OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 KäyttäjätiedotKäyttäjätiedot   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Sorkkaeläinkannat Suomessa ja lähialueilla
Siirry sivulle Edellinen  1, 2
 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Hirven ja peuran metsästys
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
kannibaali
Kanta-asiakas


Liittynyt: 12 Huh 2014
Viestejä: 1471

LähetäLähetetty: 13.03.2023 18:30    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

piippurihla kirjoitti:
Ilman valkohäntäpeuraa ja kaurista olisivat Suomen metsät lähes tyhjät. Tyhjiin metsiinhän Suomessa on totuttu. Tein löydön kirpputorilta Martti Montosen kirjan "Suomenpeura" vuodelta 1974. Siinä mainitaan metsäpeuran eläneen alunperin Etelä-Suomessakin. Se kannan viimeiset rippeet kuitenkin katosivat Suomesta kokonaan liiallisen pyynnin vuoksi 1800-luvun puolivälissä. Aleksis Kivi kuvasi taas 7 Veljeksessa metsästystä Kanta Hämeen-Alueella. Kivi oli metsästäjä ja tunsi aiheenssa. Metsisä ei ollut tuolloin enää mitään jänistä suurempaa.


Yhtä jänistä suurempaa luonnonvaraista eläinlajia oli juuri Aleksis Kiven elinvuosina Suomen metsissä erityisen paljon suhteessa sen ravintoon, susia. 1860 jopa 1400 ja 1880 vielä jopa 900(myös hieman alempaa lukua viljelty, mutta tapporahat lukien myös pennut tukevat hieman alle tonnia). Elivät niukoilla sapuskoilla kun taisivat "hävittää" metsäpeuran periaatteessa samaan tapaan samanaikaisesti kuin ihmisetkin, ainakin ne metsäpeuratkin hävisivät juuri tuolloin.

Ei ole mikään klisee, mutta petoeläimiä Suomessa sentään on kiitettävästi varsinkin suhteessa niiden saaliseläinmääriin.

Itseäni eivät petoeläimet juurikaan haittaa, vaan ne tuovat jopa enemmän mielenkiintoa elämääni. Sen sijaan en myöskään omasta mielestäni sokeudu asioille kuin yllättävän monetkin, enkä tarkoita täällä keskustelleita tästä aiheesta
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Heero
Kanta-asiakas


Liittynyt: 01 Tou 2021
Viestejä: 1594

LähetäLähetetty: 14.03.2023 08:30    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

tuhola kirjoitti:
Heero kirjoitti:
Harmi, ettei tuota osaamisen viisautta ole kukaan katsonut aiheelliseksi jakaa muille.

Kyllä tuo jaettiin esimerksi porin metsäopistossa 2000 luvun alussa


Sehän onkin erikoista, ettei tätä sen yleisempään tietoon ole jaettu. Kysyntää tiedolle taatusti on.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
EIVA
Kanta-asiakas


Liittynyt: 31 Maa 2013
Viestejä: 2359
Paikkakunta: Itä-Suomi

LähetäLähetetty: 14.03.2023 10:46    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Ehkei nyt aivan 90% hirvituhokorvauksista ole aiheettomia mutta suurin osa kuitenkin.
Itsekin noissa hirvituhotarkastuksissa rhy:n edustajana mukana olleena ja ammatissani kuululla hirvien talvehtimisalueella toimineena pystyn sen vahvistamaan että vuosikymmenten aikana on maksettu paljon hirvituhokorvauksia aivan turhaan.
Perusvirhe on tehty kun uusimetsä on perustettu ISTUTTAMALLA, männylle ainoat oikeat uudistustavat ovat luontainen siemenpuuston kautta ja kylväen perustettu metsitys, vain poikkeustapauksissa istutus hirvivapaille alueille, näin saadaan tiheä taimikko jossa tuhansienkaan taimien hirvituhot eivät aiheuta vajaapuustoisuutta.
Seuraava virhe tehdään varhaisperkauksessa jossa jätetään taimiston yläpuolelle kasvaneet lehtipuut raivaamatta, oletuksena että hirvet söisi näitä lehtipuita ja silloin taimikko säästyisi, lehtipuu houkuttelee hirviä männyn taimikkoon ja varjossa kasvaneet vasta-aineettomat taimet ovat herkkua hirville, (VARHAISPERKAUKSESSA LUMIRAJAN YLI OLEVA LEHTIPUU KAIKKI POIS), samanlainen virhe tehdään jos taimikko jätetään kokonaan hoitamatta, oletuksena että siellä vesakon alla taimikko säästyisi.
Varsinainen taimiston perkaus tehdään 3-5m pituus vaiheessa ja tässä vaiheessa voidaan sitten jättää metsänhoitosuositusten mukainen määrä sekaan tullutta lehtipuuta, tuhoalttiille alueille saa jättää runkoja jonkinverran yli ohjearvon menettämättä kemera korvausta.
Luontaisesti tai istuttamalla perustettu taimikko voi taimistonperkaus vaheessa näyttää aivan kuin tykistökeskityksen jäljiltä, mutta 10000+ runkoa olevassa taimikossa löytyy lähes aina 2500-3000 kasvatettavaa runkoa eikä metsänomistajalle ole juurikaan tullet taloudellista menetystä. jos aivan ehjät rungot ei näytä riittävän voi hyväkasvuisia runkovaurioisia runkoja jättää kasvamaan kuitupuuksi ja jotka sitten poistetaan ensiharvennuksessa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
tuhola
Kanta-asiakas


Liittynyt: 29 Maa 2004
Viestejä: 19295
Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa

LähetäLähetetty: 14.03.2023 11:18    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Heero kirjoitti:
tuhola kirjoitti:
Heero kirjoitti:
Harmi, ettei tuota osaamisen viisautta ole kukaan katsonut aiheelliseksi jakaa muille.

