| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
Ollari
Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Hei 2006
Viestejä: 12686
|
 Lähetetty: 02.12.2025 04:20 Viestin aihe: |
 |
|
| Nimrod kirjoitti: |
Moni muistaa aikanaan julkaistun tutkimuksen, jossa lyijymyrkytys riistanlihaa syövälle ihmiselle laskettiin siten, että ensin huomioitiin luodin painohävikki ja tämän painohävikin määrä lyijyä laskettiin imeytyvän ihmisten verenkiertoon täysimääräisenä. Eli ei otettu huomioon sitä, että a) ruhonleikkauksen yhteydessä tästä poistetaan suurin osa, sillä tunkeutunut luoti on aina yhtä kuin vertymä ja b) ruoansulatuskanavan kautta imeytyvän lyijyn määrä partikkelimuodossa on verenkierrossa aina todella vähäistä tai jopa olematonta. Viesti meni kuitenkin läpi kritiikittä ja tuolloin alkoi lyijyä sisältävien luotien osalta metsästäjäkunnan sisäinen ajojahti ja orgaaninen muutos kohti lyijyttömiä luoteja. |
En tiedä tuosta kyseisestä tutkimuksesta, mutta ei liene ainoa eikä etenkään paras tutkimus aiheesta. Varmaankin olennaisempia olisi laadukkaat tutkimukset, tuo ei välttämättä kuulosta sellaiselle. Eiköhän aiheesta löydy myös katsausartikkeleita jotka kokoaa yhteen tulokset kymmenistä tai kolminumeroisesta määrästä eri tutkimuksia.
Lisäksi muuten tulee ottaa huomioon ruuanvalmistus, aika vähän lihaa syödään raakana siltäänsä. Paistettu pihvi ei varmaan vielä tässä mielessä eroa tartarista, mutta punaviinissä haudutettu voi sen ehkä tehdäkin? |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
Pohjola
Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009
Viestejä: 28260
|
| Lähetetty: 02.12.2025 05:00 Viestin aihe: |
|
|
| Kun oli niitä sirpale kuvia, oliko jotenki eritelty mitkä on kuulasta ja mitkä luusta |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
masoni
Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Huh 2014
Viestejä: 473
Paikkakunta: siilinjärvi
|
| Lähetetty: 02.12.2025 06:05 Viestin aihe: |
|
|
| Tuskin koska silloin kuva ei olisi palvellut tarkoitusta |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Elan
Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Jou 2004
Viestejä: 9699
|
| Lähetetty: 02.12.2025 06:06 Viestin aihe: |
|
|
| Nimrod kirjoitti: | | Elan kirjoitti: | | Nimrod kirjoitti: | | Lyijymyrkytystä ihmisen on liki mahdoton saada partikkelimuodossa syötynä. Päiväpetolinnuilla tilanne on aivan eri. |
Mielelläni näkisin linkin jostain tutkimuksesta, joka tukee väitettäsi. Olen ymmärtänyt, että juuri nämä microskooppiset partikkelit ovat kaikkein vaarallisempia. Varsinaista lyijymyrkytysä riistalihaa syömällä lienee vaikea saada, mutta kaikenlaista muuta vaivaa sen sijaan voi esiintyä. |
Lyijyä on tutkittu ehkäpä kaikkein eniten, sillä se on ihmiskunnan pisimpään tuntemia myrkytyksiä. Akvedukteissa oli käytetty lyijyä, joten lyijymyrkytys on ihmiskunnalle varsin tuttu juttu jo muinaisen Egyptin ajoilta.
Aikanaan kun selvitin asiaa, kysyin asiantuntijalausuntoja lääkäreiltä, joista yksi oli tuttu sisätautien ylilääkäri. Sanoma oli selvä: lyijymyrkytys ihmisen ruoansulatuskanavan kautta on liki mahdotonta saada partikkelimuotoisesta lyijystä, eli käytännössä vaatii sen, että lyijy on imeytynyt nesteeseen, mikäli sitä ruoansulatuskanavan kautta meinaa saada merkittäviä määriä vereen, jotta voidaan puhua altistuksesta. Juuri jossain akveduktissa päästään siihen, että lyijyä on niin paljon imeytyvässä muodossa, että lyijymyrkytys saadaan aikaiseksi.
