OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 KäyttäjätiedotKäyttäjätiedot   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Koiran lopettaminen.
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3 ... 8, 9, 10 ... 13, 14, 15  Seuraava
 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Koirat yleensä
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  

Koiran lopetus.
Itse
48%
 48%  [ 345 ]
Eläinlääkäri
51%
 51%  [ 361 ]
Ääniä yhteensä : 706

Kirjoittaja Viesti
Rastinsahi
Kanta-asiakas


Liittynyt: 08 Elo 2005
Viestejä: 7252
Paikkakunta: Lapin lääni

LähetäLähetetty: 11.12.2008 09:07    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

valaisija kirjoitti:
tetri kirjoitti:
Vepa kirjoitti:
Itellä kun on semmonen mielipide että se pitää olla heti vainaa eikä 5minuutin odottelun jälkeen.
Niin, itse lopettaminenhan tapahtuu "heti". Ennen sitä annetaan rauhoittava (nukuttava) piikki, jolla varmistetaan tuskaton lähteminen, menettely on mielestäni seesteisyydessään myös saattajaystävällinen.
Tästä kaksivaiheisuudestako johtuen jäänyt "Vepalle" tuo pitkittymisvaikutelma?


Vepan puheissa on pointti. Ei ole mukavaa katsella kun kaverista pakenee henki vähitellen, eikä sitä oikein voi jättää vieraille ihmisille viime hetkikseen.

Tosin ymmärrän hyvin, jos joku ei omaa koiraansa pysty lopettamaan.

Asioilla on puolensa.


Mikäs pakko sitä on jättää vieraille ihmisille? Kyllähän siinä voi olla koira kainalossa ihan koko ajan. Ensin koira nukutetaan/rauhoitetaan ja sen huomaa selvästi nukkuvan. Sitten pistetään se lopetuspiikki, jonka jälkeen tulee pari hengen vetäisyä ja täts it. Henki ei pakene vähitellen.

Aikaisemminkin olen tämän saman sanonut, että mielestäni on aivan sama miten kukakin koiransa lopetuksen hoitaa kunhan se käy kivuttomasti ja nopeasti. Sen sijaan ihmetyttää ne ihmiset, joita koiran siirtyminen runsaammille riistamaille ei kosketa millään tavalla.
_________________
Tapion viljan puimakone
http://www.tajukankaan.com
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
laura
Vakituinen kirjoittaja


Liittynyt: 27 Mar 2008
Viestejä: 48
Paikkakunta: K.ala

LähetäLähetetty: 21.12.2008 21:47    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Eläinlääkärille mikäli ei ole ehdoton kiire. Toimenpide on tuttu sekä vierestä seuraten että omaa terriä sylissä pitäen. Minkään elävän ei tule tarpeettomasti kärsiä, piikille ennenkuin ollaan heikossa kunnossa. Olen kyllä istunut vuorokauden ikäinen koiranpentu sylissä ja luullut jo monesti sen edellisen henkäyksen olleen viimeinen. Eipä ollut kanttia lopettaa. Eikä edes sitä .22sta. Nyt on, toivon tosin etten sitä joutuisi käyttämään omaan tai tuttujen jahtikavereihin. Kesällä vein yhden omistani piikille. Pidin viimeiseen saakka sylissä. Nukkui hyvin pois. Ajettiin kotia, kaivoin kuopan suuren kiven alle, havuille ja saniaisille laskin, niillä ja kivillä sekä maalla peitin. Sielä lepää särkyneen sydämen alla.
_________________
-Ajaa se ainakin karvaa.-
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Vepa
Kanta-asiakas


Liittynyt: 30 Tou 2006
Viestejä: 124
Paikkakunta: Kangasala/Vesilahti

LähetäLähetetty: 23.12.2008 21:19    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

No tämä on aikas turhaa vääntöä.Osa ampuu ja osa vie piikille ei siinä mitään molemmat sallittakoon.Omistajahan sen päätöksen tekee.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
.625
Kanta-asiakas


Liittynyt: 06 Hei 2005
Viestejä: 841

LähetäLähetetty: 23.12.2008 22:01    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Onneksi eläinlääkärin voi tilata kotiakkin ... mettäkaveri ansaitsee nukahtaa viimeisen kerran syliin, ja kotiin, ilman elukkalääkärillä käynnin stressiä (suosittelen)
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
laura
Vakituinen kirjoittaja


