Metsojen tulevaisuus suomessa

[Mehtämies92]

Tuli mieleen tässä, että asiasta kukkaruukkuun, mulla on koulussa yks """kaveri"""(No tuttu lähinnä), ja sil on mettästyskortti. Se puhu ku ne käy aina isänsä kanssa hanhimettällä pumpun kanssa, sen isä ajaa hanhet poikansa olevan veneen luokse. Poika ampuu kovimpaan parvikohtaan nin monta laakia ku ehtii. Tiputuksia tulee muutamia, mutta kaikki höyhenet, jotka tipahtaa, niiden en usko kaikkien olevan tippuneiden lintujen höyheniä...

Onko tämä järkevää kasvatusta opettaa 13 vuotiasta poikaa metsästämään noin. Muutenkin aika leso poika kyseessä. Uskoisin että ajan myötä selviää, että ei omena kauas puusta putoa!
_________________
Sikamaisuus ei miestä pahenna.

[eräweikko]

Metsojen tulevaisuuskuvaan pääsette vähän syventymään täällä:www.metsoparlamentti.fi

[stellaria]

[juse]

Stellaria on varmaan niin viisas(tyhmä), että pitää metsojen huonoa menestystä metsästäjien syynä
_________________
Hatun noston kruunaa roston, suussa palaa sippiboston

[stellaria]

[sauer_91]

onhan tuota tullu mietityy ja kyl ne mehot ainakii täällä on ruvennu sopeutumaan nuoriinkiin metsiin. monesti on mehto tai pari lähteny nuoresta metsästä. jopa useammin kuin vanhasta metsästä. kanta oli tänävuonna selvästi isompi kuin viimevuonna. mut ei niitä mehtoja ikinä liikaa ole. olivatpa metsot viime keväänä soitimella aukon laidassa jopa kahdessa eri kohdassa, vaikka vanhaakin metsää olisi tarjolla. se ei varmaan vaan miellytä mehtoo riittävästi.

[stellaria]

Maakuntalinnun tulevaisuus on nuorissa talousmetsissä -Otsikko suoraan tuolta linkin takaa.

En yhtään epäile, tarjolla ei ole muuta. Se ei kuitenkaan tarkoita metsojen sopeutumista nuoriin talousmetsiin.

Metso on taantuva laji, yhden tai kahden vuoden hyvä pesimätulos ei muuta sitä asiaa.

Se toinen väite sivuilla ettei metso viihdy vanhoissa metsissä.....


Ei tietenkään viihdy, metso tuli Suomeen harvesterin ja sotakorvauksien jälkeen. Nyt sillä alkaa nousukausi metsänhoidon hiljalleen saavuttaessa lakipisteen. Onhan se aurauksen ja laikutuksen laji.... toivottavasti ei kaipaa raaemmin harvennettua nuorempaa talousmetsää

[Tursas]

Ainakin täällä !&%¤#"! savossa ei tarvitse kulkea montakaan kilometriä, kun tajuaa miksei metsoja ole. Edullisen verotuskäytännön takia metsät on parturoitu paljaiksi (ja loput myyty "pankkiin" parturoitavaksi parin vuoden sisään) ja mistään metson soidinpaikkojen suojelusta ei mahda tulla hevon vit-tua, koska metsät jakautuvat yksityisten maanomistajien pieniin pläntteihin.

Ei tarvii näillä näkymillä ampua metsoa moniin vuosiin. Muutaman joskus näkee, mutta pitää vaan toivoa, että se saa jatkaa sukuaan.

[koilliskaira]

Mettoja oli syksyllä kotipuolessa hyvin. Joka reissulla olis melekein saanu..joskus useampiakin.
Olihan ne metsokannat meilläkin päin huonot tuossa 90-luvun lopussa, mutta hyvin ovat sen jälkeen lähteneet paranemaan. Mistään huippukannasta ei voi puhua, mutta hyvinkin elinvoimaisesta kylläkin.
Metsoja tapaa hyvinkin usein nykyään nuoremmissa metsissä ja taimikoissa. Sekin on tietty hiukan riippuvainen vuodenajasta, että missä ne majailee. Marjojen mukana syksyn kulkevat.

