Vesilintulammen tekeminen

[Ippetti]

Puolisukeltaja sorsat oli ne aikuisia tai poikasia ruokailevat mieluiten alle 0.5m syvyisessä vedessä, koska se on niille sellaisessa helpointa. Syvyys ei niinkään vaikuta vesilintujen poikastuotantoon (nehän pesii kuivalla maalla) vaan siihen että allas soveltuu poikasille kasvupaikaksi.

Hyvä elinympäristö on:
-rannoiltaan rikkonainen (ns mosaiikkimainen)
-suht avoin (avointa maastoa myös altaan reunoilla)
-mahdollisimman paljon matalaa vettä
-vedessä paljon selkärangattomia
-rauhallinen ihmishäirinnältä
-rauhallinen pedoilta

Noilla pääsee alkuun. Tuosta karttakuvasta katsoin että alue on kohtuu tasamaalla. Jos luin karttaa oikein niin pelkkä ojan patoaminen ei tule kyseeseen. Kaivamaankaan en alkaisi, koska se toimenpide pistää ravinteet liikkeelle. Jos savea on saatavilla paljon niin itse tekisin altaan tuonne pengertämällä, niin silloin sitä selkärangattomille tärkeää hajoavaa kasviainesta jäisi veden alle sellaseksi 3-5vuodeksi. Muutenkin pitäisin kaivamista viimeisenä keinona kosteikon tekemisessä.
_________________
Rapakunnossa oleva etenee hyvin mudassa

[mpihtola]

Jotain tälläistä on ollut mielessä. Projektiryhmän (lue sivulta 5 eteenpäin) suunnitelmista en vielä tiedä, sillä suunnitelmat ovat kesken. He selvittävät pystyykö kosteikkoa edes perustamaan alueelle tai onko se järkevää.



Tässä hieman omaa visiota.

Muistelen, että haettaessa EU-tukia niissä vaaditaan, että peltojen elollinen pintamaa pitää kuoria pois veden alle jäävältä alueelta. Niin hullulta kuin se tuntuukin.

Pistäkää parannusehdotuksia ja omia visioitanne.
_________________
Kuuluisia viimeisiä sanoja:
"Olen minä ennenkin purkanut tämän tyyppisiä pommeja!"

[Ippetti]

Joo olet oikeassa siinä että kuvailemasi kaltaisessa tilanteessa tulee fosforia runsaasti sisältävä pintamaa kuoria pois. No tsemppiä projektille
_________________
Rapakunnossa oleva etenee hyvin mudassa

[mpihtola]

Miltä vaikuttaa tuo edellä oleva kuva padon ja pengerryksen paikasta. kannattaako pitää mielessä vai heittää romukoppaan. Ette tunne aluetta, joten varmaan hankala hahmottaa kokonaisuutta, mutta kuitenkin.
_________________
Kuuluisia viimeisiä sanoja:
"Olen minä ennenkin purkanut tämän tyyppisiä pommeja!"

[Ippetti]

Kerroppa mpihtola, että mikä ko pellon käyttötarkoitus on nyt tai tulevaisuudessa.
_________________
Rapakunnossa oleva etenee hyvin mudassa

[mpihtola]

Pelto on viljelykäytössä nyt ja tulevaisuudessa ainakin 10 vuotta.

Kasvamassa on ensikesänä tod. näk. ohraa/kauraa. Noin 1 ha tulee olemaan heinällä. Ei ole vielä varmaa tulevatko pellot olemaan joskus tulevaisuudessa kokonaan heinällä.

Selvensikö tilannetta?
_________________
Kuuluisia viimeisiä sanoja:
"Olen minä ennenkin purkanut tämän tyyppisiä pommeja!"

[Ippetti]

Jos kerta kyseessä on niin alava alue mitä karttakuva antaa ymmärtää niin unohda patoaminen (korkeintaan pieni vaikutuksinen pohjapato). Samalla pengertäminen on turhaa (jos ei pengerrä koko altaan reunoja). Kaivamalla vesialueen laajentaminen tuntuu ainoalta järkevältä vaihtoehdolta saada aikaiseksi edes jonkin näköinen vesilintu lutakko ilman että viljely ja metsät kärsii vedenvaikutuksista.

Jos tuo olisi minun pelto niin en edes ajattelisi tekeväni siihen kosteikkoa (tämä vain kartakuvien perusteella) koska koneellista työtä tulisi liialti. Mutta tuohon pää ojaan tekisin kyllä tuollaisen ruokinta altaan.

Siihen sitte vaan reipasta ruokintaa päälle ja nautitaan vesilinnustuksesta.
_________________
Rapakunnossa oleva etenee hyvin mudassa

[mpihtola]

Aue on tosiaan aika alava, mutta tuo kohda johon piirsit tuon altaan on ikäänkuin luonnollisessa loivassa notkelmassa. Siinä siis olisi kosteaa maata ilman tuota ojaakin.

