OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 KäyttäjätiedotKäyttäjätiedot   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Erätarina: Teerisuolla

 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Linnustus
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
Mehtämies92
***


Liittynyt: 02 Tam 2006
Viestejä: 443

LähetäLähetetty: 23.12.2006 00:34    Viestin aihe: Erätarina: Teerisuolla Vastaa lainaamalla viestiä

5. Osa. Vanhemmat käyttäjät varmaankin nämä jo tietävät, mutta jos joku ei tiedä niin
www.freewebs.com/mehtamies

Siellä on entiset jahtitarinat, tosin ne ovat suurin osa yhden illan tekeleitä..
Tässä uusin, Tammikuun aikana koittaisin saada kakkososan tästä valmiiksi. Kolmeosainen "sarja".

Hyvät joulut ja jahtirikkaat uudetvuodet koko foorumin väelle
T: Mehtämies92



Teerisuolla

On Torstai, 19. päivä. Syysloman ensimmäinen aamu. Lopen uuvuttava

koulu hellittää neljäksi päiväksi, ja kolme niistä aiomme käyttää

metsästykseen. Kello on 05.20 kun isäntä tulee kiekumaan

aamuherätystä. Ensiksi nakertaa ylösnouseminen mutta kun mielessä käy

teerenlihan maku, huomaankin jo olevani aamupalalla. Syön leipää ja

puen. Samalla teen eväät, ja pakkaan muutaman makkarapaketin

reppuun. Ruisleipää ja vettä kanisteriin jonka jälkeen vien teltan autoon.

Sitten lähdemme ajelemaan kohti suota.

Pitkästyttävän mutta jännäntuntuisen ajomatkan aikana ehdin miettiä kaikenlaista. Saanko tänä aamuna syksyn ensimmäisen teeren? Näemmekö edes niitä, saati sitten pääseekö ryömimään niitä kiväärihollille. Tuosta lempipuuhastani pidän varmaankin metsästyksessä eniten. Vatsaa hieman mongertaa, jännityksestä tietenkin. Sama tunne minulla on joka jahdin alussa.
Kohta seison metsänreunassa rinkan, kiväärin ja haulikon kanssa. On vielä aivan pimeää, mutta kunnon otsalamppu kertoo lähimaisemat. Pystytämme yksinkertaisen teltan aivan lähelle suota, noin viidenkymmenen metrin päähän suosta. Heitämme suolla tarpeettomat tavarat teltan sisään ja otamme pienempiin reppuihin vähän leipää ja vettä. Ensiapua löytyy kaverini repusta, samoin teerenkuvat.
Saavumme passipaikalle juuri hämärissä. Äkkiä täytämme kolme teerenkuvaa kosteilla heinillä ja nostamme ne riu’un avulla lyhyitä kelopuita vastaan. Narulla kun vielä solmii tiukasti riu’un puuta vastaan, niin ei teeri pääse tipahtamaan.