Vois tässä jokupäivä laittaa mettopaistia
_________________
Ne on saamamiehet ja pyytömiehet erikseen...

[Lyrurus]

Äläs nyt Stellaria hyvä sotke asiaa, joka ei ilmeisestikään ole sinulle kovin tuttu. Voin kertoa sinulle pari perusasiaa:

Ensinnäkin: Metson - kuten myös muiden kanalintujen - väheneminen ajoittui jaksolle, joka alkoi 1950-luvulta ja loppui 1980-luvulle. 1980-luvun puolivälin jälkeen merkittävää vähenemistä metso- tai muissa metsäkanakannoissa ei ole tapahtunut. Tuolla aikavälillä väheneminen oli kuitenkin selvä tosiasia, ja sen syitä saa kukin pohtia.
(Kurkkaholli ja muut tuolla edellä saattavat olla oikeilla jäljillä, sillä kanalintukantojen pieneminen korreloi aika merkittävästi metsäojakilometrien kasvun kanssa.)

Toiseksi: Ei metso - eikä mikään muukaan kanalintu - ole koskaan ollut aarniometsien laji, jos aarniometsillä tarkoitetaan tuollaista vähintään sata-satakaksikymmentävuotiasta metsää. Päinvastoin metso pitää vielä kasvavista metsistä. Kaikkein mieluisimpia ovat sellaiset, missä puusto on noin 40-80 vuotiasta. Entisinä aikoina tärkeitä kanalintupankkeja olivat vanhat metsäpaloalueet ja kaskiseudut, joiden päälle uusi metsä alkoi tunkeutua. Ensin niille saapuivat teeret ja riekot ja myöhemmin pyyt ja metsot. Kun metsä alkoi sitten lopulta aarnioitua, niin kanalintukannat seudulla vähenivät.

Nykyään metsän uudistaminen pitää yllä samantapaista kehitystä, vaikka tänä päivänä ongelma on se, että uusia tai hyvin nuoria uudistusalueita on monilla seuduilla (prosentuaalisesti) kohtuuttoman paljon. Se on tietenkin metsolle epäedullinen asia.

Jos et usko minua, niin tutki asiaa itse. Täällä Keski-Suomessa on hyvä esimerkki. Varaapa ensi kesänä pari viikkoa aikaa ja tutki ensin metso ja/tai kanalintukantojen tiheys Pyhä-Häkin kansallispuiston alueella (on muuten taatusti aarniometsää). Sitten siirryt puiston pohjois- ja länsipuolisille alueille, missä maapohja on samanlaista, mutta puusto 0-90 vuotiasta ja arvioit metso ja/tai kanalintukantojen tiheyden siellä.
Seuraavaksi katsot vihkoisi kirjoitettuja lukuja ja mietit tarkasti, mitä ne saattaisivat merkitä.

Minä en tiedä, mistä oikein ovat peräisin nuo tiedotusvälineissä viime aikoina julistetut teemat: "Metsot sopeutuvat nuoriin talousmetsiin" tai "metsojen pitäisi sopeutua nuoriin talousmetsiin." Koko tämän ajattelutavan perusaksiomat ovat suoraan sanoen aika huuhaata. Metsot ovat iänkaiken asuneet mieluimmin juuri noissa 40-80 vuotiaissa metsissä.

[heke]

Viimeiseen kymmeneen vuoteen mahtuu tasan yksi syksy jolloin ei ole metsoa reppuun tipautettu. Lähes joka reissulla metson pääsee näkemään.

Niinkuin aiemmin jo mainittiinkin niin marjojen perässähän ne varsinkin aamupuoleen on, usein siis taimikoillakin. Varmimpia paikkoja ovat vanhan sekametsän ja taimikon/kynnöksen rajat joissa kasvaa tolkusti marjoja. Sellainen harvahko kymmenmetrinen männikkö on kanssa aika peruskauraa metsojen olinpaikkana.

