Hirveä ja peuraa. Millä luodilla?

[EAn]

Tarvaksesta: alkuun heti agriinsille pahoittelut, jos et halunnut päästä osaksi jälleen uutta Tarvas-mielipiteenvaihtoa. Mielenkiintoista dataa, kiitos siitä.

Itelläkin on Tarvasta kohtaan pientä asennevammaa taannoisen mainoskampanjan takia. Silti ihan tosielämän maaliballistiikasta mulla ei ole vielä tarvetta - saati eväitä - lyödä mielipidettä lukkoon, joten kiinnostavaa olisi nähdä lisääkin ruho- ja etenkin keuhkokuvia. Täytyy myöntää, että agriinsin (yhden keissin) kuvat ja laajemmat kokemukset ovat omiin ennakkoluuloihini nähden positiivisen oloisia.

Epäonnistumistarinat kiinnostavat myös, etenkin jos kertoja edes hiukan pystyy valottamaan osumia ja olosuhteita. Jos otus on saatu lopulta taisteltua nurin, olisi tietty kaikkein mukavin ihmetellä kuvaa riittämättömästä haavakanavasta vitaaleilla.

Etenkin tunnepitoisissa aiheissa "data" voi tietenkin värittyä. En ole itse yhtään paineleimattua Tarvas-ruhoa päässyt tutkimaan ja agriinsin keuhkokuvakin taisi olla eka (tai toinen, laittoiko Peto aikanaan testipeurastaan myös keuhkokuvaa?) näkemäni. Nettidatalla siis mennään - ja milläs näitä verifioit - mutta eipä tässä auta kuin ottaa se, mikä annetaan ja ehkä aikanaan omien (tai epäonnisten reaalimaailman tuttavien) kokemusten kautta arvioida datan luotettavuutta.

Näin sirpalekranaattimiehenä, ihan älylliseen asian käsittelyyn pyrkiessä hiukan häiritsee usko vähintään 1,5 x alkuhalkaisijaan laajenemisen autuaaksi tekevään voimaan. Ihan samoin kuin Tarvas, ilman sirpaleita jokin 15 mm tatti on yhä täysin kavitaation varassa, kun tuon halkaisijan ylittävästä pysyvästä haavakanavasta puhutaan.

Tiedän kyllä, mitä erilaisilla otsapinta-aloilla pitäisi tapahtua, mutta eipä sienettyvienkään luotien mainosbrosyyrien "energy dumppien", "knockdown-powerien" ja "hydrostaattisten shokkien" jäljiltä aina kovin paljoa ole sitä pysyvää haavakanavaa elikon keuhkoille tosielämässä ilmestynyt (vinkki: mikään noista ei ole haavoittamismekanismi, joita ovat vain leikkaaminen, murskaaminen ja kavitaation venyttämän kudoksen repeily). Voi olla, että näissä tapauksissa luodin avautuminen on jäänyt vajaaksi, mutta on mulla myös kasvava epäilys, että haavoittamismekanismina kavitaatio ei keuhkokudokselle ole kovinkaan optimaalinen, ja näin pysyvän haavakanavan laajuudessa kylkiluiden vaatimattomilla sirpaleilla voisi omien havaintojen pohjalta olla melkoisen suuri osuus. (Noissa agriinsin kuvissa B-Wax- eli mehiläisvahatäytteinen Tarvas oli omiin silmiin kunnostautunut luunsirujen mukaan ottamisessa ihan kylkiluiden väliin sattuneessa lavantausosumassa. Väliaikaisen haavakanavan laajuutta voinee taas arvailla noiden keuhkokuvissa näkyvien mustelmien pohjalta.)

Kun laajentuneen luodin otsapinta-alan lisäksi kavitaation voimakkuuteen vaikuttavat läpäisynopeus ja otsapinnan muoto, ennen johtopäätöksiin loikkaamista olisi ihan kiinnostavaa vähintäänkin nähdä lisää keuhkokuvia niin trumpettien, kuin muunkinlaisten projektiilien jäljiltä.

Erilaiset laajenemattomat latta- ja kuppikärkiset ammukset eivät kuitenkaan ole mikään uusi juttu (tuossa Höysniemen jutussakin on kuviin eksynyt joitakin). Esim. ison meplatin hard castit uudelta mantereella ja afrikkahommiin kehitellyt erilaiset solidien kärjestään muotoillut kehitysversiot ovat aika hyvin tunnettuja, ja niiden pitkistä ja kapeista, mutta kuitenkin luotia leveämmistä haavakanavista on omillekin verkkokalvoille osunut kuvamateriaalia jo pidemmältä aikaväliltä. Ei tuo Tarvaksen idea tuohon genreen huono ole: maaliballistiikaltaan tasakärkinen solidi, jolla on lennon aikana aerodynaamisempi muoto.

