tukkia ja kuitua entiseen malliin metsien loppumisen pelottelusta huolimatta.

[Horst]