Laitetaan nyt vielä täkyjä viimeisimmältä syksyltä:
http://www.gfoto.com/Files/8A4368C50A2043D8A8E9F7B702A2B1A1/orig_5C4FF563C3004996ADD6ACDB5067AD56.JPG
http://www.gfoto.com/%5CGetUserPic.asp?uid=8A4368C50A2043D8A8E9F7B702A2B1A1&alid=100640&pid=1878590&size=3
http://www.gfoto.com/%5CGetUserPic.asp?uid=8A4368C50A2043D8A8E9F7B702A2B1A1&alid=100640&pid=2006159&size=3

Välkyimmät voikin jo kuvista huomata että tuo homma ei oo niinkään välineurheilua vaan paremminni tekniikkalaji. Tulee nimittäin hyvin toimeen ilman koreteksejä, supermaknuumia ja jatkosupistimia.

[stellaria]

Toiseksi: Ei metso - eikä mikään muukaan kanalintu - ole koskaan ollut aarniometsien laji

Lähdetään nyt siitä että kaikki metsät olivat aikanaan "vanhoja aarnioita". Tottakai huomioiden metsäpalot sekä luonnollinen kiertokulku. Näihin metsiin kanalinnut ovat sopeutuneet.


Minä en tiedä, mistä oikein ovat peräisin nuo tiedotusvälineissä viime aikoina julistetut teemat: "Metsot sopeutuvat nuoriin talousmetsiin" tai "metsojen pitäisi sopeutua nuoriin talousmetsiin." Koko tämän ajattelutavan perusaksiomat ovat suoraan sanoen aika huuhaata. Metsot ovat iänkaiken asuneet mieluimmin juuri noissa 40-80 vuotiaissa metsissä.

Noita korulauseita löydät noilta tarjotuilta metsosivuilta.


Tuo metso juttu painottuu liikaa soidinpaikkoihin. Metso kyllä soi vaikka kyläkoulun urheilukentällä, bussipysäkillä tai hiihtokeskuksen rinteessä, nähty on.

Metsäojat tai oikeastaan metsäisten soiden ojitus on yksi hyvä syy metson vähenemiseen, kuten jo joku edellä totesi. Liitän nämä kuitenkin tuohon samaan hakkuuvimmaan.

[fc3199]

Epäilemättä metso on sopeutunut aarniometsiin,se ei kuitenkaan tarkoita sitä,että se olisi sielläkään käyttänyt ravinnokseen ikipuiden neulasia.
Metsoista varsinkin koppelo suosii nuoria puita,joskus pelkkiä taimia.
Seurailkaa lumella metson touhuja niin huomaatte,ettei se kovalla pakkasella välttämättä edes nouse puuhun syömään vaikka niitä alueella olisikin vaan kävelee lumella ja napsii männyntaimista neulasia ruuakseen.
Energian kulutuksen kannaltakin on järkevämpää olla puolikylistään pehmeässä lumessa kuin raahata painava "rovi" ylös paljaalle oksalle edes ruokailun ajaksi.
Eriasia on nuoren metsän aluskasvillisuuden vaikutus kesäaikaan, se lienee poikasille selkeästi huononpi vaihtoehto kuin vanhojen luonnontilaisten kankaan laitojen vastaava.
Siihen voidaan kuitenkin vaikuttaa sopivalla metsän käsittelyllä.Jättämällä sopiviin kohtiin alakasvoskuusia ja kohdistamalla raivuu pahinpiin lehtipuuvesakoihin saadaan nuoreenkin metsään valoa mustikan varsistolle ja kanalinnunpoikasille suojaa paitsi sateelta myös yläilmoista tulevilta saalistajilta.
Koska vanhoja luonnontilaisia metsiä ei enää ole meidän pitää pyrkiä vaikuttamaan siihen,että nuorten metsien käsittely muutetaan mahdollisimman monelta osalta kanalintuja suosivaksi.
Vaikka maanomistajat eivät pidäkään hirvistä heillä ei ole mitään kanalintujen lisääntymistä vastaan.

[koilliskaira]

[fc3199]

Juttu menee juuri niin kuin Koilliskaira kirjoitti ,metso on paikkalintu joka löytyy soidinpaikan lähialueelta vuodesta toiseen.
Myöskin metsopoikueet löytyvät varmimmin soitimen reuna-alueilta.
Mitä suurempi ja vanhempi kukko aluetta hallitsee sen varmemmin sieltä löytyy myös poikueita huononakin lintuvuotena.