Suhautan. Saman tien kuuluu vähän matkan päästä mahtava vastasuhaus. Pidän hieman taukoa ja suhautan sitten oikein kunnolla.
Tyynellä suolla hiljaa istuskellessa korvissa soi hiljaisuus. Sitten kuuluu siipien läiskettä. Teeri kaartaa takaani oikealla olevaan metsään. Samassa kuuluu suonlaidalta toisen uhkapelurin soidinkajautus. Siellä niillä on huutokauppa menossa. Tässä on turha istua koko aamua, sillä viidensadan metrin päässä on sellaiset rähinät menossa ettei paremmasta väliä. Tällaista en ennen ole edes kuullut. Mahdoton suhina ja pulina, ei hetkeäkään hiljaista. Ehkä suhautukseni herätti paikan teeret aamusoitimelle.
Lähdemme hiipimään metsää pitkin rähinöille. Kaksi haulikkohollia matkalla suonlaitaan olisi ollut, mutta ne jätämme käyttämättä koska mielessä on kivääritilanne, erityisen mielenkiinnon vuoksi.
Saavumme suonkulmaan äänettömästi päät alhaalla mahdollisimman matalana. Yksi teeri näkyy puussa alaoksalla ja loput ovat suhisemassa maassa. Lasken teeriä jo pelkästään maasta 16 kukkoa ja muutaman naaraan. Biologian tunnilla tosiaan oli puhetta ryhmäsoitimesta.
Arvioin matkaa olevan pilkun päälle 200 metriä. Minulla on syksyn teeri vielä ampumatta, joten vuoro luovutetaan minulle. Lataan vanhan kunnon Sakolaisen ja varmistan aseen. Lähden ensin kontaten, käyttäen isoa mätästä näkösuojana, koska sen päällä kasvaa lyhyttä pensaikkoa. Siitä oikealle ja eteen on pienempi mätäs, jonne olisi ryömittävä, jottei minua nähdä.
Maha ja pallit kastuvat, samoin polvet ja kädet. Onneksi on kunnolla vaihtovaatteita teltalla, ja sateeton päivä alkamassa. Saadaan jahtivaatteet kuivumaan. Mutta se on toisarvoista. Olen melkein mättäällä ja pysähdyn kun tajuan liikettä teerien luona.
Pari muuta kukkoa nousee korkeisiin mäntyihin hieman muita teeriä lähemmäs. Niihin on matkaa juuri 150 metriä, ja ponnistelen pari metriä eteenpäin aivan äänettömästi kunnes olen mättäällä. Siinä kasvaa lyhyt vänkyrä mänty. Otan tämän männyn ja mättään ”kulmasta” tukea ja saan siitä samalla hyvän näkösuojan. Olen todella jännittynyt. Vedän liipaisimesta kun teeren ylärinta on ristikon keskellä. Mitään ei kuitenkaan tapahdu, ja tajuan varmistimen. Kliksautan sen hiljaa pois päältä ja valmistaudun uusintaan. Siipipakka on ristikolla ja sormi liipaisimella. Kohta murkula on matkalla, mutta se ei läpsähdä teereen vaan jatkaa viuhumista. Samassa kiroan, kun koko parvi lentää poispäin. Mutta nämä kaksi uskalikkoa eivät liiku porukassa. Lienevätkö saaneet pakit juuri, sillä ne hölmöt lentävät suoraan minua kohti.
Haulikkoni on passipaikalla, mutta makaan liikkumatta maassa, sillä vielä on oljenkorsi käytettävissä. Takanani on kaksi tarkkasilmäistä haulikkomiestä, ja kaksi teertä lentää heitä kohti. Kuulen pian kaksi laukausta, ja yksi teeri putoaa toisen ampujan toimesta. Hän on ampunut molemmat laukaukset, sillä he viime hetkellä sopivat kumpi laukoo. Näin saimme komean ukkoteeren ja kiehautimme kaatokahvit. Se on erityisen hyvää onnistuneen tilanteen jälkeen, eikä minua harmita pätkääkään etten teereen osunut.
Tilanne oli sellainen, että se jää mieleen kyllä ilman osumaakin. Mutta saimmehan silti saalistakin. Kaveri suolisti linnun ja laittoi kaulastaan riippumaan männynoksalle.
Illalla menimme rannalla olevaan savusaunaan ja jätimme linnun sinne riippumaan. Sitten vain yöunille hyvän saunan jälkeen. Nyt maistuukin uni, ei ole vähään aikaan väsyttänyt näin kovasti. Nukahdan saman tien makuupussiini ja heti alkaa näkyä jahtiunet…



Jatkumo....
Hyvää Joulua!
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mehtämies92
***


Liittynyt: 02 Tam 2006
Viestejä: 443

LähetäLähetetty: 23.12.2006 23:58    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Ja tähänhän saa laittaa kommenttia jotta on paremmat lähtökohdat seuraavaan raapustukseen! Razz
Arrow
_________________
Sikamaisuus ei miestä pahenna.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
poropaimen
Kanta-asiakas


Liittynyt: 23 Lok 2005
Viestejä: 181
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 24.12.2006 17:39    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Noh joo, ihan hyvä tarina. Mutta eniten jäi kyrpimään tuo aikamuotojen käyttö, tässä tarinan viimeinen kappale esimerkkinä:" Illalla menimme rannalla olevaan savusaunaan ja jätimme linnun sinne riippumaan. Sitten vain yöunille hyvän saunan jälkeen. Nyt maistuukin uni, ei ole vähään aikaan väsyttänyt näin kovasti. Nukahdan saman tien makuupussiini ja heti alkaa näkyä jahtiunet… "

Aikamuotona: Imperfekti, Preesens

Eli siis koitapas ensikerralla saada tarina samaan aikamuotoon..
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Mehtämies92
***


