Vihreä kusetus

[heiluri]

Sehän oli ihan hömppää, väittää mm. että puun lujuus on nykyään sama kuin sata vuotta sitten, sehän on silkkaa paksaa, ei liian rehevilla mailla kasvatettu mänty, se bulkkipuu, ole takuulla yhtä lujaa kuin hitaasti kasvanut kangasmaan mänty, tai ylipäätään lainnoittamatta kasvanut puu, se on jokaiselle puunkäyttäjlle ihan imiselvää, ja sama opettettiin kyllä metsäkoulussakin.
Kaipaan kyllä tuohon sydänpuuväitteeseen luotettavampaa lähdettä, mistään muualta en ole tuota höpinää löytänyt, sillä kaadettuja puita ja vanhempia rakentamiseen käytettyjä hirsiä tutkimalla päätyy kyllä ihan toiseen lopputulokseen.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[sturm]

Se on hyvä, että tämäkin oikaistaan ja saadaan tolkku tuohon ukkoon.


"”Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa on sotien jälkeen korvattu paljon kuusta douglaskuusella, joka tiheys ja tekniset ominaisuudet ovat huomattavasti parempaa luokkaa kuin kuusella”, sanoo Kärkkäinen"
"Kärkkäisen mukaan nopeamman kasvun on jo ainakin sata vuotta tiedetty keventävän puuta. ”Keventyminen on kuitenkin niin pientä, ettei sillä ole vaikutusta puun tekniseen laatuun eikä se vaikuta tiheyteenkään kuin marginaalisesti”, sanoo Kärkkäinen.

”Esimerkiksi männystä me tiedämme, että kun vuosiluston paksuus on 1–2 milliä, puu on kovimmillaan”, sanoo Kärkkäinen."

Minä olen tavannut monta metsäkoulun kasvattia. Osa on ammattimiehiä, osa ei.

[heiluri]

Selitäppä miksi esimerkiksi kunnollista ulkovuorilautaa on nykyään vaikea saada jos kasvunopeus ja kasvupaikka eivät vaikuta puun laatuun?
Tai lujaa puuta vaikkapa portaisiin?

Sitä en ymmrrä miksi otit tuon douglaskuusen tuohon kun se on eri puu kuin eurooppalainen kuusi, siis ei kuusi ollenkaan (oikeastaan se on hemlokki)?
_________________
Kertalaakiyhdistys

[sturm]

En millään malttanut olla ottamatta kun olemme joukolla ihailleet ulkomailta saatavan tavaran laatua puulajia erittelemättä. Kuin myös olemme taivastelleet jalopuunkasvattajien moraalin ylevyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

Ei vaan meilläpäin ole ollut ongelma tavaran laadussa. Johtuuko se sitten asianomaisen laajasta katsannosta, vai siitä että 80v tukki olisi itänyt 40-luvun Suomessa, olen jäävi ottamaan kantaa. Olen taipuvainen luottamaan professorin arvioon tässä. Toki olen kenttäsirkkelin joskus nähnyt ja tiedän minkälainen lauta tulee niitynreunan oksaisesta petäjästä ja osaan käyttää sen sopivaan paikkaan

[Oskari]

[EIVA]

Kun tuo heiluri heiluu noiden sellutikkujensa kanssa niin katselin tuossa omaa
2018 hakatun kuvion erinäisiä tietoja ja hakkuukoneelta saatuja tietoja
Metsätaloussuunitelman mukaan kuvion tiedot oli seuraavat: pa.1.6 ha ikä n.65v, ollut sotien jälkeen osalla aluetta osin viljelyksessä, myöhemmin
karjan metsälaitumena, kasvupaikka pääosin lehtomainen kangas, kuusivaltainen, metsätaloussuunitelman mukaan keskijäreys 33cm pituus 25m luontaisesti syntynyt, osin reikäinen karjankäynnin jäljiltä jonkinverran maannouseman aiheuttamaa tyvilahoa, 220,5m3/ha
Moton mittalistojen mukaan kokonaispuumäärä 374.9 m3 josta tukkia 296.3 m3 ja kuitua+ lahoa 78.6m3 tukkia 74.5 % mielestäni kohtuullinen tyvilaho huomioiden.
Jos ei olisi ollut tyvilahoriskiä olisi voinut hakkuuta siirtää 5-10 vuotta eteenpäin, tosin järeys oli jo 5-10cm vanhan metsälainkin metsätyyppikohtaisen sallitun uudistusrajan yläpuolella.
Hoidettu uudistusikäinen metsä ei ole enää mitään sellutikkua vaan keskimäärin järeydeltään ja pituudeltaan tuota luokkaa joka antaa tukkio metsikön laadusta riippuen 70-80% ja jokainen normaali puu 3-4 normaali mittaista tukkipälliä, 1-2 tukkia lähtee harvennushakkuissa jo järeimmistä rungoista.
Nyt tuo kuvio puskee uutta puuta laatutaimista, joten joskus 50-60 vuoden päästä kuvion voi taas pistää lihoiksi.

