| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
heiluri
Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006
Viestejä: 34959
|
 Lähetetty: 31.03.2023 02:44 Viestin aihe: |
 |
|
| Peltsu kirjoitti: | | liki kirjoitti: | | Peltsu kirjoitti: | | Olisko liimapuupalkki ratkaisu ? |
Eikö siitä jo riittämiin tällä forumilla opittu? 
Ei vaan, olisihan se moneen käyttöön. Mutta jos haetaan puuseppäkäyttöön puuta niin ei siihen läheskään aina liimapuuta kaivata tai sekin olisi toivottavaa olla alunperin eritasoisesta puusta tehty. |
Laitan tähän väliin yhen sitaatin. Täällä eli wanhan kansan metsäinssi joka hakkautti ja nautti luottamusta. Uusi aika tuli ja Tapio eläkkeelle. Nykytietämyksen mukaan mettähallitus aukkohakkas, auras, syväauras ja kulotti. Tapio katto sitä hommaa "tehkää mitä tahansa mutta mettän kasvua ette voi estää".
Se liimapalkki oli liimapalkki. Ei niin kaukana maailmassa, osataan tehä sahatavaraa jota ostaa egyptiläiset, japanialaiset, kuka tahansa joka haluaa laatua. Suomalaisilla ei ole edes varaa tuohon. 200 tkiintokuution saha teki huomattavasgti enemmän markkoja ku vilppukan 600tkiinnon saha. Eikä meiltä bulkkia kummempaa tule enää. |
Juu, näin se nykyään on.
_________________
Kertalaakiyhdistys |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
Oskari
Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Elo 2004
Viestejä: 4221
|
| Lähetetty: 31.03.2023 05:09 Viestin aihe: |
|
|
| heiluri kirjoitti: |
No, puun, esimerkiksi männyn, ikääntyessä muodostuvaa tummempaa puuta, mitä suurempi halkaisia (vanhempi puu) sitä enemmän sydänpuuta, kuollutta solukkoa jossa on runsaasti hartseja ja josta solukon vaastoimat ravintaineet on käytetty.
Lujaa ja kestävää, eheä terve sydänpuu on nykyään harvinaista.
Meillä oli kotona reilu kuusimetrisiä päälle 40 senttiä leveitä, noin kolme ja puolituumaa paksuja vanhan tuvan lattialankkuja joista ukko teki ihmisille kalusteita, kokonaan punaista sydänpuuta, eikä niitä ollut sahattu keskeltä runkoa.
Nykyään harmittaa kun emme koskaan laskeneet vuosirenkaita niistä. |
Kaverille juuri olin kaatelemassa n. 40 mottia kun raja avattiin, kehui että hänen puolisonsa kaverin mettään oli pyydetty metsäyhtiö tekemään tarjousta.
Ei ollut kelvannut puu, kuulemma liian isoa, en muista enää sanoiko että max 40cm saa olla halkaisija |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
sturm
Kanta-asiakas
Liittynyt: 23 Lok 2016
Viestejä: 936
|
| Lähetetty: 31.03.2023 06:57 Viestin aihe: |
|
|
Jäin tässä vielä miettimään tätä sydänpuun syvintä olemusta, kun Kärkkäisen arviot niin sangen huomaamattomasti ohitettiin maallikkojäsenten toimesta, että mahtaisiko tämä olemus syventyä myös varastoinnissa? Ei mitään niin spesiaalia kuusivärkkiä 90-luvun alusta seissyt hallin uumenissa ja aika kovaa on.
Miten ihmeessä Egyptin kansa huolii sitä sellukeppiparrua nykyään? Eivätkö tiedä asian todellista tilaa? |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
heiluri
Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006
Viestejä: 34959
|
| Lähetetty: 31.03.2023 07:14 Viestin aihe: |
|
|
Telineparruksi kelpaa huonompikin saati hyvä kuusi, mutta ei ne siitä siellä rakenna kun on kaikenlaista ytimennäivertäjää puuta syömässä.