Jonkinlainen pohjapato on lähes pakko tehdä (ilmeisesti ojan päähän ennen laskemista lampeen), koska muuten veden pinta ojissa laskee liikaa alhaisen vedenpinnan aikana. Ideana olisi pitää vedenpintaa mahd. samalla tasolla kevään/kesän aikana. Vielä on epäselvää, millaisia laskeutusaltaita ym. vaaditaan, jos aikoo hakea tukia EU:lta. Tätä projektiryhmä selvittää parhaillaan.

Piirtämääsi ruokinta-altaan paikkaa siirtäisin kuvassa ojien Y-haaraan (lähemmäs koivumetsän laitaa). Sitten vielä toinen samanlainen aivan lammen lähelle ojan päähän.

Edit: Ruokintaa on harjoitettu nyt kolmena keväänä-syksynä lammella ja hyvin on vilja maistunut. Viimesyksynä oltiin jahdissa lammella ja tulijoita on kuulemma ensi syksynkin aloitukseen. Oli kuulemma niin hyvin lintuja
_________________
Kuuluisia viimeisiä sanoja:
"Olen minä ennenkin purkanut tämän tyyppisiä pommeja!"

[Ippetti]

Itse veisin ruokinta altaan mahdollisimman kauaksi metsälaidasta. Syy siihen on se että ruokin vesilintuja enkä petolintuja. Kaikki yli3m puut kelpaa tähystys alustaksi petolinnuille ja siksi jo aiemmassa viestissä mainitsin hyvän elinympäristön kriteeriksi avoimuuden. Vesilinnutkin karttavat ja ovat arkoja metsänlaita vesissä
_________________
Rapakunnossa oleva etenee hyvin mudassa

[mpihtola]

Tuo petojen kyttääminen lähellä metsänlaitaa on kyllä tiedossa. Tosin ainakaan tällä hetkellä petoja ei juurikaan ole, mistähän liene johtuu

No, näitä ehtii vielä miettiä, koska kaivaustyöt alkavat aikaisintaan vuoden kuluttua, jos silloinkaan.
_________________
Kuuluisia viimeisiä sanoja:
"Olen minä ennenkin purkanut tämän tyyppisiä pommeja!"

[J-]

Olen itsekin tuota petokysymystä miettinyt.

Suunnitellun kosteikon (lupa jo kunnossa) reunamalla kasvaa muutama iso puu jotka tahtoisin jättää maisemallisista syistä paikoilleen, mutta mietityttää se, että tuleeko niistä sitten petolintujen kyttäyspaikka jos ne jättää paikoilleen.

Vesilintujen kannalta olisi varmaankin parasta kaataa kaikki puut pois kosteikon reunamilta.

[Ippetti]

Joo ei se isoo käkkärää tarvi et siinä alkaa koukkunokat kyttäämään. Nurinvaan ja polttopuiks tulevan talven varalle...
_________________
Rapakunnossa oleva etenee hyvin mudassa

[harri.salo]

kosteikon teko alkoi moto alotti hakkuun puuta nurin 3,5 hehtaarin

alalta noin 400-500 kiintoa...

[hek-a]

Viime elokuussa aloitettiin monen vuoden jahkailun jälkeen sorsamontun kaivuu. Pesivää linnustoa ei "lampeen" ole tarkoitus haalia vaan lähinnä kyseessä on maisemanhoitoa ja kenties jahtimahdollisuuksia, saa nähdä. Paikka on vanha ja umpeenkasvanut savimonttu.





Kuinka ollakkaan urakka keskeytyi ollessaan vasta puolessa välissä. Tai itse asiassa urakka kyllä jatkui, mutta muutti jonkinverran luonnettaan...


Pari viikkoa sitten kesällä keskeytyneen kaivuun jälkiä korjailtiin.


Kaivannosta tuli noin 60 m pitkä ja keskimäärin 15-20 m leveä. Syvyyttä on enimmillään vajaat 2 metriä, mutta noin 1/3 pinta-alasta on luiskattu niin, että veden korkeudesta riippumatta vettä on 10-40 cm. Tästä on hyvä jatkaa, kun kaivinkone taas joskus kulmille saapuu.

[Pedro]

Kerropas hek-a, kuinka monta konetuntia tuollaisen montun tekemiseen meni yhteensä. Samankokoinen lätäkkö on suunnitteilla ja kasailen tässä kustannusarviota. Montako kuutiota lähti maata noin suurinpiirtein? Oliko tuttu kuski vai maksoitteko markkinahintaa?