Liittynyt: 27 Mar 2008
Viestejä: 48
Paikkakunta: K.ala

LähetäLähetetty: 23.12.2008 23:11    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

.625 kirjoitti:
Onneksi eläinlääkärin voi tilata kotiakkin ... mettäkaveri ansaitsee nukahtaa viimeisen kerran syliin, ja kotiin, ilman elukkalääkärillä käynnin stressiä (suosittelen)

Suosittelen mikäli koiruus stressaa, tai omistaja. En itse haluaisi välttämättä sairaalaan, koirat taas änkevät mielellään joka paikkaan, tunnistavat kyllä mihin viedään, vaan eivät nyreissään ole, aivan eri ilme kuin pyydettäessä suihkuun.
_________________
-Ajaa se ainakin karvaa.-
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
huntikas
Kanta-asiakas


Liittynyt: 14 Tam 2006
Viestejä: 795

LähetäLähetetty: 14.03.2009 23:03    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

13 vuotiaana talutin vuotta vanhemman ajokoiran viimeiselle lenkille ja sama homma 14 vuotiaana 11 vuotiaalle pystykorvalle, isä tosin lopetti. itkuista huolimatta kaikki muutkin koirat on itse lopetettu.

nyt on 2 vuotias saksanmetsästysterrierri ja päätin jo alussa, että koiran lopetan itse sillä viimeisellä reissulla kun on sen aika.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
haulinkylväjä
Vakituinen kirjoittaja


Liittynyt: 20 Tam 2008
Viestejä: 41
Paikkakunta: suomenkielinen saaristo

LähetäLähetetty: 15.03.2009 21:32    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Mulla on nyt hyvin tuore tapaus,kaksi viikkoa sitten piti tehdä se kipeä päätös.12- vuotiaalla saksanmetsästysterrierilläni todettiin alkuvuodesta imusolmukesyöpä tauti eteni aika nopeasti ja koiran yleiskunto heikkeni selvästi. Vein koiran eläinlääkärin nukutettavaksi ja hän kyllä hoiti asian ammattitaitoisesti,koira nukkui omaan koriinsa rauhallisesti ilman tuskia tai kouristuksia.Kaikki kiitos Naantalin kaupungin eläinlääkärille joka on koiriemme eläinlääkäri myös jatkossa.Olen lopettanut loukkuihin kymmenittäin pienpetoja eikä siinä ole minulle mitään uniin tulevaa,mutta niin kova jätkä en ole että pystyisin oman kaverini samalla tavalla lopettamaan.Minun mielestäni oma metsästyskaveri ansaitsee arvoisensa lopun eikä sitä samaa mitä sen saaliiksi saamat.
Toisenlaisiakin kokemuksia aiheesta on kun veimme vanhaa kultaistanoutajaa lopetettavaksi niin sepä ei käynytkään niin kuin odotettiin.Koira ei todellakaan nukkunut pois vaan murisi näytteli hampaitaan, kouristeli ja mitä tämä silloinen eläinlääkäri totesikaan."Onpa sillä vahva sydän,täytyy pistää suoraan sydämeen toinen piikki." Vastaavanlaisia kokemuksia en todellakaan toivo kenellekään,sillä se kyllä mielestäni kertoo ammattitaidon puutteesta Evil or Very Mad
_________________
jos ei yritä,ei mitään saa
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
joku vaan
Kanta-asiakas


Liittynyt: 17 Tou 2016
Viestejä: 443

LähetäLähetetty: 13.08.2016 07:30    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Olis tuollanen tympiä asia lähiviikkojen aikana tehtävä, akalle mieleinen koira aina ollu ja ohan se ollu nöyrä koiruus vaikkei mettällä kyllä se penaalin terävin kynä, viitti elukkalääkärille sitä viedä ku ne kuitenki asian vaistoaa jollakin tapaa, joo, pitää hakia pullo viinaa ja nieleskellä ne "surunkaulukset" sitte omassa rauhassa kaikessa hiljasuudessa vaikka laavulla tai nuotiolla Crying or Very sad
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Narttu
Kanta-asiakas


Liittynyt: 29 Kes 2011
Viestejä: 863

LähetäLähetetty: 13.08.2016 19:16    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Itse oon vienyt eläinlääkärille, viimeksi kesäkuussa. Koira oli vanha ja tuntui tietävän, mitä tapahtuu. Hyvin levollinen tuo oli, ei samanlaista stressiä kuin yleensä lekurille mennessä.

