Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
kannibaali Kanta-asiakas
Liittynyt: 12 Huh 2014 Viestejä: 1790
|
Lähetetty: 13.03.2023 18:30 Viestin aihe: |
|
|
piippurihla kirjoitti: | Ilman valkohäntäpeuraa ja kaurista olisivat Suomen metsät lähes tyhjät. Tyhjiin metsiinhän Suomessa on totuttu. Tein löydön kirpputorilta Martti Montosen kirjan "Suomenpeura" vuodelta 1974. Siinä mainitaan metsäpeuran eläneen alunperin Etelä-Suomessakin. Se kannan viimeiset rippeet kuitenkin katosivat Suomesta kokonaan liiallisen pyynnin vuoksi 1800-luvun puolivälissä. Aleksis Kivi kuvasi taas 7 Veljeksessa metsästystä Kanta Hämeen-Alueella. Kivi oli metsästäjä ja tunsi aiheenssa. Metsisä ei ollut tuolloin enää mitään jänistä suurempaa. |
Yhtä jänistä suurempaa luonnonvaraista eläinlajia oli juuri Aleksis Kiven elinvuosina Suomen metsissä erityisen paljon suhteessa sen ravintoon, susia. 1860 jopa 1400 ja 1880 vielä jopa 900(myös hieman alempaa lukua viljelty, mutta tapporahat lukien myös pennut tukevat hieman alle tonnia). Elivät niukoilla sapuskoilla kun taisivat "hävittää" metsäpeuran periaatteessa samaan tapaan samanaikaisesti kuin ihmisetkin, ainakin ne metsäpeuratkin hävisivät juuri tuolloin.
Ei ole mikään klisee, mutta petoeläimiä Suomessa sentään on kiitettävästi varsinkin suhteessa niiden saaliseläinmääriin.
Itseäni eivät petoeläimet juurikaan haittaa, vaan ne tuovat jopa enemmän mielenkiintoa elämääni. Sen sijaan en myöskään omasta mielestäni sokeudu asioille kuin yllättävän monetkin, enkä tarkoita täällä keskustelleita tästä aiheesta |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Heero Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Tou 2021 Viestejä: 2394
|
Lähetetty: 14.03.2023 08:30 Viestin aihe: |
|
|
tuhola kirjoitti: | Heero kirjoitti: | Harmi, ettei tuota osaamisen viisautta ole kukaan katsonut aiheelliseksi jakaa muille. |
Kyllä tuo jaettiin esimerksi porin metsäopistossa 2000 luvun alussa |
Sehän onkin erikoista, ettei tätä sen yleisempään tietoon ole jaettu. Kysyntää tiedolle taatusti on. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
EIVA Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Maa 2013 Viestejä: 3332 Paikkakunta: Itä-Suomi
|
Lähetetty: 14.03.2023 10:46 Viestin aihe: |
|
|
Ehkei nyt aivan 90% hirvituhokorvauksista ole aiheettomia mutta suurin osa kuitenkin.
Itsekin noissa hirvituhotarkastuksissa rhy:n edustajana mukana olleena ja ammatissani kuululla hirvien talvehtimisalueella toimineena pystyn sen vahvistamaan että vuosikymmenten aikana on maksettu paljon hirvituhokorvauksia aivan turhaan.
Perusvirhe on tehty kun uusimetsä on perustettu ISTUTTAMALLA, männylle ainoat oikeat uudistustavat ovat luontainen siemenpuuston kautta ja kylväen perustettu metsitys, vain poikkeustapauksissa istutus hirvivapaille alueille, näin saadaan tiheä taimikko jossa tuhansienkaan taimien hirvituhot eivät aiheuta vajaapuustoisuutta.
Seuraava virhe tehdään varhaisperkauksessa jossa jätetään taimiston yläpuolelle kasvaneet lehtipuut raivaamatta, oletuksena että hirvet söisi näitä lehtipuita ja silloin taimikko säästyisi, lehtipuu houkuttelee hirviä männyn taimikkoon ja varjossa kasvaneet vasta-aineettomat taimet ovat herkkua hirville, (VARHAISPERKAUKSESSA LUMIRAJAN YLI OLEVA LEHTIPUU KAIKKI POIS), samanlainen virhe tehdään jos taimikko jätetään kokonaan hoitamatta, oletuksena että siellä vesakon alla taimikko säästyisi.
Varsinainen taimiston perkaus tehdään 3-5m pituus vaiheessa ja tässä vaiheessa voidaan sitten jättää metsänhoitosuositusten mukainen määrä sekaan tullutta lehtipuuta, tuhoalttiille alueille saa jättää runkoja jonkinverran yli ohjearvon menettämättä kemera korvausta.
