Suomen merimetsokannat

[audii]

Edes joskus näinkin päin?

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Merimetson+metsästys+helpottuu/1135248524786

edit. Jaahas, ei toimi tuo linkki kokonaan, mutta kopioikaa osoiteriville.
_________________
Tie sydämeen käy rintalastan kautta.

[Lahtaaja]

Voi voi, kyllä nyt kotimaan piipertäjät ja eräs ylitarkastaja ovat murheissaan.

[Lahtinen]

[Lahtaaja]

[mehtään]

Uusimmassa Birdlife Suomen järjestölehdessä oli jälleen Lehtiniemen kirjoitus merimetsoihin liittyen. Asiasta kiinnostuneille luettavaksi:





http://kuva.termiitti.com/v.php?img=460

[Tupella]

Herra Lehtiniemihän syyttää saaristolaisia rikoksista ja niiden peittelystä. ja vaikka Suomessa ei haluta antaa rahaa merimetson ympäristö- ja kalatalousvaikutusten tutkimiseen, on muualla EU:ssa kyllä tutkittu. Lehdessä Fischer und Teichwirt oli laaja ja perusteellinen artikkeli, josta muutamia poimintoja: Kuten meripetolinnut yleensä, kormoraanit tarvitsevat päivässä noin 20% elopainostaan ravintoa. Se tarkoittaa 400-500 grammaa kalaa/pvä ja noin 170 kg/ vuosi. Niinpä on osoitettu, etenkin Reinin muutamilla sivujoilla kalaston pudonneen 50-80% lintujen löydettyä sopivat apajat. Kiloistakin kuhaa ja karppia on löydetty lintujen sisältä. Lintujen toimintasäde on 20-60 km, joten apajat kyllä löytyvät. Niissä elää mm. imu-nauha- ja sukkulamatoja, jotka kalojen kautta voivat levitä ihmiseenkin aiheuttamaan kaikenlaista hankaluutta.

Kannatan kyllä kolonioiden kameravalvontaa, mutta tallenteiden ei pitäisi jäädä virkamiesten yksinoikeudeksi. Valvojille on saatava valvonta valehtelemisen lopettamiseksi.

[tosinuija]

Näin sanoo Lehtiniemi.

"Tiedotusvälineet antavat asiasta väärän kuvan, sillä siellä mielipiteet sekoittuvat faktoihin."

Hupaisaa.

[Lahtinen]

Käsittääkseni Ahvenanmaalaisten päätös sallia metsästys perustuu nimenomaan näihin Suomen ulkopuolella tehtyihin tutkimuksiin.


Tavallaan Suomessa on surkuhupaisaa, että ”pyynnin kieltoa” perustellaan sillä, ettei viranomaisille ole tullut lupahakemuksia tai korvaushakemuksia ---> Todellisuudessa tyhjän saa pyytämättäkin, joten hakuinto on 0.

Samoin vedotaan siihen, ettei paikallista näyttöä merimetsojen haitoista ole. Mahtaako olla paikallisia tutkimuksiakaan…


Esimerkiksi itse voin pokkana väittää, että merimetsot ”iskevät” myös niin suuria kaloja, joita eivät pysty syömään. Merimetsot eivät tee tuota suoranaisessa ravinnonhankintamielessä, vaan tarkoituksena on eliminoida samasta ravinnosta kilpailevia kaloja.

Moni voi väittää, ettei tuosta ole mitään tieteellistä näyttöä. Vaan eipä taida olla tieteellistä näyttöä siitäkään, ettei näin olisi…

[Lahtinen]

Siitä itse olen tosi tyytyväinen, että Birdlife tuli metsästäjien kanssa samaan rintamaan merimetsoasiassa.

Itse pelkäsin, että Ahvenanmaan merimetsojen metsästyksen kantelun EU:hun tekee joku yksittäinen henkilö. Kun kantelijana on Birdlife, asialle saadaan huomattavasti enemmän julkisuutta.

Merimetsohan ei ole tällä hetkellä EU:ssa kovin ”hyvässä huudossa”. 100% varmuudella EU:sta tulee lausunto, joka määrittää Suomen tämänhetkisen merimetson täysrauhoituksen ylimitoitetuksi kantaan nähden.

Tällä Birdlifen hakemalla EU-päätöksellä tullaan vauhdittamaan mannersuomessa merimetsokannan rajoittamisen aloittamista useilla vuosilla. Ilman EU-päätöstä kansalliset viranomaiset pystyisivät ämpyilemään vuositolkulla. Kun EU:sta tulee nimenomaan Suomeen kohdennettu lausunto, tilanne muuttuu oleellisesti.

[JaniFIN]

EU ja EU. Ahvenanmaahan ei kuulu EU:hun, eikä Kanarian saaret, eikä Jersyn saari jne. Ainakaan ei kuulu EU:n veroalueeseen, eikä kai täysin muiltakaan osin. Ensimmäinen kerta kun nostan hattua heikäläisille.

