mustaruudin annostelu paino/tilavuus?

[musuli]

Ostin ensmäisen purkillisen mustakruutia (wano FF - 35e per 1/2kg) ja paukautin kokeeksi rullallisen 357 rivollista.

Mites tämä jauho oikein pitäisi annostella? Itse tein seuraavasti:
Silmämääräisesti päättelin ruutimäärän, jolla luoti (asetussyvyydessään) ja ruuti kokonaan täyttävät hylsyn. Tähän vielä pieni lisä, jotta ruuti hiukka puristuu. Puntarilla nämä jauhot punnitsin ja joka hylsyyn pistin saman 0,95 grammaa - 14,66 grainia.

Homma toimi nuin ihan onnistuneesti. Ihmetystä ja mietintää kuitenkin aiheuttaa Lymanin mustakruuti kirjan ohjeet. Tässä teoksessa kun tarjoillaan mustaruutireseptejä, aina mainitaan graineissa ruutiannoksen paino. Kuiteskin erikseen huomautetaan, ettei kyse ole "todellisesta" painosta, vaan "vastaavasta" tilavuudesta. Miten tästä ohjeesta oikein tulisi valaistua ja vastaisuudessa toimia? Eli kunhan ei hylsyyn tyhjää jätä, niin grammoilla ei ole niin väliä? Toisaalta kaipa tuo ruuti annos on syytä olla koht sama per hylsy, jos aikoo tarkkuutta ampua.

[äRPee]

Joo, se on sitä ihteensä se juttu. Mustaa ruutia voi punnita vaikka punnituslaitteella halutut annokset, mutta koska pieni heitto ei tee kiusaa, niin voi myös valkata tilavuusmitoista sopivan ja käyttää sitä annosten heittimenä. Se kohta, missä tämä tilavuusannostelun idea tulee paremmin esiin, on useamman ruutimerkin ja errityisesti korvikkeiden käyttö, eli Pyrodexia, 777:aa ja vastaavia korvikkeita käytettäessä ei mitatakaan painon mukaan, vaan annostellaan oikean mustaruudin tilavuuden mukaan. Tällä tavalla saadaan lähelle yksiin käypäiset lataukset. Taulukoissa siis kun on lataukset muutaman merkin FF:lle, Pyrodex RS:lle, Selectille ja P:lle, niin ne meinaa juuri tilavuuden mukaan verrannollisia latauksia. Tilavuusmitat mustaruutiannoksille voi määrittää painon mukaan normaalihkoissa ilmanpaine ja ilmankosteusoloissa (mitä ne lieneekään); se kun mustaruuti muuttaa massaansa ilmankosteuden mukana jonkin verran; siinä toinen syy tilavuusmitan käytölle.

Swiss:iä muuten saa useampaakin laatua, eikä hinta ole Wanon pölyruutia pahempi, laatu vain on riuskasti parempaa. Reukkuusi voi laittaa latingiksi niin paljon kuin saa kuulan alle puristettua, joku pahvi väliin vaikkapa. Sitten vaan tutkimaan, millä puristusasteella löytyy pienimmät hajonnat, suhteellisesti parhaat lähdöt, tai mittarin puuttuessa, mikä näyttää palavan hyvin ja osuvan parhaiten.

Sinällään mielenkiintoinen vertailu muuten, kun punnitset mitallisen (vaikkapa hylsyllisen) mustaa ja saman mitan vettä ja vertaat tuloksia.

[musuli]

Kiitos.
Sikäli turhaa kysyin, että omistan uutukaisen lymanin mustaruutikirjan. Ja jos olisin viitsinyt heti lukea, olisi tuo tarkan mittaamisen turhuus pian selvinnyt.

Sweitsiläisen paremmuudesta olin toki kuullut, mutta kun paikallisessa ruutipuodissa wanoa oli, niin sitäpä otin.

"joku pahvi väliin vaikkapa"
Välilappua en ensmäiseen rullalliseen laittanut. Voisin kysyä, että olisko pitänyt ja miksi, mutta taidan ruveta etsimään vastausta tuosta lymanin kirjasta.

Seuraavaksi aion uskaltautua sotkemaan 44mag rossi92:n mustuaisruutitöhnällä.