Luontaisesti tai istuttamalla perustettu taimikko voi taimistonperkaus vaheessa näyttää aivan kuin tykistökeskityksen jäljiltä, mutta 10000+ runkoa olevassa taimikossa löytyy lähes aina 2500-3000 kasvatettavaa runkoa eikä metsänomistajalle ole juurikaan tullet taloudellista menetystä. jos aivan ehjät rungot ei näytä riittävän voi hyväkasvuisia runkovaurioisia runkoja jättää kasvamaan kuitupuuksi ja jotka sitten poistetaan ensiharvennuksessa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tuhola Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004 Viestejä: 21406 Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
Lähetetty: 14.03.2023 11:18 Viestin aihe: |
|
|
Heero kirjoitti: | tuhola kirjoitti: | Heero kirjoitti: | Harmi, ettei tuota osaamisen viisautta ole kukaan katsonut aiheelliseksi jakaa muille. |
Kyllä tuo jaettiin esimerksi porin metsäopistossa 2000 luvun alussa |
Sehän onkin erikoista, ettei tätä sen yleisempään tietoon ole jaettu. Kysyntää tiedolle taatusti on. |
Tuota tietoa ei haluta käyttää tai sitä ei kyetä omaksumaan. Siinä se syy on. Jos omien korvien välissä on vika niin turha hirville kiukutella _________________ Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
piippurihla Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Elo 2022 Viestejä: 183
|
Lähetetty: 14.03.2023 12:25 Viestin aihe: |
|
|
EIVA kirjoitti: | Ehkei nyt aivan 90% hirvituhokorvauksista ole aiheettomia mutta suurin osa kuitenkin.
Itsekin noissa hirvituhotarkastuksissa rhy:n edustajana mukana olleena ja ammatissani kuululla hirvien talvehtimisalueella toimineena pystyn sen vahvistamaan että vuosikymmenten aikana on maksettu paljon hirvituhokorvauksia aivan turhaan.
Perusvirhe on tehty kun uusimetsä on perustettu ISTUTTAMALLA, männylle ainoat oikeat uudistustavat ovat luontainen siemenpuuston kautta ja kylväen perustettu metsitys, vain poikkeustapauksissa istutus hirvivapaille alueille, näin saadaan tiheä taimikko jossa tuhansienkaan taimien hirvituhot eivät aiheuta vajaapuustoisuutta.
Seuraava virhe tehdään varhaisperkauksessa jossa jätetään taimiston yläpuolelle kasvaneet lehtipuut raivaamatta, oletuksena että hirvet söisi näitä lehtipuita ja silloin taimikko säästyisi, lehtipuu houkuttelee hirviä männyn taimikkoon ja varjossa kasvaneet vasta-aineettomat taimet ovat herkkua hirville, (VARHAISPERKAUKSESSA LUMIRAJAN YLI OLEVA LEHTIPUU KAIKKI POIS), samanlainen virhe tehdään jos taimikko jätetään kokonaan hoitamatta, oletuksena että siellä vesakon alla taimikko säästyisi.
Varsinainen taimiston perkaus tehdään 3-5m pituus vaiheessa ja tässä vaiheessa voidaan sitten jättää metsänhoitosuositusten mukainen määrä sekaan tullutta lehtipuuta, tuhoalttiille alueille saa jättää runkoja jonkinverran yli ohjearvon menettämättä kemera korvausta.
Luontaisesti tai istuttamalla perustettu taimikko voi taimistonperkaus vaheessa näyttää aivan kuin tykistökeskityksen jäljiltä, mutta 10000+ runkoa olevassa taimikossa löytyy lähes aina 2500-3000 kasvatettavaa runkoa eikä metsänomistajalle ole juurikaan tullet taloudellista menetystä. jos aivan ehjät rungot ei näytä riittävän voi hyväkasvuisia runkovaurioisia runkoja jättää kasvamaan kuitupuuksi ja jotka sitten poistetaan ensiharvennuksessa. |
Mänty lähtee kyllä hyvin siemenestä missä on vain vähän kivennäismaata näkyvissä. On suorastaan sääli kun taimista istutettuun kuusitaimikkoon kasvaa männyntaimia vieri viereen samoihin laikkuihin kuusen taimien kanssa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tee667 Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Jou 2015 Viestejä: 731
|
Lähetetty: 18.04.2023 14:10 Viestin aihe: |
|
|
Metsästäjälehdessä oli juttu siitä, että kuinka paljon hirvieläimet tuottavat hyötyä maanomistajalle. Olivat aika isoja lukuja, mutta olivatko ne vuotta kohti vai mikä aikayksikkö? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
kivalo Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Lok 2007 Viestejä: 929 Paikkakunta: Ulkomaat
|
Lähetetty: 18.04.2023 15:53 Viestin aihe: |
|
|
Se olikin nykymuotoinen "metsästäjä" lehti takavuosina se olikin metsästäjien lehti. _________________ <a> <a> |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Projakt Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Lok 2016 Viestejä: 2312
|
Lähetetty: 18.04.2023 17:04 Viestin aihe: |
|
|
tee667 kirjoitti: | Metsästäjälehdessä oli juttu siitä, että kuinka paljon hirvieläimet tuottavat hyötyä maanomistajalle. Olivat aika isoja lukuja, mutta olivatko ne vuotta kohti vai mikä aikayksikkö? |
Mitä hyötyjä ne sitten tuottavat?