Liittynyt: 02 Tam 2006
Viestejä: 443

LähetäLähetetty: 24.12.2006 22:33    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

poropaimen kirjoitti:
Noh joo, ihan hyvä tarina. Mutta eniten jäi kyrpimään tuo aikamuotojen käyttö, tässä tarinan viimeinen kappale esimerkkinä:" Illalla menimme rannalla olevaan savusaunaan ja jätimme linnun sinne riippumaan. Sitten vain yöunille hyvän saunan jälkeen. Nyt maistuukin uni, ei ole vähään aikaan väsyttänyt näin kovasti. Nukahdan saman tien makuupussiini ja heti alkaa näkyä jahtiunet… "

^Aikamuotona: Imperfekti, Preesens^

Eli siis koitapas ensikerralla saada tarina samaan aikamuotoon..


Ohhoh.. Mitä huolimattomuutta, josko kelpaisi:

Illalla menimme rannalla olevaan savusaunaan ja jätimme linnun sinne riippumaan. Sitten vain yöunille hyvän saunan jälkeen. "Nyt maistuukin uni, ei ole vähään aikaan väsyttänyt näin kovasti." Tuumin. Nukahdin saman tien makuupussiini ja heti alkoi näkyä jahtiunet… "

Johan siitä on puoli vuotta kun aikamuotoja tankattiin, eihän niitä enään voi osata Wink
_________________
Sikamaisuus ei miestä pahenna.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
poropaimen
Kanta-asiakas


Liittynyt: 23 Lok 2005
Viestejä: 181
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 25.12.2006 01:38    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Noh nyt kelpaa. Wink Mutta huom. tuo oli vain yksi esimerkki, tekstissä samoja aikamuoto virheitä oli ainakin muutama muukin. Kun nyt mollaamaan aloin niin puhunpas loppuun; eli koitas seuraavasta tarinasta saada vieläkin eläväisempi, nyt oli lähinnä sellaista kerrontaa: menimme metsään, näimme lintuja, ammuimme... jne.. Laughing Eli siis joukkoon enemmän tunnelman luontia ja "epätarpeellista" kerrontaa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Mehtämies92
***


Liittynyt: 02 Tam 2006
Viestejä: 443

LähetäLähetetty: 25.12.2006 13:47    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

poropaimen kirjoitti:
Noh nyt kelpaa. Wink Mutta huom. tuo oli vain yksi esimerkki, tekstissä samoja aikamuoto virheitä oli ainakin muutama muukin. Kun nyt mollaamaan aloin niin puhunpas loppuun; eli koitas seuraavasta tarinasta saada vieläkin eläväisempi, nyt oli lähinnä sellaista kerrontaa: menimme metsään, näimme lintuja, ammuimme... jne.. Laughing Eli siis joukkoon enemmän tunnelman luontia ja "epätarpeellista" kerrontaa.


Loistavaa, juuri tätä hainkin, eli mitä puuttuu. Tuolta jo pari kohtaa löytyikin, jääköön muokkaamatta niin voi sitten vertailla myöhemmin niitä toisiinsa.
Yritin saadakin joukkoon tuota "epätarpeellista" mutta se ei sitten vissiin riittänyt.
_________________
Sikamaisuus ei miestä pahenna.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
veikkokoponen
Kanta-asiakas


Liittynyt: 22 Maa 2006
Viestejä: 304
Paikkakunta: Keski-Suomi / Pohjois-Pohjanmaa

LähetäLähetetty: 26.12.2006 00:53    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Minulle hyvän tarinan merkki on se kun edessä oleva teksti katoaa ja näkö kääntyy sisäänpäin. Mielessä pyörivät tarinan tapahtumat elokuvana - väreissä! Toki oma kokemus suodattaa luettua tekstiä ja vaikuttaa näin katsottavaan "leffaan", ainakin metsästystarinoiden kohdalla. Mehtämiehen jutun kanssa lähti elokuva hetikohta pyörimään. Hyvällä alulla siis olet kirjoitusharrastuksesi kanssa.

Täällä werkossa törmää jatkuvasti helvetillisen huonoon kieleen. Se on hinta jonka maksamme tiedonvälityksen popularisoitumisesta. Varsinkin harrastussaiteilla näkee monenlaista kirjoitusta. Joskus jopa tekstin ymmärtäminen käy vaikeaksi. Nyt ei kuitenkaan ollut sellaisesta kyse.

