Sumatra 2500R

[Tunajussi]

Joo tuota, tais tulla viikonloppuna tehtyä juuri tuohon liittyvä testi, siitä Condorin alla hieman:
http://forum.eralle.net/viewtopic.php?t=23982&start=75&sid=10091f05c18b36fbef6e48c1401938a4

Kyllä täälläkin kirkon kirjoilla ollaan, vaikka noita asioita onkin hieman vaikeampi tutkia kuin ilma-aseita. Mutusta ne tutkimukset lähtee eteneen, tai sitten ihan vaan jostain sivutuotteena tulleesta havainnosta.
_________________
http://s246.photobucket.com/home/Tunajussi/allalbums

[mikan]

[eklu]

Amen.

[vette88]

Ei ehkä liity tähän aiheeseen muuten, mutta suomalainen mies ei usko ennen kuin näkee. Siksi epäilen edelleen noita 6,35mm 380/ms lähtöjä. No kysyttiinhän pikku kalleltakin rippileirillä kun pää painettiin veden alle, että näitkö jeesuksen, niin pikku kalle kysyi että onko varmaettä se tähän hukkui.

[eklu]

Lueppas nyt uudestaan tämän topiikin sivulta kuusi, mua ottaa äärettömästi päähän kun todistajan mittaamaa lukemaa ei uskota.

[kap4]

[JuhaH]

[Tunajussi]

Tarkennetaan nyt tuota mitattua lähtönopeutta, että se oli 374,6 m/s, ei 380.
Mittaushan ei täyttänyt minkäänlaisia laatukriteereitä, koska varmistustulos puuttui. Nopeudet mitattiin vain viidellä ensimmäisellä, joka sekin oli päälle 300 m/s. Sen verran vääntöä on asian tiimoilta käyty, että harkitsen ISO9001 tai mikä se nyt on, sertifikaatin hakua, että olis perälauta mihin nojata

Tuolla sivulla on yksi esimerkki, mihinkä ylitäytöllä päästään, Career .25 cal 230 bar täyttö.
http://www.airgunsmith.com/airgun_data_base/agdatabase.cgi?FA=Show+All+Entries

Eun Jin--------------36.7 gr------------338 m/s---------------136 J

Tuolla myyntimies lupaa 400 m/s lähtönopeudeksi, TUSKIN karbiinimalliselle ainakaan, pitkäpiippuisellekin kova sana (ehkä huopatulpalla).
http://www.tthimport.fi/ilmaaseet.html

Jostain syystä .25 cal Sumatran mittaustuloksia ei tahdo löytyä googlettamallakaan. Taitaa olla aika vähän myyty tuona kaliperina jenkeissäkin, .22:n ollessa omaa luokkaansa.

TOG-sivustolta poimittua top10 aseiden vertailua, sieltä löytyy Sumatroja tehokkaampia kuin vänkyyn kohteena oleva yksilö. Nopeuksia ei sielläkään sanota, mutta jouleissa mennään ohitse:
http://www.talonownersgroup.com/modules.php?name=Forums&file=viewtopic&t=8235&highlight=sumatra
Siellä esim. Sluggo nimimerkillä kirjoittava mainostaa Sumatransa ampuvan 84 fp ?=113.9 J ja taitaa hänellä olla suht tehokas Condorikin.

. 25 Sumatralla kesällä mitattu:
Gamo Hunter-------19 gr--------------374.6 m/s--------------86.4 J
Tuon Hunterin painosta en mene 100 % takuuseen, netistä pöyhitty.
_________________
http://s246.photobucket.com/home/Tunajussi/allalbums

[JuhaH]

[eklu]

OK 5,4 m/s jäi vajaaksi ja pilkunviilaajat saa tästä omat kiksinsä, kyllästymiseen asti kumminkin rikottu tuo 380 m/s ja tuohon 5 m/s eroon sopii jo ilman lämpötila. Myös itse luodeista Gamo Hunter on heitetty pois ihan silmällä havaitut vialliset yksilöt joita joka askissa oli todella paljon.