Kyllä tuo jaettiin esimerksi porin metsäopistossa 2000 luvun alussa


Sehän onkin erikoista, ettei tätä sen yleisempään tietoon ole jaettu. Kysyntää tiedolle taatusti on.

Tuota tietoa ei haluta käyttää tai sitä ei kyetä omaksumaan. Siinä se syy on. Jos omien korvien välissä on vika niin turha hirville kiukutella
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
piippurihla
Vakituinen kirjoittaja


Liittynyt: 13 Elo 2022
Viestejä: 86

LähetäLähetetty: 14.03.2023 12:25    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

EIVA kirjoitti:
Ehkei nyt aivan 90% hirvituhokorvauksista ole aiheettomia mutta suurin osa kuitenkin.
Itsekin noissa hirvituhotarkastuksissa rhy:n edustajana mukana olleena ja ammatissani kuululla hirvien talvehtimisalueella toimineena pystyn sen vahvistamaan että vuosikymmenten aikana on maksettu paljon hirvituhokorvauksia aivan turhaan.
Perusvirhe on tehty kun uusimetsä on perustettu ISTUTTAMALLA, männylle ainoat oikeat uudistustavat ovat luontainen siemenpuuston kautta ja kylväen perustettu metsitys, vain poikkeustapauksissa istutus hirvivapaille alueille, näin saadaan tiheä taimikko jossa tuhansienkaan taimien hirvituhot eivät aiheuta vajaapuustoisuutta.
Seuraava virhe tehdään varhaisperkauksessa jossa jätetään taimiston yläpuolelle kasvaneet lehtipuut raivaamatta, oletuksena että hirvet söisi näitä lehtipuita ja silloin taimikko säästyisi, lehtipuu houkuttelee hirviä männyn taimikkoon ja varjossa kasvaneet vasta-aineettomat taimet ovat herkkua hirville, (VARHAISPERKAUKSESSA LUMIRAJAN YLI OLEVA LEHTIPUU KAIKKI POIS), samanlainen virhe tehdään jos taimikko jätetään kokonaan hoitamatta, oletuksena että siellä vesakon alla taimikko säästyisi.
Varsinainen taimiston perkaus tehdään 3-5m pituus vaiheessa ja tässä vaiheessa voidaan sitten jättää metsänhoitosuositusten mukainen määrä sekaan tullutta lehtipuuta, tuhoalttiille alueille saa jättää runkoja jonkinverran yli ohjearvon menettämättä kemera korvausta.
Luontaisesti tai istuttamalla perustettu taimikko voi taimistonperkaus vaheessa näyttää aivan kuin tykistökeskityksen jäljiltä, mutta 10000+ runkoa olevassa taimikossa löytyy lähes aina 2500-3000 kasvatettavaa runkoa eikä metsänomistajalle ole juurikaan tullet taloudellista menetystä. jos aivan ehjät rungot ei näytä riittävän voi hyväkasvuisia runkovaurioisia runkoja jättää kasvamaan kuitupuuksi ja jotka sitten poistetaan ensiharvennuksessa.


Mänty lähtee kyllä hyvin siemenestä missä on vain vähän kivennäismaata näkyvissä. On suorastaan sääli kun taimista istutettuun kuusitaimikkoon kasvaa männyntaimia vieri viereen samoihin laikkuihin kuusen taimien kanssa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
tee667
Kanta-asiakas


Liittynyt: 30 Jou 2015
Viestejä: 682

LähetäLähetetty: 18.04.2023 14:10    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Metsästäjälehdessä oli juttu siitä, että kuinka paljon hirvieläimet tuottavat hyötyä maanomistajalle. Olivat aika isoja lukuja, mutta olivatko ne vuotta kohti vai mikä aikayksikkö?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
kivalo
Kanta-asiakas


Liittynyt: 17 Lok 2007
Viestejä: 883
Paikkakunta: Ulkomaat

LähetäLähetetty: 18.04.2023 15:53    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Se olikin nykymuotoinen "metsästäjä" lehti takavuosina se olikin metsästäjien lehti.
_________________
<a> <a>
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Projakt
Kanta-asiakas


Liittynyt: 10 Lok 2016
Viestejä: 1641

LähetäLähetetty: 18.04.2023 17:04    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

tee667 kirjoitti:
Metsästäjälehdessä oli juttu siitä, että kuinka paljon hirvieläimet tuottavat hyötyä maanomistajalle. Olivat aika isoja lukuja, mutta olivatko ne vuotta kohti vai mikä aikayksikkö?


Mitä hyötyjä ne sitten tuottavat? Laughing
Aika lyhyeksi taisi lista jäädä... Laughing
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Hirven ja peuran metsästys Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Siirry sivulle Edellinen  1, 2
Sivu 2 Yht. 2

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen, jorma@pitro.com
Päivittänyt Lurttinen www.phpbbsuomi.com