Jos tosissasi haluat kehittyä kirjoittajana, ota koulun äikäntunnit tosissasi ja hanki vaikka luovan kirjoittamisen opas tai pari. Kurssejakin on tarjolla. Minun mielestäni inspiraatio on tärkein tekijä hyvän tarinan luomisessa! Se sinulla taitaa olla jo?

Ai niin, edes yksi neuvo: hyvä konsti saada juttu elämään on kuvailla miljöötä muutamalla sanalla siellä täällä pitkin tarinaa. Yleensäkin mehevien ja tarkkojen adjektiivien käyttö potkaisee sadun hyvin käyntiin. Älä kuitenkaan mässäile millään tehokeinolla liikaa, sillä se saa lukijan tylsistymään jauhavaan kerrontaan.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Piäsnuatsikka
Vakituinen kirjoittaja


Liittynyt: 07 Tam 2005
Viestejä: 87

LähetäLähetetty: 28.12.2006 16:47    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Täällähän on ihan kynämiehiä ja tuntuu tuo äidinkielen hallintakin aikamuotoineen olevan kunnossa.....Itsellä ei ole vahvimpia aloja..
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
dxman
***


Liittynyt: 06 Maa 2004
Viestejä: 7483

LähetäLähetetty: 28.12.2006 17:17    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Itse kirjoitan kuin käännöskoneella, mutta Juicen haastattelussa oli mainio vihje tekstin kiteyttämiseen. Taisi kopsia Jari Tervolta...

Esimerkkilause: Ulkona sataa vettä.

- Todennäköisesti sisällä ei voi sataa, niin ulkona sana on turha.
- Sade on vettä joten veden voi jättää pois.

Sataa on siis riittävä sana.
_________________
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Jersu
Kanta-asiakas


Liittynyt: 18 Hei 2006
Viestejä: 1519
Paikkakunta: seinäjoki

LähetäLähetetty: 28.12.2006 18:14    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Luntakin voi sataa mikä on kyllä aika harvinaasta tänä "talvena"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti MSN Messenger
JR Lekker™
Kanta-asiakas


Liittynyt: 11 Hei 2006
Viestejä: 594
Paikkakunta: Päräperäsemeri

LähetäLähetetty: 28.12.2006 18:16    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jersu kirjoitti:
Luntakin voi sataa mikä on kyllä aika harvinaasta tänä "talvena"


Kaiketi lumikin on vettä, mutta vain eri olomuodossa? Näin minulle on kerrottu.
_________________
Aina ei voi voittaa, ei ees jokakerta.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
Rastinsahi
Kanta-asiakas


Liittynyt: 08 Elo 2005
Viestejä: 7252
Paikkakunta: Lapin lääni

LähetäLähetetty: 28.12.2006 18:38    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

dxman kirjoitti:
Itse kirjoitan kuin käännöskoneella, mutta Juicen haastattelussa oli mainio vihje tekstin kiteyttämiseen. Taisi kopsia Jari Tervolta...

Esimerkkilause: Ulkona sataa vettä.

- Todennäköisesti sisällä ei voi sataa, niin ulkona sana on turha.
- Sade on vettä joten veden voi jättää pois.

Sataa on siis riittävä sana.


Minusta se Tervon kommentti koski kylläkin lumipyryä. Tarkalleen en muista sitä adverbiä, mutta olkoon se nyt vaikka sankasti.

"Ulkona pyrytti sankasti" ---> pyry on aina sankkaa ---> sisällä ei voi pyryttää = "Pyrytti"

Noh... tuo itse tarina oli ihan mukava perustarina. Nuoren kaverin peruskerrontaa, jota on mukava lukea vuosien päästä. Se mitä tulee noitten adjektiivien käyttöön, niin minusta niillä ei saada tarinasta sen kummoisempaa vaikka niitä sinne viljelisikin. Kaikella kirjoitetulla pitää olla tarkoitus. Itse pidän eniten tarinoista, joista tekemisen (verbien) kautta huokuu ihmisten ja ympäristön olemus. Samoinhan me ihmiset teemme elävässä elämässämmekin havaintoja ympäristöstämme. Näämme mitä joku tekee ja miten. Siten rakennamme usein käsityksemme ihmisistä ja ympäristöstä. Mitä aikamuotoihin tulee, niin jos haluaa tarinastaan mahdollisimman immersiivisen, on paras aikamuoto mielestäni preesens.