Viesti oli se, että käytännössä partikkelimuotoinen lyijy menee läpi ruoansulatuskanavan kautta käytännössä imeytymättä lainkaan ja esimerkiksi lyijyhauli voi päätyä umpisuoleen, jääden sinne. Käytännössä kaikki lyijyaltistukset tapahtuvat siten, että lyijyä on hengitettävässä muodossa, eli tämän takia altistusta tulee juuri hitsatessa, juottaessa jne. Ampujia asia koskee eniten silloin, kun ammutaan sisäradalla tai valetaan luoteja...
Yhdysvalloissa Condor act tehtiin sen takia, että kondorikotkia kuoli niiden syötyä ammutun riistan teurasjätteitä. Eli kyseessä on päiväpetolintu, jonka ruoansulatuskanavasta myös partikkelimuodossa oleva lyijy imeytyy liki täydellisesti ja on sanottu, että kotkan kuolema vaatii vain kaksi kuutoskoon lyijyhaulta.
Moni muistaa aikanaan julkaistun tutkimuksen, jossa lyijymyrkytys riistanlihaa syövälle ihmiselle laskettiin siten, että ensin huomioitiin luodin painohävikki ja tämän painohävikin määrä lyijyä laskettiin imeytyvän ihmisten verenkiertoon täysimääräisenä. Eli ei otettu huomioon sitä, että a) ruhonleikkauksen yhteydessä tästä poistetaan suurin osa, sillä tunkeutunut luoti on aina yhtä kuin vertymä ja b) ruoansulatuskanavan kautta imeytyvän lyijyn määrä partikkelimuodossa on verenkierrossa aina todella vähäistä tai jopa olematonta. Viesti meni kuitenkin läpi kritiikittä ja tuolloin alkoi lyijyä sisältävien luotien osalta metsästäjäkunnan sisäinen ajojahti ja orgaaninen muutos kohti lyijyttömiä luoteja. |
Linkkiä ei tullut, joten vastaan samaan tyyliin. Kysymys oli siis onko pienet lyijypartikkelit pahempia kuin isommat palaset esim. haulit. Omissa lähteissäni nimenomaan partikkelit on havaittu vaarallisemmiksi, koska niiden pinta-ala on moninkertainen painoon verrattuna ja hapettuu helposti. Metallinen lyijy ruuansulatuskanavassa poistuu suurimmalta osin luonnollista tietä, mutta pienet ja varsinkin oksidoituneet partikkelit liukenevat ruuansulatusprosessissa helpommin ja päätyvät verenkiertoon.
Kudoksessa oleva hauli koteloituu ja keho suojautuu siten myrkytystä vastaan. Täysin riskitön se ei ole, mutta jos lääkäri on päätynyt siihen, ettei kannata poistaa, niin riski on arvioitu poistamisriskiä pienemmäksi. Isälläni oli sodan jäljiltä kehossaan suuri määrä kranaatinsirpaleita, jotka olivat koteloituneet. Jostain syystä osa niistä lähti kuitenkin liikkeelle ja tuli ihon pinnalle, josta niitä kaiveltiin pois. Isä keräsi sirpaleita pieneen lasipurkkiin. Sirpaleet eivät tietenkään olleet lyijyä, mutta jokin mekanismi pisti kehon niitä hylkimään ja saattamaan liikkeelle.