_________________
Kertalaakiyhdistys |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
heiluri
Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006
Viestejä: 34959
|
| Lähetetty: 31.03.2023 07:18 Viestin aihe: |
|
|
| Oskari kirjoitti: | | heiluri kirjoitti: |
No, puun, esimerkiksi männyn, ikääntyessä muodostuvaa tummempaa puuta, mitä suurempi halkaisia (vanhempi puu) sitä enemmän sydänpuuta, kuollutta solukkoa jossa on runsaasti hartseja ja josta solukon vaastoimat ravintaineet on käytetty.
Lujaa ja kestävää, eheä terve sydänpuu on nykyään harvinaista.
Meillä oli kotona reilu kuusimetrisiä päälle 40 senttiä leveitä, noin kolme ja puolituumaa paksuja vanhan tuvan lattialankkuja joista ukko teki ihmisille kalusteita, kokonaan punaista sydänpuuta, eikä niitä ollut sahattu keskeltä runkoa.
Nykyään harmittaa kun emme koskaan laskeneet vuosirenkaita niistä. |
Kaverille juuri olin kaatelemassa n. 40 mottia kun raja avattiin, kehui että hänen puolisonsa kaverin mettään oli pyydetty metsäyhtiö tekemään tarjousta.
Ei ollut kelvannut puu, kuulemma liian isoa, en muista enää sanoiko että max 40cm saa olla halkaisija |
Pikkutukillehan ne sahat on nykyään optimoitu, sellukeppimetsistä ei muuta saa.
_________________
Kertalaakiyhdistys |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
sturm
Kanta-asiakas
Liittynyt: 23 Lok 2016
Viestejä: 936
|
| Lähetetty: 31.03.2023 08:09 Viestin aihe: |
|
|
Asettuuko tämä huonolaatuinen parru sitten sellu-arvopuu -asteikolla kansantaloudellisesti hyvään/huonoon päätyyn?
Mitä mieltä Kärkkäisen mietteistä? Onko aivan hukassa? Jos ei vaikka ole hoksannut jotakin, niin kirjoitettaisiin sille että oikaisee. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
CrB
Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Lok 2005
Viestejä: 1840
|
| Lähetetty: 31.03.2023 09:00 Viestin aihe: |
|
|
Rahna ja fyysinen tai psyykkinen rahareikä -tyvilaho tai uusi auto- konsultoivat osaltaan ajoittamaan puukaupan varhaisehkoksi vaikka puustolla olisi vielä kasvua odotettavissa.
Järeän pyöreän puun hinnoittelu siis uusiksi eli tukkimittojen täyttyessä mottihinta lähtisi kipuamaan parhaiden sijoitustoimintatuottojen mukaisesti, ehkäpä sen 20-30prossaa per vuosi. 10 vuodessa siten mottihinta 6-14kertaistuisi 
Näin turvattaisiin järeän puun saanti tai aluksi ainakin siirryttäisiin järeyttämään runkokokoa.
Oma päänsärkynsä tässä se, missä ja miten vajaan metrin paksuiset tukit loihditaan saheiksi.
Ps. Olen joutunut nykymotoillekin suurempaa puuta kaatamaan, kun olivat mukamas liian kookkaita koneelle.
Tässä mun karrikoitu näkemys, miksi hillitön hoppu uudistushakkuille.
_________________
Liikettä niveliin |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Heero
Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Tou 2021
Viestejä: 2217
|
| Lähetetty: 31.03.2023 09:02 Viestin aihe: |
|
|
| Eiköhän päätehakkuiden ajankohdan määrittele kuitenkin suhteellinen arvokasvu. Se ei salli metsää kasvatettavan kovin järeäksi. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
heiluri
Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006
Viestejä: 34959
|
| Lähetetty: 31.03.2023 09:10 Viestin aihe: |
|
|
| sturm kirjoitti: | Asettuuko tämä huonolaatuinen parru sitten sellu-arvopuu -asteikolla kansantaloudellisesti hyvään/huonoon päätyyn?
Mitä mieltä Kärkkäisen mietteistä? Onko aivan hukassa? Jos ei vaikka ole hoksannut jotakin, niin kirjoitettaisiin sille että oikaisee. |
Bulkkikauppaa kehitysmaiden tapaan, määrät suuria ja kuutiohinta matala, tarvitaan paljon viljelyhehtaareita tuottamaan halpaa raaka-ainetta.
Sellukeppi pitäisi ottaa kokonaan harvennuksista ja tähdätä päätehakkuu vähintäänkin kahden tukin runkoihin ja viedä päätehakkuuikää edemmäs.