Dialogien käyttö on haastavaa. Joka sen hallitsee on todellinen kynäniekka. Helpointa dialogien toimivuuden testaaminen on kaverin kanssa. Näytellään tilanne. Onko dialogi luonnollista? Yleensä ei. Jos muuten haluaa tutustua ehkä haastavimpaan kirjoittamisen muotoon, niin tervemenoa kokeilemaan elokuvakäsikirjoitusta. Se jos jokin vaatii tekijältään paljon, oli se sitten faktaa tai fiktiota.

Ehkä kaikista yököttävin erätarinaklisee on kun tarinan ohessa kuullaan jonkin ääntelevän jotain jossain kaukana.

- Kaukana kukersi teeri
- Ulapalla huusi kuikka
- Jostain kuului vaimea haukku
jne...
_________________
Tapion viljan puimakone
http://www.tajukankaan.com
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mehtämies92
***


Liittynyt: 02 Tam 2006
Viestejä: 443

LähetäLähetetty: 28.12.2006 23:21    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Rastinsahi kirjoitti:

Ehkä kaikista yököttävin erätarinaklisee on kun tarinan ohessa kuullaan jonkin ääntelevän jotain jossain kaukana.

- Kaukana kukersi teeri
- Ulapalla huusi kuikka
- Jostain kuului vaimea haukku
jne...


Näistä olen eri mieltä.

Tarinassa kerrotaan tunteita, tuntemuksia, kokemuksia, yms. Jos itse istut teeripassissa, eikä näy mitään vaan kuuluu. Se luo tunnelmaa. Ja silloin yleensä viimeistään(reaalissa) herää jonkinlainen mielenkiinto, onpahan jotain kuullut.

Nämä ovat kautta aikain kuuluneet tarinointiin
"""""

Menin passiin. Lintu lensi suoraan hollille ja sain sen. Lähdin kotiin
"""""
Menin passiin. On kuin maa olisi niellyt teeret. Sitten kuului suhaus kaukaa usvan seasta.


Huonot esimerkit, mutta jotenkin nuo kertomukset mielestäni "syventävät" tarinaa.
_________________
Sikamaisuus ei miestä pahenna.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Rastinsahi
Kanta-asiakas


Liittynyt: 08 Elo 2005
Viestejä: 7252
Paikkakunta: Lapin lääni

LähetäLähetetty: 28.12.2006 23:50    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kylläpä kyllä, se vaan että miten kerrotaan. Miten se kerrotaan niin, ettei se ole vain tyhjä toteamus toisten joukossa.

Sille nyt ei vaan mahda mitään, että jotkin asiat ovat loppuun koluttuja kliseitä. Kymmenet kirjoittajat ovat kertoneet kuulleensa teeren suhahtavan ja sitten alkoi tapahtua. Jos tarinassa lukee miehen saapuessa suon laitaan, että jossain kukersi teeri niin, kyllä - varmaan jossain teeri kukertaa. Siitäpä sitten kaivat lukuelämystä. Jossain kasvaa myös sormipaisukarvetta. Samoin jossain varmaan koira haukkuu ja usvakin leijailee suolla joka toisessa jutussa.

Sen teeren kukerruksen kokemisenkin voi sanoa toisin. Saman asian. Loppujen lopuksihan kaikki kirjoittavat samasta asiasta, ajasta, tapahtumista, ihmisistä ja tilasta erällä oltaessa. Mutta jos jokin asia on jo sanottu, niin en näe mitään järkeä kertoa samaa asiaa taas kerran samalla tavalla siinä seuraavassakin tuotoksessa vain kertoakseen mitä on tapahtunut. Teeri on kukertanut jossain kaukana.

Meinaan tällä sitä, että ennen kuin kirjoittaa kuvailua, pitäisi eläytyä siihen tilaan siten, että muutkin voivat sen aistia. Pienet nyanssit joista voi aistia tunnelman ovat mielestäni tärkeämpiä kuin se, että tapahtuu jotain, mikä kliseisesti kuuluu aina siihen tapahtumaketjuun.
_________________
Tapion viljan puimakone
http://www.tajukankaan.com
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Linnustus Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen, jorma@pitro.com
Päivittänyt Lurttinen www.phpbbsuomi.com