Yksittäiset haulien tai ilmakiväärin luotien nielemiset ja niistä tehtävät omakohtaiset analyysit eivät anna kovin hyvää kokonaiskuvaa asiasta, vaan mieluummin pitää nojata tieteelliseen tutkimukseen. Riistan syömisestä tulevat altistukset ovat pieniä, mutta se ei välttämättä tarkoita, että niistä ei ole mitään vaikutusta. Raskaana olevien naisten ja lasten kohdalla riskiä kannattaa erityisesti välttää. Nykyään voi joka tapuksessa valita, miten toimii.
Pienten altistusten suhteen esimerkiksi säteilyssä käytetään arviointimenetelmää, että jos yksi henkilö saa annoksen 10 000 ja sen perusteella 100% todennäköisyydellä syövän, niin jos 10 000 ihmistä saa annoksen 1, niin heistä yksi saa syövän. Samaa arviota voi karkeasti soveltaa muihinkin pieniin altistuksiin.
Lyijyn historia on aika karmea ja Rooman valtakunnan tuho on liitetty lyijyn aiheuttamiin vaikutuksiin. Nyky-yhteiskunta oli ajautumassa samaan tilanteeseen bensiinissä käytetyn lyijypitoisen lisäaineen takia. Lyijypitoisen bensiiniin takia arviolta 50-70 miljoonaa ihmistä on kuollut ennenaikaisesti ja siihen vielä muut haitat päälle. Pakokaasuista tullut lyijyaltistus ei ollut lyijyn metallisessa muodossa ja se saatiin hengitettynä, joka vielä pahensi asiaa. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Projakt
Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Lok 2016
Viestejä: 2615
|
| Lähetetty: 02.12.2025 06:17 Viestin aihe: |
|
|
AI-yhteenveto
Oksidoitunut lyijy, kuten lyijydioksidi, on pääasiassa liukenematonta veteen, mutta lyijy saattaa kuitenkin liueta happoihin, kuten typpihappoon. Lyijysuolojen liukoisuus vaihtelee, mutta monet oksidi- ja sulfaattiyhdisteet ovat veteen liukenemattomia.
Vedenkestävyys: Lyijy on yleisesti vastustuskykyistä korroosiolle ja liukenee huonosti veteen. Lyijyoksidit, kuten lyijydioksidi, ovat käytännössä liukenemattomia.
Liukeneminen happoihin: Lyijy ja sen oksidi voivat kuitenkin liueta joihinkin happoihin, kuten typpihappoon ja kuumaan rikkihappoon.
Lyijysuolojen liukoisuus: Lyijysuolojen liukoisuus vaihtelee. Esimerkiksi lyijynitraatti on liukoinen, kun taas monet sulfaatit ja oksidit ovat liukenemattomia. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Elan
Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Jou 2004
Viestejä: 9699
|
| Lähetetty: 02.12.2025 06:20 Viestin aihe: |
|
|
| Pohjola kirjoitti: | | Kun oli niitä sirpale kuvia, oliko jotenki eritelty mitkä on kuulasta ja mitkä luusta |
Röntgenkuvassa (=negatiivi) lyijy näkyy selvästi kirkkaana, koska se ei läpäise röntgensäteitä. Luusirpale näkyy harmaana kuten luutkin, mutta ne tuskin erottuvat kovin hyvin, koska röntgensäteet läpäisevät ne tietysti helpommin kuin suuret luut. Esimerkiksi kylkiluut näkyvät aika tummanharmaina ja niiden paksuus on moninkertainen verrattuna luunsirpaleisiin. Eli pitisi etsiä sirpaleita, jotka ovat tummempia kuin kylkiluut. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Elan
Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Jou 2004
Viestejä: 9699
|
| Lähetetty: 02.12.2025 06:32 Viestin aihe: |
|
|
| Projakt kirjoitti: | AI-yhteenveto
Oksidoitunut lyijy, kuten lyijydioksidi, on pääasiassa liukenematonta veteen, mutta lyijy saattaa kuitenkin liueta happoihin, kuten typpihappoon. Lyijysuolojen liukoisuus vaihtelee, mutta monet oksidi- ja sulfaattiyhdisteet ovat veteen liukenemattomia.