[late2]

Jotenkin noi heilurin jutut on jostain rinnakkaistodellisuudesta, ei yhtään sovi siihen mitä itse olen nähnyt tuosta alasta. Me asutaan peltojen ja metsien keskellä, nyt myös hakkuuaukeittein. Tukkia täällä hakataan, kohtalaisen hyväkasvuista maapohjaa, puut kasvaa tukkikokoon lähes huomaamatta. Nyt on viime vuosina hakattu aika paljon, osasyynä kuusivaltaisuus ja juurikääpä, tukkipinoja katselee niin niitä telkänpönttöaineksia on aika paljon. Ja tietysti vähän kohonnut hinta, ja EU:n metsänkäyttöä koskevat pelottelut. Ei täällä mitään sellupuuta kasvateta, harvennuksista tulee mutta metsien annetaan kasvaa kunnon kokoon, kun tuntuvat kasvavan.

Anoppi myi joskus puuta kun verotus vaihtui. Yksi metsäpalsta on kallioinen, isoja alueita erittäin soveliaita kitumännyn kasvatukseen. Vaimon ja lankomiehen kanssa kierrettiin tuo katselemassa, aika vahva yhteisymmärrys ettei kaikkia mäntytupsuja hakata ollenkaan. Tuskin puut noissa paljoa enää kasva muttei toisaalta uudistaminenkaan ole välttämättä helppoa, tai ainakaan tuloksellista. Pitkään oli sellaista "kiva katsella" ja "mukava liikkua", lastenkin kanssa käytiin tuolla keittelemässä retkieväitä, siellä oli kallionkolo johon karhu oli raahannut hirvenraadon, luut oli enää jäljellä. Nyt siellä on sellainen taimikko ettei oikein viitsi lintujahdissakaan käydä.

Vaimolle sattui perinnönjaossa yksi metsäpalsta, se on käytännössä jo nyt pelkästään tukkipuuta, alempana kuusta ja kuivemmassa mäntyä. Kasvavatten vielä, ei kaikki mitään äärijäreitä, männyt jotain 50 v vanhoja, taimella uudistettua. Vaimo jahkaa mitä tekisi, myis pois, hakkuu ja uudistaminen kuitenkin aika homma. Täytyy käydä polttopuita tuolta keräilemässä, siellä on leppää ja raitaa seassa, pikkukoivua, reunoilla oksaistakin.

[heiluri]

[heiluri]

[heiluri]

[Heero]

Johtuukohan ongelmat ulkoverhouslaudoissa siitä, että rakennusliikkeet käyttävät 20 mm paneelia kustannuksia minimoidessaan? Kun talo myydään asiakkaalle ja ulkoverhouksen käyttöikä ei ole odotetun kaltainen, ei asia enää rakennusliikkeelle kuulu. Keskimääräinen ostajakaan tuskin osaa lautojen paksuutta alkaa mittailla ja jos talo muuten miellyttää, kaupat tuskin tuon takia jää tekemättä.

Itse tein laavun koolatulla rungolla ja lautaverhouksella. Laitoin 28 mm lautaa. Olihan siinäkin muutama oksakohta, jotka sahasin pois ja tein verhouksen ehjästä kohdasta. Nyt jos mennään katsomaan valmista seinää, ihan hyvälaatuista tavaraa se on. Eikä hukkaa tullut valtavaa määrää. Paljon enemmän tuli siitä, että olisin halunnut 4 metristä lautaa, mutta saatavilla oli vain 4,7 metristä. Ei sopinut rakennuksen mittoihin.