Minusta ei olisi ampumaan omaa koiraa, mukavampi se on ystävä hyvästellä kun tämä rauhallisesti nukkuu pois. Tiedän metsästäjiä, jotka ampuvat koiransa metsällä, koira saa lähteä onnellisena töitä tehden. Itseä kuitenkin arveluttaisi että jos jotain meneekin pieleen. Olis kova paikka joutua paikkailemaan oman koiran lopetusta.
_________________
Hankala nainen
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Havumetsä
Kanta-asiakas


Liittynyt: 13 Syy 2012
Viestejä: 1090
Paikkakunta: Lappi

LähetäLähetetty: 13.08.2016 20:07    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kyllähän tässä aikasta kylmäverinen kaveri kai on mutta tuo parraan mettäkaverin lopettaminen ampumalla niin.. en tiedä. En todellakaan tiedä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
andes
Kanta-asiakas


Liittynyt: 03 Syy 2009
Viestejä: 1078
Paikkakunta: Sodankylä

LähetäLähetetty: 14.08.2016 13:22    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Oma suositus on, että jos joudut kovin väkisin ittes pakottamaan siihen, niin jätä ampumatta. Ei kannata pakottaa itteään väkisin tekemään mitään sellasta, minkä tuntee niin luonnottomalle ja brutaalille. Jää vaan synkeät viimeiset muistot koirasta. Varsinkin kun kumminkin siistimpi ja vähemmän dramaattinenkin vaihtoehto nykyään on.

Reilu vuosi sitten tuli oma 13w ajokoira lopettua ampumalla. Surutyötä oli tehty jo koko talvi, kun näki miten koira alkaa pikkuhiljaa kuihtua ja raihnaistua. Toiveissa oli, että koira elelisi sulaan maahan saakka, mutta keväthankien aikaan oli pakko itelle myöntää, että on aika luopua..koira ei enää selvästikään nauttinu elämästä.
Rahatilanne oli muka niin tiukka, että piikille viennistä olis laskupino kasvanu kohtuuttomasti lisää, joten päätin kovettaa mieleni ja hoitaa homman ite loppuun asti. Kauniin aurinkoisena kevätpäivänä ajelu soravaaraan, metri lunta pois, ja rautakangella jäinen jäkäläkerros puhki. Alla onneksi sulaa pehmyttä hiekkaa..
Jäniksen rupilla hajujälki autolta montun reunalle. Koiralle autossa viimeiset halaukset ja kiitokset yhteisestä pitkästä elämäntaipaleesta ja lukemattomista jahtireissuista aina kaakonkulmilta inariin..
Hoippuvin askelin seurailtiin hajujälkeä montun reunalle ja vanhus pääsi nauttimaan viimeistä jänistään. Kun lopulta laukaus kajahti, niin kyllähän siinä totaalinen romahdus tuli, meinas haulikkokin lentää petäjän kylkeen ja yrjö tulla. On se melkein ku ihmisen telottais. Ei ikinä enää..
Siitäkin huolimatta, että kaikki sujui aivan nappiin, koira pääs mitään aavistamatta ja kivuttomasti, "onnellisena" isännän kanssa metässä ajasta iäisyyteen, jätti tuo kaikki kuitenkin turhan synkän viimeisen muiston koirasta. Aina kun koitti koiraa lämmöllä muistella, palasi vain ensimmäisenä mieleen koiran telottaminen, vaikka kuinka itelleen on vakuutellu, että se oli koiran kannalta hyvä teko. Vasta kun vuosi oli tapahtuneesta kulunu, pääsi siitä jo jotenkin yli ja pystyy jo muistelemaan koiraa positiivisin aatoksin.