Kun kerran liukkaisiin on viitattu, tunnetusti teräväkärkinen kokovaippa (tai avautumaan suunniteltu saman mallinen, mikä ei aukeakaan) useimmiten kaatuu jonkin matkaa läpäistyään ja rakenteestaan riippuen saattaa siinä sivussa sirpaloituakin. Pyöreä-, latta- tai trumpettikärkiset pysyvät yleensä keula edellä ainakin lähelle pysähtymistään.

[valmet 412s]

[Projakt]

[veetee]

Ja se mitä valmistaja lupaa, on useimmiten enemmän kuin metsästysaseen piipusta paukatettuna. Tuli aikoinaan mitattua 375hh ja 300gr Oryx. Oryx toimii kyllä hienosti alhaisemmillakin vauhdeilla.

[Oskari]

[valmet 412s]

Jännä mistä ovat sitten nuo vauhdit ja joulet saaneet taulukoihinsa, toki on vanhaa tietoa nuo, liekö kaikkia paukkuja saatavissakaan...

No eipä sen väliä ole, tuo minun kulkee just eikä melkein ja joulet reiluun yli 5000.


Eikä sekään kun 308 vielä ammun 9.3 lisäksi....
_________________
Varisjahdin veteraani...

[Sämpy]

Jos luoti osuu eläimeen vaikka 800 m/s nopeudella ja poistuu siitä 200 m/s niin luodilla on enää 6% jäljellä siitä liike-energiasta mitä oli osuessaan eli 94% hupeni elukkaan.

Samansuuruinen liike-energia hupenee elukkaan luodilla joka osuu nopeudella 824m/s ja pysähtyy elukkaan.

Hirveän paljon en panisi paino-arvoa sille että luodin pitää kaikki liike-energiansa luovuttaa elukkaan.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Lahtinen]

Omasta mielestäni tuo liike-energia ei edes ole mikään järkevin mittari tai suure tässä terminaaliballistisessa yhteydessä.

Pienireikäisten käyttäjien keksintö

[CrB]

[Sämpy]

[Oskari]

[EIVA]

Alkaa tuo kuula-asia olla monelle uskon asia, vitaaleille kun tuikkaa niin olipa kuula mikätahansa "hirvi laillinen" niin lihoille pääsee.

[Jahtireppu]

Eilen iltasella kävi, mitä en olisi uskonut kuparikuulalla käyvän. Luoti jäi pienehköön peurapukkiin. Peura oli hieman vinossa, lavan takaa sisään ja luoti löytyi toisen puolen lapaluun ja olkavarrenluun yhtymäkohdasta aivan rusinana. Itseladattu 7.8g blade 308winistä. Olen skeptisesti suhtautunut kuparin jäämiseen peuraan kylkilaukauksissa, kun ei ole itselle ennen käynyt. Valmetti näistä on raportoinut (barnes ttsx). Tosin bladesta ei ole monenkaan peuran kokemusta itsellä. Barnesia en itse ole peurasta vielä löytänyt, niitä nyt kuitenkin monia kymmeniä peuroihin ampunut. Eipä siinä, blade pelasi oikein hyvin. Peura konttasi heti ja max 20m oli loppurynäilyt.

[fr0z]

Joku noista 30cal 120gr oli nimenomaan suunniteltu sillä mallilla että läpäisy olisi erittäin maltillinen esmes peurakaadoissa vähän tiheämmän asutuksen ruokinnoilla jne. Nuo 120gr versiot on nimenomaan kaikista herkimpiä ja helpoimmin tuhoutuvia noista 30cal Bladeista.
_________________
--- Hiirestä hirveen ---

[agriins]

Vähällä järjellä ajattelevana pohdin että onko sillä todella valtava ero meneekö eläimen läpi halkaisijaltaan 8 mm vai 15 mm metallinpala, jota EAn:kin pohti. Noita geeliin ammuttuja testejä kun katsoo niin saman levyinen paineaalto tulee kaikilla luodeilla, mutta jollakin se vaan jatkuu pidemmälle.

EAn:lle terveisinä ettei haittaa palstan pälätys. Toisilla vaan on vahva usko huhupuheisiin ja kaverin kaverin kertomuksiin.