Talon laajennuksessa tarvitsin kattopaneelia, mutta samaa profiilia ei enää ollut saatavilla kuin alkuperäinen. Onneksi löytyi jostain Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajamailta saha, joka teki mallista vastaavaa kohtuuhinnalla. Ei ongelmaa laadussakaan.

Runkotavara on nykyään lujuusluokiteltua. Käsittääkseni mitään ongelmaa ei ole saavuttaa luokkia. Sitten kun aletaan puhua puusepän raaka-aineesta, ollaan taas eri luokan mittakaavoissa. Montakohan hehtaaria riittää koko Suomen vuoden tarpeisiin? Ei pitäisi olla ongelma, jos ostaja hyväksyy kaksinkertaisesta kasvatusajasta aiheutuvat kustannukset. Yleensä ei hyväksy.

Toisaalta puutavaran laatua vanhoihin aikoihin on vaikea verrata. Huonot rakenteet on lahonneet tai purettu ja jäljellä onnistuneet. Näistä jos aletaan rakentaa vertailukohtaa nykyaikaan, ollaan aika kaltevalla pinnalla.

Ylipäätään puu on vaikea aihe. Jos nyt mennään hakkaamaan jotain hitaasti kasvanutta järeää metsää, on vihreät kettinkeineen kiinni motossa ja huutamassa, ei saa hakata. Jos taas ollaan vähemmän järeässä kohteessa, haukutaan sellukeppien hakkaamisesta. Jos puusto on nopeasti kasvanutta kooltaan mitä tahansa, on kasvatettu puupellossa höttöpuuta.

Voisiko joku sanoa, mikä on sallittu tapa?

Itse olen muuten hakannut 03-luokan metsiä. Ohikulkija katsoo varmaan, että taas menee sellukeppejä aukoksi. Onkohan omistajalla rahat loppu. No on toki, mutta se ei ole syy hakkuuseen. Syynä on se, että kuusivaltaisissa kohteissa juurikääpä vie arvokasvun olemattomaksi. Ei sellaista kannata kasvattaa, vaan vaihtaa männiköksi. Entiset laitumet on melkoinen vitsaus nykyisissä talousmetsissä. Ja kun otsikossa puhutaan vihreistä, tähänkin olisi hyvä saada vastaus, kun aukkoja ei saisi tehdä.

[EIVA]

Ei puita kaadettu liian aikaisin, tukki osuus oli maximissa alkavan lahovikaisuuden takia, jokainen vuosi olisi tuottanut tappiota lisääntyneen lahovikaisuuden takia, saatiin uusi kasva puusukupolvi tilalle.
Metsänomistajan ei kannata heilurin takia kasvattaa metsäänsä 200 vuotiaaksi
vaan hoitaa perkaukset, harvennukset ja väljennyshakkuut ajallaan ja pistää hyvin ja nopeasti kasvanut metsä rahoiksi silloin kun kasvu alkaa ratkaisevasti ruveta hiipumaan, hyvillä kasvupaikoilla koivikko 50 vuotiaana, kuusikko 60-80 vuotiaana ja männikkö n. 80 vuotiaana kasvupaikasta riippuen.
Lähes kasvunsa lopettaneesta metsästä ei ole taloudellista hyötyä metsänomistajalle eikä yhteiskunnallekaan On huoli Suomen hiilinieluista ja syyksi on todettu metsien kasvun hiipuminen, yksi on ilmaston muutokset ja toinen ikääntyneiden metsien kasvun hiipuminen.

[Heero]

Ei hoidettu kuusikko kasvuaan lopeta 80-vuotiaana. Itselläni se kasvaa 8 m3/ha. Mutta kun puustoa on 340 m3/ha, suhteellinen arvokasvu alkaa vähitellen heikentyä.

[sturm]

Taitaa harva pistää nurin, jos 8m3 kasvaa vuoteen. Eikös se ole käytännössä tukkia. Sehän viissatanen hymyilyttää oudosti joka vuosi.

[Black Bart]