Luulenpa, että eläinlääkärin kotikäynti ei olis noin synkeitä pilviä jättäny koiran muistolle. Siksipä oma mielipide onkin, että jos yhtään tuntuu, että koira on niin läheinen sielunkumppani ja paras kaveri, että sen lopettaminen ite ampumalla tuntuu perheenjäsenen telottamiselta, niin älä pakota itteäs siihen.
Tuon pohjiksen ampumista ei vois ajatellakaan. Jotenkin sitä pystykorvan kans on vaan vielä paljon läheisempi side, joten kun siitä lähivuosina elämänliekki hiipuu, päättyy se isännän sylissä omalla kotisohvalla..makso mitä makso.
_________________
Sole niin justhiinsa..
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
9.3x622
Kanta-asiakas


Liittynyt: 16 Huh 2004
Viestejä: 16672

LähetäLähetetty: 14.08.2016 18:50    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tuo vahvisti omaa käsitystä siitä, että eläinlääkäri lopettaa. Se on sitten asia erikseen, jos tulee se pakkotila, niin sitten itse.
_________________
Polku on kulkijaansa viisaampi. !&%¤# määrä on vakio.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Valto.
Kanta-asiakas


Liittynyt: 20 Kes 2014
Viestejä: 2969

LähetäLähetetty: 15.08.2016 04:04    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Meillä päin on ollut tapana että yleensä naapuri avittaa jos ei itse tohdi. Tuttu mies mutta ei tarvitse välttämättä itse tehdä jos tuntuu ettei ole hommaan valmis. Ei koira joudu kuitenkaan outoon seuraan kun naapurin ukon matkaan lähtee. Ja jeesataan vastavuoroisesti toisin päin. Joskus on jopa vaihtuneet koirat päikseen, kun kummallakin on ollut sama homma edessä. Ja mahdollisimman inhimiillisesti koiran aavistamatta ja turhaa kipua tuottamatta.

Oma mielipide on että jokainen hoitakoon homman parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan ei turhia kärsimyksiä aiheuteta. Ja kunhan homman hoitaa kun sen aika on eikä anneta kaverin kärsiä sen takia ettei itse raskisi luopua.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Ramiwolf
Kanta-asiakas


Liittynyt: 26 Jou 2017
Viestejä: 2107
Paikkakunta: Etelä-Suomi

LähetäLähetetty: 29.01.2019 22:42    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tulee itselle mieleen muutama tapaus koirien lopetuksista.
Noin 45 vuotta sitten skideinä nähtiin, kun kaverini isä ja hänen metsästyskaverinsa menivät koiran ja aseen (pienoiskiväärin) kanssa kohti venerantaa ja ihmettelimme, että mikähän siellä oikein oli kun sinne päin menivät. Asia selvisi sitten seuraavana päivänä kun kaverini kertoi, että hänen isänsä lopetti heidän pystykorvansa sillä reissulla.

Noin 35 sitten kävi itselleni tällainen tapaus.
Täysin tuntematon nainen soitti ovikelloa ja toi koiransa meille. Tokaisi sinä kuulemma olet lopettanut ennenkin koiria, joten voisit lopettaa tuon tuomani koiran. Siinä äimän käkenä vähän selittelin, etten ole kyllä koiria lopetellut aiemmiin hänen väitteistään huolimatta.

Nainen siinä vaan vaahtosi koko ajan ja vaati lopettamaan koiran ja jätti sen oven viereen naruun kiinni.
Huomasin, että lähes hysteerinen nainen ei reagoinut mitenkään vastaväitteisiini, joten lupasin sitten vastahakoisesti hoitaa asian. Nainen häipyi ja latasin 22 lr kivääriin paukun piippuun ja lisäpaukut lippaaseen valmiiksi.

Menin alakertaan ja avasin varovasti ulko-oven ja koira tajusi heti mistä on kyse kun kurkkasin ulos koiraan päin.
Se riuhtoi ja repi aivan hulluna narussaan ja kuinka ollaankaan se sai revittyä itsensä irti ennen kuin ehdin tehdä yhtään mitään.
Sen koommin en nähnyt koiraa tai koiran omistajaakaan, hyvä niin.