[Turust]

Minun on nyt otettava käyttööni konkreettisimpia esimerkkejä, että tavallinen diplomi-insinööritasoinenkin ihminen kaikesta haitallisesta urautuneisuudestaan huolimatta voisi ymmärtää mistä on kysymys.

Ensiksikin vähäisintäkään vibraa ei synny, ellei ole tehoa. Vibra taas ei vie mitään suoranaisesti eteenpäin. Nyt puheena olevassa asiassa syntyvä vibra ainoastaan kuluttaa muutoinkin vähäisiä tehoja. Tavallisella lyijystä valmistutetulla luodilla ei liioin ole vähäisintäkään käsitystä siitä mikä voima sitä eteenpäin työntää. Nykyisissä aseissa käytetään voiman siirtämiseen mahdollisimman alhaisen viskositeetin omaavia aineita. Yleisemmin käytettyjä tavallisissa aseissa ovat ruudista syntyvä kaasu tai tässä tapauksessa säiliöstä vapautettu korkeapaineinen ilma.

Tunnetuista lubeista ei liioin ole hyötyä koska ne ovat viskositeetiltaan sellaisia, että ne useimmissa tapauksissa hidastavat luodin kulkua piipussa.

Kumpikin nimimerkeistä "JuhaH" ja "mikan" myötäävät epäkeskon synnyttävän vibraa samoin kumpikin myöntää, että vibran synnyttämiseen tarvitaan voimaa, vakkakin kumpikin vähättelee voiman tarvetta.

Alun perin keskustelun nyt meneillään oleva osa lähti siitä, että esitin väitteen, ettei luodin lopullisen tehon selvittämin laskennallisesti luotettavasti ole läheskään yksinkertaista.

Toiseksi väitin luodin lähtevän piipusta jopa kokonaan ilman luodin takaa tulevaa työntövoimaa. Voiman tarpeeseen vaikuttavat monet seikat kuten rihlan nousukulma sekä tietysti luodin painon lisäksi mm. mihin suuntaan aseella ammutaan. Lisäksi merkittävä tehon kuluttaja on kitka.

Vibran tehoa kuluttava vaikutus korreloi luonnollisesti luodin etenemisnopeuden ja rihlan nousukulman kanssa, näin mainittujen elementtien vaikutus on suurimmillaan juuri ampuma-aseen piipussa.

Asiaa voidaan havainnollistaa siten, että mm. 10 mm kierteellä varustettu mutteri kiinnitetään "fiilapenkkiin". Vastaavasti 10 mm kierreruuvi (pultti) toisen pään sivulle hitsataan ruokalusikan lapa.

Lusikkaan voidaan nyt kohdentaa energiaa vaikka tavallisen kompressorin ilmasuuttimella. Mutterissa olevat kierteet toimivat täsmälleen aseessa olevien rihlojen tapaan. Tuo pyörimisliikkeeseen saatettu pultti taas sinä olevine epäsymmetrisyyksineen (siihen hitsattu lusikka) etenee samaan tapaan kuin luoti rihlatussa aseen piipussa vaikka ei ollenkaan ole käytössä takaa tulevaa työntövoimaa.

Nousukulmat ovat tietenkin täysin erilaisia, periaate on kuitenkin sama.

Tietysti pienikaliiperisessa Ilma-aseessa epäkeskeisen luodin aiheuttamat värinät ovat vähäisiä. Tarvittava energia korreloi luodin koon ja siihen kohdistuvan tehon kanssa. Näin luotiin siirtyneen tehon laskeminen tuskin ollenkaan onnistuu tavalliselta insinööriltä, hyvä jos ollenkaan ymmärtävät laskelmissa tarvittavien eri elementtien olemassa oloa, saatika niiden merkittävää vaikutusta.

Tosin nämä asiat ovat olleet pitkään pääpiirteittäin tunnettuja varsinaisten ammattilaisten keskuudessa. Mikäli olette lukeneet Mika Waltaria, tiedätte asumapaikkani Ämpärporin naapurikunnassa Laitilassa syntyneen Antin soveltaneen tietoa tykkimestarina toimiessaan jo 1500 luvulla Konstantinopolin taisteluissa.