Vedenkestävyys: Lyijy on yleisesti vastustuskykyistä korroosiolle ja liukenee huonosti veteen. Lyijyoksidit, kuten lyijydioksidi, ovat käytännössä liukenemattomia.
Liukeneminen happoihin: Lyijy ja sen oksidi voivat kuitenkin liueta joihinkin happoihin, kuten typpihappoon ja kuumaan rikkihappoon.
Lyijysuolojen liukoisuus: Lyijysuolojen liukoisuus vaihtelee. Esimerkiksi lyijynitraatti on liukoinen, kun taas monet sulfaatit ja oksidit ovat liukenemattomia. |
Ja AI jatkaa:
| AI kirjoitti: | Lyhyesti: oksidoitunut lyijy (lyijyoksidit) on selvästi vaarallisempaa niellä kuin puhdas metallinen lyijy.
Miksi oksidoitunut lyijy on vaarallisempaa?
Parempi liukenevuus: Lyijyoksidit liukenevat helposti vatsahappoon → lyijy imeytyy tehokkaammin verenkiertoon.
Korkea biologinen hyötyosuus: Oksidimuodot imeytyvät moninkertaisesti verrattuna metalliseen lyijyyn.
Nopeampi ja voimakkaampi myrkytys: Koska imeytyminen on parempaa, pienempi määrä riittää aiheuttamaan myrkytysoireita. |
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Nimrod
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005
Viestejä: 15833
|
| Lähetetty: 02.12.2025 16:28 Viestin aihe: |
|
|
Minulla suurin syy olla käyttämättä lyijyä johtuu siitä, että näen kyseisen materiaalin tulevaisuuden toivottomana. Eli en halua jäädä roikkumaan mihinkään, millä ei ole jatkoa ja jonka takia tulevaisuudessa olisi sitten pakkoraon edessä.
Olen sitä mieltä, että kuparin ongelmat vähenevät vuosi vuodelta ja se mitä nyt sanotaan, perustuu tämän päivän luoteihin. Toivoisin edelleen enemmän panostuksia varmint/kauris osastolle, jossa toki on jo jotain, mutta kovin ohuesti.
_________________
.30-06 4ever! |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
jkvi
Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Kes 2006
Viestejä: 5967
Paikkakunta: Suomussalmi
|
| Lähetetty: 02.12.2025 17:07 Viestin aihe: |
|
|
| Minulla taas lyijyllisen käyttöön suurin syy on se, että se on ostopanoksena toimiva ja yhteensopiva sileiden kanssa. Niin kauan kun saa ampua niin ammutaan. Sitten tutkitaan kuparien vastaava. Toivon mukaan ei tule pettymyksiä. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
tuhola
Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004
Viestejä: 23355
Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
| Lähetetty: 02.12.2025 17:30 Viestin aihe: |
|
|
Emännän tikka t3x käy esim sakon range ja sakon bladella ”samaa reikää”. Käytännöllistä.
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
fr0z
Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Huh 2011
Viestejä: 2569
|
| Lähetetty: 03.12.2025 01:26 Viestin aihe: |
|
|
Itselläkään ei ole enää kyllä lyijyyn palaamista. Tykkään niin paljon kova osumanopeus + kupari yhdistelmästä, että en näe lyijyä enää oikein minkäänlaisena vaihtoehtona. Varmint-touhuissa lyijy vielä nyt menee ja piekkarissa mutta siinäpä ne melkein on...
Muutenkin kun pääasiassa itselataan, niin noiden Sako Bladejen kanssa oppinut niin pirun laiskaksi, että ei jaksa yhtään lähtee enää alkaa tappelemaan joidenkin luotien kanssa. Bladen kanssa kun latauspituuden katsoo edes sinnepäin ja vetää sopivaa ruutia hylsyn täyteen, niin lähes poikkeuksetta perinteisissäkin kaliipereissa käynti on sataseen liki samaa reikää. Ei jaksa yhtään alkaa oikein säätää, että miten jostain käynti löytyy, tai haarukoimaan latauspituutta. Nykyään tarttee vaan kattoo millä määrällä ruutia saa haluamansa lähtönopeuden...