Mettäkaverillani oli jokunen vuosi sitten hyvin toimiva narttuajokoira ja se toimi erittäin hyvin metsällä. Ikää sillä oli jo kuitenkin 14 vuotta ja kävimme vielä sen kanssa viimeisen mettäreissun saaristossa ja saimme yhden jäniksen sillä kertaa.
Koira oli niin sippi jahdin loppupuolella, että isäntä joutui kantamaan sen veneeseen viimeiset n. 250 metriä, oli vetänyt niin jäykäksi paikat.
Noin puoli vuotta myöhemmin isäntä vei koiransa viimeiselle metsästysreissulle ja ampui sitä sitten haulikolla takaapäin koiran tajuamatta siitä mitään. Ei vienyt hyvin rakasta koiraansa eläinlääkärille. Tästä on jo n. 5 vuotta eikä hän ottanut uutta koiraa tilalle ollenkaan.

Yhden toisen mettäkaverin pojalla oli iso vanhempi susikoira ja joku laumanvartijakoiran nuori mutta iso pentukoira, joille vein hirvimetsästyksen aikoina aina luita ja liharoippeita. Tuon susikoiran kohdalle iski joku vaiva, siltä alkoi tulla ulosteen mukana verta ja sen kunto myös heikkeni, tosin se alkoi olla jo aika vanhakin. Joten minulta kysyttiin, voisinko lopettaa tuon koiran lähiaikoina, kun se ei tunnu paranevan noista vaivoistaan.
Lupasin hoitaa asian seuraavalla kerralla ja näin tehtiin. Menin viemään taas noita hirvenliharoippeita koirille ja ulkona pidettiin vain tuota susikoiraa.
Sille annettiin sitten hirvenroippeita joita se söi hyvillä mielen.
Sovittiin, että siinä sopivissa kohdin sitten asia hoidetaan ja näin homma menikin. Koiran syödessä juttelin kaverin kanssa pihalla ja siinä liikuttiin muina miehinä ja juteltiin niitä näitä. Sitten vain käännyin koiraan päin ristikko koiran silmien väliin ja n. 6 metrin päästä Aguila suoraan päähän. Ekalla paukulla koira tipahti välittömästi ja pistin varmuudeksi vielä 3 lisää perään. Koira hengähti pari kertaa ja se oli siinä. Ei varmaankaan tajunnut yhtään mitään.

Sitten vielä se kaikkein karmein juttu, jonka kova metsämies ja naapurini kertoi pari vuotta sitten.
Hänen mettäkaverillaan oli ajokoira jota hän itse ei vain voinut lopettaa, joten hänen lähinaapurinsa metsämies lupasi sen tehdä.
He sopivat ajan kohdan ja lähtivät koira mukanaan viimeiselle metsäreisulle.

Siinä koira oli sitten miesten mukana ja sopivassa kohdin koira irti ja naapurin isäntä tömäyttää ajokoiraa haulikolla.
Perke....leen huono osuma ja koira huutaa tuskissaan ja ravaa siinä paniikissa ja naapurin ukko vetää toistamiseen sitä haulikolla ja per...ele taas sama juttu, helvetin huono osuma ja koiran huuto senkun yltyy.

Arvaatteko mikä on pahinta, tuolla naapurin ukolla ei ole enää panoksia jäljellä yhtään.
Siinä sitä ollaan metsässä lopettamassa rakasta mettäkoiraa ja sitä ollaankin sitten loppujen lopuksi metsässä haavoitetun koiran kanssa ilman panoksia.
Toivottavasti kenellekään ei vaan käy enää näin, vaan homma hoituu paremmin ja mukana on kaiken varalta riittävästi patruunoita tai mieluummin asiansa osaava henkilö.

Vielä yksi ikävä tarina.
Olin vetäjänä n. 9 vuotta sitten eräissä talkoissa ja kävi tällainen juttu.
Menin reilu tunti ennen talkoiden alkamista pelipaikoille ja touhusin siinä omia valmisteluja talkoita varten. Katselin siinä sitten n. 150 metrin päässä olevalle laavulle ja ajattelin mielissäni, että joku on jo tehnyt laavulle nuotion, joten yksi homma vähemmin, koska aloitamme yleensä nuo talkoot aamukahvilla laavulta, jossa kertaamme hommat väkimäärän mukaan.