[Tupella]

Lupien hakuintoahan voidaan säädellä lupamaksun avulla. Saaristossa ei ole totuttu panemaan vähiä rahojaan jonkun p-linnun pyyntilupaan. Sama taktiikka on onnistunut hallin lupapolitiikassakin.
Birdlife on suunnilleen yhtä hyvä osapuoli merimetsokeskusteluun kuin vaikkapa elokuvissa kävijä tai telkkarin vahtaaja. Penniäkään niillä ei ole kiinni itse substanssissa (elleivät verottajalta salassa myy mm-bongausreissuja) vaan pelaavat omilla mielikuvillaan.

[mehtään]

"BirdLife Suomi tiedottaa 22.9.2009

BirdLife kaipaa faktoja merimetsokeskusteluun – kalastovaikutuksista ei
näyttöä

BirdLife on huolissaan merimetsoa koskevasta julkisesta keskustelusta,
joka sisältää paljon virheellisiä väitteitä. Tutkimus- tai tilastotiedot
eivät tue jatkuvasti toistettuja väitteitä siitä, että runsastunut
merimetso uhkaisi suomalaista kalastuselinkeinoa tai kalakantoja.
Viralliset ammattikalastustilastot osoittavat kalansaaliiden päinvastoin
kasvaneen samaan aikaan kun merimetso on runsastunut.

BirdLife pitää perusteettomina vaatimuksia merimetson
kannanrajoituksille lajin kalastovaikutusten vuoksi. Merimetsokannan
rajoittamista on vaadittu erityisesti sen vuoksi, että sen
pesimäaikaisessa ravinnossa on todettu kuhaa ja ahventa.

Ahvenen ja kuhan kokonaissaaliit ovat selvästi suurempia kuin
1980-luvulla, vaikka ammattikalastajien määrä oli silloin noin
kaksinkertainen nykypäivään verrattuna. Ammattikalastuksen
kokonaiskalansaalis on myös suurempi kuin 1980-luvulla. Kalastajaa
kohden laskettu kuhasaalis on ollut 2000-luvulla lähes 30 % suurempi
kuin 1990-luvulla.

Suomalaisten merimetson ravintotutkimusten mukaan laji käyttää
pesimäaikaan ravinnokseen pienikokoista kalaa ja valtaosin vähäarvoisia
kalalajeja, kuten särkikaloja. Ahvenen osuus ravinnosta on ollut noin 20
% ja kuhan noin 5 %.

EU-lainsäädäntö sallii merimetsojen tappamisen, mikäli ne aiheuttavat
merkittävää taloudellista haittaa, eikä haitan estäminen ole muilla
keinoin mahdollista. Haitta täytyy kuitenkin pystyä osoittamaan.
Nykytutkimukset eivät tue väitteitä merimetson aiheuttamista
merkittävistä haitoista Suomessa.

”Jos merkittäviä haittoja on, BirdLife hyväksyy välttämättömät toimet
haittojen vähentämiseksi. Yksilöiden tappamiseen tai muihin
kannanrajoitustoimiin ei kuitenkaan voida lähteä, ei merimetson eikä
minkään muunkaan lintulajin kohdalla, vain siksi, ettei lajista pidetä”,
muistuttaa BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

”Todellinen syy merimetsovihaan lienee se, että merimetso on meillä uusi
ja näkyvä pesimälaji, joka sotkee pesimäluodot valkoisiksi. Suomalaiset
eivät ole siihen vielä tottuneet. Visualinen haitta ei kuitenkaan riitä
syyksi lajin vähennystoimiin”, sanoo Lehtiniemi.

BirdLife vetoaa päättäjiin, etteivät he lähde mukaan
merimetsopopulismiin ja keskittyvät Itämerta koskevassa päätöksenteossa
meren hyvinvoinnin kannalta aidosti merkittäviin asioihin.

-

Tiedotteen lajit ruotsiksi: storskarv (merimetso)


Lisätietoja

Merimetso ja kalankannat
http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/merimetso-kalastus.shtml

Yleistä merimetsosta
http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/merimetso.shtml


VALOKUVA vapaasti julkaistavaksi uutisoitaessa tästä aiheesta: Kuvaaja:
Jorma Tenovuo
http://www.birdlife.fi/tiedotteet/kuvat/merimetso-jorma-tenovuo.jpg

suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, puh. 0400 749 786
tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 040 568 6711

BirdLife Suomi ry"

[Lahtaaja]

Birdlife se jaksaa jauhaa propagandaansa.
Ikäänkuin se olisi asiantuntija myös kalastuksessa.

[mehtään]

[Lahtinen]

Jos pitää merimetsojen aiheuttamaa haittaa vain visuaalisena, niin tarkoittaako tuo sitä, että artikkelin kirjoittaja on nähnyt noita lintuja vain kuvissa?