Aika lyhyeksi taisi lista jäädä... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sigamees Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Mar 2008 Viestejä: 11293
|
Lähetetty: 13.07.2023 08:34 Viestin aihe: |
|
|
Aika karu tuo tilasto uudessa Metsästäjässä:
https://metsastajalehti.fi/metsastys/loppuuko-hirvenmetsastys-tahan/
Huolestuttavaa kun jopa riistakeskusksen virkamies toteaa:
Viime kaudella oli suuri määrä hirvitalousalueita, joilla kaadettiin alle yksi hirvi tuhannelta hehtaarilta. Koko maan saalis oli viime kaudella keskimäärin vain 1,2 hirveä tuhannelta hehtaarilta. Pitäisikö olla mahdollista metsästää hirviä tulevaisuudessakin? _________________ Running target! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
iivariiso Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Elo 2007 Viestejä: 6957
|
Lähetetty: 18.07.2023 13:52 Viestin aihe: |
|
|
Syksyn luvat tuli ja täytyy sanoa että männävuosien pakastinjuhlat on ohi. No eipä ole kyllä hirviäkään enään joten saa keskittyä rentoon linnusteluun. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Heero Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Tou 2021 Viestejä: 2394
|
Lähetetty: 18.07.2023 16:26 Viestin aihe: |
|
|
En ymmärtänyt Metsästäjälehden huolta. Hirviä on 1,5-kertainen määrä muuhun Suomeen verrattuna. Kun on päästy sikäläiseen tavoitekantaan tai jopa vähän alle, kantaa ei tietenkään voi leikata. Silloinhan saalismäärät luonnollisestikin putoaa. Sama tilanne on useimmilla muillakin alueilla. Nyt on vaan totuttu siihen, että hirvikantaa pitää pudottaa ja silloin ammuttava on enemmän.
Jos hirviä on 4,75/1000 ha ja puhutaan hirvien vähyydestä, ollaan totuttu epäterveeseen tilanteeseen. Hirvikannan hoitosuunnitelman mukaan yli 4/1000 aiheuttaa merkittävää vahinkoa ja siksi tavoite on pääsääntöisesti asetettu tuon alle. Vain muutamalla alueella pidetään kiinni n. 5/1000 ha määristä ja alle sen mentäessä alkaa parku hirvipulasta.
Viimeinen muokkaaja, Heero pvm 18.07.2023 16:29, muokattu 1 kertaa |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Peto Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 10333 Paikkakunta: Tre/P-pohjanmaa.
|
Lähetetty: 18.07.2023 16:28 Viestin aihe: |
|
|
Monikaan ei ole ymmärtänyt sitä, että kun hirvitalousalue on tavoite kannassa, niin se tarkoittaa ettei kaikkien seurojen alueelta ole varaa ampua yhtäkään hirveä. _________________ Vaikka muu häviää, niin metsästys jää. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tuhola Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004 Viestejä: 21406 Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
Lähetetty: 18.07.2023 18:10 Viestin aihe: |
|
|
Peto kirjoitti: | Monikaan ei ole ymmärtänyt sitä, että kun hirvitalousalue on tavoite kannassa, niin se tarkoittaa ettei kaikkien seurojen alueelta ole varaa ampua yhtäkään hirveä. |
Epäilen että kun tuo perzeennuolenta sukupolvi alkaa jättää seurojen johtoa enenevissä määrin uudelle sukupolvelle jotka osaa itsekin laskea ja päätellä riistakantojen hoidosta jotain, niin hirvikanta korjaantuu.
Mutta niinkauan ku nää pinnsihait yrittää kerätä pisteitä kaikkien peppua nuollen niin hirvikanta ammutaan vaikka nollaan, jos sellaista suositellaan.
Mut jossain kohtaa porukka kyllästyy hirvien vähyyteen ja asia korjataan. Se vaatii vaan sen että pinssin keräys sukupolvi vaihtuu päättäjien paikalta. _________________ Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 35459
|
Lähetetty: 18.07.2023 18:51 Viestin aihe: |
|
|
Saavutettu tavoitekanta tosiaankin tarkoittaa että hirviä ei riitä joka kulmalle, se on sama ketkä seurojen johtokunnissa istuvat, se on maanomistajien sana joka painaa eikä se sakki halua hirvireservaatteja mailleen.
Totutellaan ihan rauhassa pienempiin lihakasoihin. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Heero Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Tou 2021 Viestejä: 2394
|
Lähetetty: 18.07.2023 20:32 Viestin aihe: |
|
|
Meillä on hirvikanta tavoitteessa 3/1000 ja hyvin on riittänyt. Varmaan jos 2000 hehtaarilta pitäisi traktorikuorma saada vuosittain hirviä ampua, silloin ei riitä. Mutta pitäisikö kaikille pienillekin alueille riittää, kun se tarkoittaa suurempia tiheyksiä monilla muilla alueilla. Kasvatetaan mieluummin metsästysalueiden kokoa kuin hirvikannan tavoitekokoa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|