Tosin silloisissa tykeissä taitavat mestarit hyödynsivät epätasapainoisia luoteja. Väkijoukkoon ammuttaessa tuollainen useiden metrien spiraaliliikettä tekevä luoti teki kauheaa jälkeä vaikkakin kantomatka jäi lyhyeksi tarvittavan runsaan tehon kulutuksen takia jota parhaani mukaan olen teille tässä opettanut. Epäkeskoluodit aihettivat myös valurautaputkien halkeamista. Ominaisuutta päästiin hyödyntämään täydessä laajuudessa vasta pronssisten tykkimetalien kehittyessä.

Ongelma oli sama myös ilmatykeissä.

Minä olen valmis hyväksymään myös virtuaali- akrobatian ilmailuharrastuksen mausteeksi. En yhtään epäile, etteikö se olisi omiaan eteenviemään hyvähenkistä harrastusta.
_________________
Ohiampuja

[JuhaH]

[Turust]

Taisipa tämä epäsymmetrisen luodin kayttäytyminen tulla päätökseen.
Muija näyttikin melko huolestuneelta nauraessani ääneen yksinäni illalla tietokoneen vierellä. Kuitenkin vielä senverran, että luodin lentorata on kaareva myös sivusuuntaan vaakatasossa ammuttaessa. Tämä taas johtuu maan pyörimisliikkeestä.

Palstan kasa-apuja kilpailijat kuitenkin ampuvat aivan käsittämättömän hyviä tuloksia kaikista haittatekijöistä riippumatta.

Epäsymmetrisen kappaleen (luodin) etuja taas ovat erityisesti hyödyntäneet metsästyksessä Austraalian alkuasukkat, (bumeranki) kuten myös keilojen ampujat keilaradoilla. Mikään ei ole esteenä edellä mainittujen luotityppien kehittämiseen ilma-aseelle.

Kaikkinaisista ilmailuluun kuuluvista osa-alueista nautiskellen

Turust
_________________
Ohiampuja

[JuhaH]

Ei liity mitenkään sumatraan.

Oletetaan ilma-aseluoti lieriöksi, jolla on paino 1g ja halkaisija 5,5mm.
Lähtönopeus 270m/s, rihlanousu on kierros 12 tuumaa kohden (impukoissa on yleensä harvempi rihlaus)

Luodille saadaan hitausmomentti n. J=3,8 ugm^2 (mikrogramma metriä toiseen).
Rihlauksessa luoti saa pyörimisnopeuden n. 53150 RPM (kierrosta minuutissa) tai 5566 rad/s (radiaania sekunnissa).

Näillä arvoilla luodin pyörimiseen on varastoitu energiaa n. 0,06J, aika vähän siis.
Jos kuvitellaan luodin massajakauma niin epäsymmetriseksi kuin vain voi olla, eli massa-akseli ei ole keskiakseli vaan 2,75mm sivussa. Saadaan hitausmomentti n. J=5,7 ugm^2, eli vajaa tupla symmetriseen luotiin verrattuna. Nyt tämä luoti pyöriessään massa-akselin ympäri kantaa energiaa n. 0,09J, aika vähän edelleen.
Tässä jälkimmäisessä tapauksessa luoti pyörii siis tavallaan ympyrää, jonka halkaisija on 11m.

Kun luodin kineettinen energia em. tapauksessa on n. 36,5J niin kovin pieniltä tuntuvat nämä pyörimiseen varastoidut energiat. Toki pyörimisliikkeen tekemiseen tarvitaan enemmän energiaa kuin pyörimiseen varastoituu koska energian siirrossa on aina häviöitä.
Suuruusluokka on tämä ja todellisuudessa J on pienempi ja niin on myös pyörimisenergia. J on pienempi koska luoti ei ole sylinteri vaan diabolo ja rihlaus on harvempi.