_________________
--- Hiirestä hirveen --- |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Nimrod
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005
Viestejä: 15833
|
| Lähetetty: 03.12.2025 03:30 Viestin aihe: |
|
|
| jkvi kirjoitti: | | Minulla taas lyijyllisen käyttöön suurin syy on se, että se on ostopanoksena toimiva ja yhteensopiva sileiden kanssa. Niin kauan kun saa ampua niin ammutaan. Sitten tutkitaan kuparien vastaava. Toivon mukaan ei tule pettymyksiä. |
En usko, ei ainakaan hirvihommissa.
Mielenkiintoista on lähinnä se, että kuinka pitkälle näitä keskusteluita käydään tulevaisuudessa. Jos vertaa haulikonpatruunoissa käytävään keskusteluun, niin 1990-luvulla vesilinnustuksessa kielletystä materiaalista puhutaan edelleen kuin kyseessä olisi uusi asia.
Veikkaan, että kun lyijyä sisältävät luodit on kielletty metsästyksessä, alkaa samanlainen taivastelu. Tämä on mielestäni surkeaa. Ja sitten niitä ei taaskaan uskota, jotka ovat käyttäneet jotain muuta jo vuosia ja hyvällä menestyksellä.
_________________
.30-06 4ever! |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Pohjola
Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009
Viestejä: 28260
|
| Lähetetty: 03.12.2025 03:31 Viestin aihe: |
|
|
Joo monet kuparit käy hyvin, nii myös monet lyijylliset hirvikuulat. Sen suhteen en näe mitään kummoista erooa.
Varmaan käännyn enemmän kuparille ku alkaa tuleen kohtuuhintasta lintukuulaaki. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Nimrod
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005
Viestejä: 15833
|
| Lähetetty: 03.12.2025 03:39 Viestin aihe: |
|
|
| Pohjola kirjoitti: |
Varmaan käännyn enemmän kuparille ku alkaa tuleen kohtuuhintasta lintukuulaaki. |
Eiköhän sellaistakin jossain vaiheessa tule. Se vain on valitettavan vähäistä marginaalia, eikä oikeastaan edes merkittävä patruunavalmistajien kannalta. Joku saattaa kuitenkin nähdä markkinan skandinaavisessa lintuhommassa, joskaan en usko siihen, että näitä tarjottaisiin edullisuus etunenässä.
_________________
.30-06 4ever! |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Nimrod
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005
Viestejä: 15833
|
| Lähetetty: 03.12.2025 03:43 Viestin aihe: |
|
|
| Pohjola kirjoitti: | | Joo monet kuparit käy hyvin, nii myös monet lyijylliset hirvikuulat. Sen suhteen en näe mitään kummoista erooa. |
Nimenomaan kupariluotien käyntitarkkuus on asia, joka on uusimmilla luodeilla selkeä ero entiseen nähden. Kuten todettua, Sako Blade, Hornady CX ja Lapua TRX ovat esimerkkejä moderneista luodeista, joissa käynti on kohdallaan.
Mitä tulee sitten lyijyn ja kuparin välisiin eroihin maaliballistiikassa, niin nämä modernit kuparit ovat keskimäärin parempia jo nyt, kuin mitä keskimääräiset lyijyä sisältävät luodit. Eikä tämä tarkoita sitä, etteikö lyijyä sisältävissä olisi vieläkin ne ns. parhaat, mutta keskimäärin jos katsotaan, niin varsinkin hirvelle kupari toimii keskimäärin todella mainiosti. Vaikka aikaa ei ole kulunut useita vuosia, niin viime vuosien luotikehitys on vienyt kuparia aivan mielettömästi eteenpäin.
_________________
.30-06 4ever! |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