Siinä meni sitten vielä n. puoli tuntia ja näin seuraavan kaverin talkoopaikoilla, joka tuli luokseni ja juttelimme talkoista ja kiittelin häntä kun ehti laittamaan jo laavulle tulet valmiiksi. Hän sanoi juuri tulleensa eikä hän ole edes käynyt laavulla vielä.

Läksimme katsomaan, että kukahan siellä sitten oikein on jo tullut.
Kun pääsimme lähemmäs, niin ihmisiä ei näkynyt missään, mutta iso susikoira siinä makasi laavulla kaikessa rauhassa ja nuotiossa paloi tuli.
Eipä sitä viitsinyt mennä sinne lähemmäs kun iso susikoira siinä oli vahdissa, joten käännyimme ympäri ja jatkoimme muita valmisteluja.
Kun ketään ei laavulla näkynyt liikkuvan, niin kävimme siellä vielä kaksi kertaa ja koira makasi vain tyynesti siellä paikoillaan.
Aloimme asiaa ihmetellä ja menimme sitten niin lähelle, että huomasimme, että eihän tuo koira edes näytä hengittävän ja kyllä se olikin kuollut.

Homma vaikutti aika omituiselta, talkoaamulla meidän laavulla oli joku tullut koiran kanssa ja häipynyt mitään sanomatta tai kenellekään näyttäytymättä ja jättänyt nuotion palamaan ja koiran kuolleena paikoilleen ?

Soitimme poliisit paikalle.
Selvisi, että joltakin oli kadonnut muutaman kilometrin päästä susikoira edellisenä iltana ja heräsi epäilys, että tämä voisi olla se koira.
Poliisit lähti ja jossain vaiheessa myöhemmin paikalle tuli nainen, joka kysyi oliko täällä se kuolleena löytynyt susikoira.
Kävimme näyttämässä koiraa ja totesi kyseessä olevan hänen kadonnut koiransa.
Kovasti ihmettelimme asiaa ja päädyimme siihen, että joku oli tuonut hänen koiransa tänne aamulla ja ilmeiseti sitten tappanut sen ja häipynyt paikalta.

Nainen lupasi selvittää mihin hänen koiransa kuoli. En nähnyt enään naista, joten asia ei selvinnyt koskaan meille.
Todennäköisesti joku oli syöttänyt koiralle siinä nuotiolla ollessan koiralle jotain ja koira oli sitten kuollut.
Erikoista oli se, että koira oli aivan kuin vain nukkumaan käynyt ja siinä se oli nätisti rauhallisesti makuuasennossa ja silmät auki.

Mikähän aine on moisen lähdön aiheuttanut, kun koiralle on noin "rauhallinen" lähtö tullut ?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
KimmoKemppainen
Kanta-asiakas


Liittynyt: 04 Jou 2015
Viestejä: 901
Paikkakunta: Muhos

LähetäLähetetty: 29.05.2019 18:12    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Maatalosta oon lähtösin ja liekkö sitten niitä peruja vai mikä mutta ite on ainakin tähän asti tullut koirat lopetettua. Isäukko ja velpoikakin niitä vuorollaan lopetteli. Olisihan se ollut lapsuudenkodissa jotenkin hullunkurinen ajatus ottaa koira ja ajella kymmenien kilometrien päähän lopetuttamaan koira ja palata sen kans takaisin ja haudata se sitten kotipihaan.

Koira hihnaan ja pienoiskivääri olalle, loput varmaan jokainen arvaakin. Laki määrää että mikäli lopettaminen tapahtuu ampumalla niin kuula sijoitetaan aivoihin eikä tolskata haulikolla 10 metrin päästä.

Lopputuloshan on sama kävipä eläinlääkärillä tai teki itse. Minun puolesta saa käydä eläinlääkärilläkin jos se on parempi ratkaisu omasta mielestä.
_________________
Kun ite teköö niin saa semmosen minkälaenen sattuu tulemaan
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Koirat yleensä Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3 ... 8, 9, 10 ... 13, 14, 15  Seuraava
Sivu 9 Yht. 15

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen, jorma@pitro.com
Päivittänyt Lurttinen www.phpbbsuomi.com