Sitten siitä luodin ja piipun välisestä kitkasta. Karkean suuruusluokkaarvion saan kun työntää luodin piipun läpi ja mittaa tarvittavan voiman. Lepokitka on ensin suurin arvo ja sitten liikekitka se pienempi. Lepokitkan voittaminen ei kulut tehoa (ei kuluta vaikka niin luulisi). Lepokitkan voittaminen vaatii voimaa, mutta ei tehoa. Liikekitkan voittaminen kuluttaa tehoa.
Nyt sitten kun luoti työnetään piipun läpi niin samalla arvioidaan työntönopeus. Lasketaan kitkakerroin ja lasketulla kitkakertoimella lasketaan kitkavoima todelliselle lähtönopeudelle. Tai oikeaastaan täytyy huomioida, että luoti kiihtyy ja nopeus ei ole sama alussa ja lopussa, joten kitkavoima ei ole sama koko matkaa. Kitkavoimasta ja piipun pituudesta lasketaan sitten kitkan voittamiseen tarvittava energia. Ei tämä nyt kovin tarkkaa kuvaa anna, mutta suuruusluokan varmasti kuitenkin.
Kenellä on sopiva vaaka tai jousivaaka ja ken haluaapi mittailla?
_________________
Ei ole sellaista mekaanista ongelmaa, jota tietämättömyys ja raaka voima eivät ratkaise!

[Turust]

Tietysti koskee erityisesti juuri Sumatraa, jota koskevat samat lainalaisuudet kuin parempiakin pyssyjä. Tietysti vähänkään tarkemmissa laskelmissa on huomioitava myös piipun karheus joka saattaa poiketa ja poikkeaakin eri aseissa.

Ruutiaseet ovat tässä suhteessa paremmassa asemassa koska kuumilla ruutikaasuilla on pintakarkaisuominaisuus (vrt. verisuola) Paljon käytettyjen hyvin hoidettujen ruutiaseiden piippujen sisäpinta on lasimainen eikä se kovassakaan käytössä helposti muutu ja kestää muutaman nollan teräsvilla pudistusta melkeinpä rajattomasti.

Tämän johdosta epäkeskeisen luodin kitka on huomattavasti pienempi kuin vastaavan kaliperin ilma-aseen. Vilkaisepa joskus mikroskoopilla puhdistettujen ruuti ja ilma-aseiden piipun sisälle. Ilma-aseelle ei liioin pidä mielellään käyttää teräsvillaa puhdistukseen. Samasta syystä ilma-aseelle ei suositella kokovaippa luoteja.

Alun perin piippumetallin pitäisi olla molemmissa aseissa suunnilleen sama.

Tietenkin meikäläinen osuu isommalla luodilla paremmin edes johonkin. Kovia suoritteita vaan näyttää olevan kasojen metsästäjillä pienillä kaliibereilla. Minä olen esittänyt erään siihen varmuudella vaikuttavan syyn. Suurikaliiberinen epätasapainoinen luoti kun tekee suurempaa spiraalia kuin pieni. Ellei ero tule esiin laskutoimituksissa, ne on suoritettu puutteellisin alkutiedoin, jolloin lopputuloksessa on virhe.

Ruutiaseiden kokovaippaluodit kilpailevat tarkkuudessa aivan omassa luokassaan isommissa kaliibereissa. Kokolyijyluoti on kunnon luotiin verrattaessa aina ”murkula”, sitä selvemmin mitä suurempi lyijymotikkä on kyseessä. Puristevalumenetelmä ei parhaimmillaankaan tuota täysin symmetristä murkulaa, mutta sanoisinko; johonkin sattumalta osuessaan tuo raskas murkula tekee pahan jäljen.

Laskelmasi ovat sinänsä ansiokkaita, (minun ymmärrykseni mukaan) mutta tuo elementtien painotus tai hylkääminen herättää ajatuksia, vaikkakin uskonnollisesti olen siirtymässä dementismiin. Filosofiani lienee perinnöllistä, koska edesmennyt hyvä äitini oli nimeltään Anna-Sofia.
_________________
Ohiampuja