_________________
Kertalaakiyhdistys |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
heiluri
Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006
Viestejä: 34959
|
| Lähetetty: 31.03.2023 09:18 Viestin aihe: |
|
|
| Heero kirjoitti: | | Eiköhän päätehakkuiden ajankohdan määrittele kuitenkin suhteellinen arvokasvu. Se ei salli metsää kasvatettavan kovin järeäksi. |
Salliihan se, mutta puuston päätehakkuukoon tulee olla järeämpää, eli harventaa ajoissa ja ajatuksella.
Metsänomistajan varallisuudesta/tavoitteista riippuu sitten kumpaa halutaan, meillä kun metsänomistajat ovat suhteellisen pienituloisia suositaan aikaisempaa päätehakkuuta ja näin jää harvennuspuunkin kuutiotilavuus pienemmäksi mikä näkyy metsänomistajan pienempinä tuloina, saadaan sijoitukselle matalampi tuotto mutta nopeammin.
_________________
Kertalaakiyhdistys |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
sturm
Kanta-asiakas
Liittynyt: 23 Lok 2016
Viestejä: 936
|
| Lähetetty: 31.03.2023 09:52 Viestin aihe: |
|
|
Pussitatko tahallaan vai vahingossa koko ajan itseäsi? Nyt sopii jo harvennushakkuu ajoissa ja ajatuksella järeyttäminen taka-ajatuksena. Juurihan tässä opimme, että sydänpuun osuus samanikäisillä puilla on suurempi nopeakasvuisella kuin hidaskasvuisella? Ei kai täällä peruutella pikkuhiljaa.
Tuo sijoitushöpinä on periaatteessa ihan järkeviä sanoja, mutta täysin puutahaheinää. Aikaisin tehty harvennus totta kai pienentää saantoa, mutta samalla nopeuttaa kaipaamaasi järeyttä myöhemmin. Ja jos arvon perseaukinen kansalainen sitä rahaa kaipaa niin siinä on menetelmä. On kohtuullisen varmaa, että kaikki puutavaran vienti on bulkkikauppaa. Se muuttuu vasta siinä vaiheessa kun suomalainen työmies viitsisi lopettaa joutenolon ja veistellä siitä vaikka veneitä. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
heiluri
Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006
Viestejä: 34959
|
| Lähetetty: 31.03.2023 10:07 Viestin aihe: |
|
|
Ei tuossa mitään pussitettu, ihan on linjassa siihen mitä olen koko ajan jankuttanut, se on lukijan ymmärryksen varassa miten sen näkee, tai haluaa nähdä.
Mitä siihen sydänpuuhun tulee niin sen määrä riippuu ihan puun koosta, ei kasvunopeudesta, nopeasti kasvaneessa vain laatu on heikompi.
Ja sydänpuutahan alkaa muodostua 30-40 vuotiaassa männyssä niin satavuotiaassa ei vielä kovin kummoista määrää sydänpuuta ole, vielä kun otetaan huomioon että paras puuaines saadaan sydänpuun ulkokehältä niin kunnollisen puun kannattava kasvattaminen ottaa aikaa.
_________________
Kertalaakiyhdistys
Viimeinen muokkaaja, heiluri pvm 31.03.2023 10:21, muokattu 1 kertaa |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
sturm
Kanta-asiakas
Liittynyt: 23 Lok 2016
Viestejä: 936
|
| Lähetetty: 31.03.2023 10:17 Viestin aihe: |
|
|
| Oliko lainaukseni väärä, jossa luki että iän ollessa sama nopeakasvuisella sydänpuun osuus suurempi? |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
heiluri
Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006
Viestejä: 34959
|
| Lähetetty: 31.03.2023 10:22 Viestin aihe: |
|
|
On.
Kiinnostaa kyllä mistä lanauksen otit?
_________________
Kertalaakiyhdistys |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
sturm
Kanta-asiakas
Liittynyt: 23 Lok 2016
Viestejä: 936
|
| Lähetetty: 31.03.2023 10:59 Viestin aihe: |
|
|
| Taisinpa mainita lähteenkin tuossa pari sivua taaksepäin. Sitä sanotaan lukutaidoksi |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
