Erittäin tärkeää; YK:n asepöytäkirjan vaikutukset

[Vieras]

: Väärin, koska kaikki vasemmistolaiset eivät ole asevastustajia. Kannattaakin äänestää sellasita vasemmistolaista, joka ei ole asevastainen.

Samantien kannattaa valita viisas vasemmistolainen. Ai niin, noita voi olla vaikea löytää..

: Jos kaikki metsästäjät ja ampujat tekisivät näin, ei vasemmistopuolueista pääsisi edustkuntaan kuin asemyönteisiä ihmisiä ja sehän olisikin hyvä.

Ehkä kuitenkin on fiksumpaa äänestää oikeistolainen asemyönteinen ihminen jos tuo aseasia jotenkin on sydäntä lähellä että vaaleissa voi sillä perusteella valita ketä äänestää.

On nimittäin niin että asemyönteistäkin vasemmistolaista sitoo käytännössä puoluekuri ja koska vasureiden johdossa on aina asevastaiset tahot niin ei tee kesää vaikka joku vasurimetsästäjä Eduskuntaan pääsisikin. Oikeistolla ei ole tällaista ongelmaa aseiden suhteen.

[Vieras]

Niin joo sen verran vielä lisää että jos jollain oikeistolaisella on aseiden kanssa joku ongelma niin hänhän on kuitenkin todellisuudessa vasuri. MOT.

[TTJ]

[Andy]

Lippis (eikun siis Vieras): SDP:n johdossa asevastasita linjaa edustaa lähinnä Tuomioja, joka taas on selkeästi vähemmistössä toveri Lipposen linjaan nähden. Lipposta ei voine erityisen asekielteisenä pitää. Näiden kahden linjan suhteisiin kannattaa pyrkiä vaikuttamaan. Se ryhmäkuri toimii katsos myös toisin päin, jos enemmistö puolueen edustajista ei ole asekielteisiä. Tähän päästäisiin helposti, jos kaikki Suomen metsästäjät ja ampujat äänestäisivät SDP:a.

No joo, ehkä ei oikeasti kannata äänestää SDP:a, jos kannattaa Kokoomusta tai Kepua. Silloin kannattaa äänestää Kokoomuksesta tai Kepusta asemyönteistä ehdokasta. Toisenlaisiakin on, kuten nyt vaikka Suti. Itse valitsen puoluekantani vähän muilla perusteilla, kuin puolueen asepoliittisen linjan perusteella.

Mutta minä taidan lähteä tästä keskustelusta takavasemmalle punalippua heiluttaen, kun ei tuo yleinen poliittinen vääntö niin jaksa kiinnostaa.
_________________
Joka päivä voi tiiliskivi pudota päähäsi.

[Vieras]

Harmi että äskettäisessä gallupissa kansalaisten enemmistö kuului kannattavan toveri Tuomiojaa sdpn seuraavaksi puheenjohtajaksi, ja vastaavan suuntaisia lukuja taitaisi syntyä pääministeri- ja presidenttikyselyissäkin.
Pakko epäillä tässäkin Itsevaltiaitten vaikutusta yleiseen mielipiteeseen.
Suurta osaa kansasta ei paljon kiinnosta millä aatteella valtiolaivaa luotsataan tai mihin suuntaan.

[Revolverimies]

No tässä asiassa voi sanoa että onneksi kansa EI päätä kenestä tulee SDPn puheenjohtaja vaan sen päättävät SDPn jäsenet. Ja Lipposella on jokseenkin hyvät asemat tässä pelissä.

[Lt. Bones]

Nimim. "Korpien koluajalle" (14. 11. 2004?): miten Liberty-Seguros-tallin menestys (mm. Marco Serrano) viime maantiepyöräilykaudella on uhka Euroopan unionin ja Suomen aselainsäädännölle? Ettei vain tullut luettua huolimattomasti tshekinkielistä uutista???

[Lt. Bones]

Luin hiukan muutakin kuin tshekkiä tästä keskustelusta ja ihmettelen kovin sdp-kaunaisia kannanottoja.
Kun aselainsäädäntöä edellisen kerran muutettiin isommin, siis säädettäessä vuoden 1933 aselakia, lain hyväksyi presidentti P.-E. Svinhufvud ja esittelijänä oli sisäasiainministeri Yrjö Puhakka. Svinhufvud oli tiukka oikeistolainen, kokoomuslainen kuninkaantekijä ja Puhakka puolueeton porvari ammattiministerinä. Hallitusta veti edistyspuolueen edustajana Toivo Kivimäki. Tämä vähemmistöhallitus siis sai läpi aselain, jonka säädöksistä kärsittiin aina 1990-luvun loppuun asti (muistatteko hölmöt tulkinnat sotilasaseista?). Vuoden 1933 lain yhtenä tarkoituksena oli estää poliittisesti epäluotettavia (lue: vasemmistolaisesti ajattelevia) saamasta käsiinsä aseita. (Samasta syystä ampumaseurojen perustaminen oli tarkasti säädeltyä ja jäseneksi pääseminen tiukasti seulottua.)
Esko Ahon keskusta-oikeistohallituksen olisi tullut ajantasaistaa Suomen aselainsäädäntö kun Suomi liittyi EU:in, mutta monesta eri syystä se ei pystynyt sitä tekemään. Se tapahtui vasta Paavo Lipposen (sdp) ensimmäisen hallituksen aikana. Tuolloin oikeusministerinä oli Kari Häkämies (kok) ja sisäasianministerinä Jan-Erik Enestam (rkp).
Laki meni ripeästi läpi eduskunnassa. Hallintovaliokunnan mietintö oli yksimielinen (asiaa käsitteli mm. viisi sos.dem. kansanedustajaa), samoin perustuslakivaliokunnan lausunto (neljä sos.dem. edustajaa, joista valiokunnan varapuheenjohtaja Johannes Koskinen on nykyinen oikeusministeri). Lakiesityksen hyväksyi presidentti Martti Ahtisaari (sdp).
Kun aselaki (tarkasti ottaen sen ensimmäinen vaihe) tuotiin eduskuntaan, kaksi sos.dem. kansanedustajaa, Matti Vähänäkki ja Antero Kekkonen puolustivat hallituksen esitystä taitavasti ja älykkäästi. Näin me saimme melko hyvän aselain, ainakin paremman ja neutraalimman kuin vuoden 1933 laki.
Ceterum censeo jalkaväkimiinoista luopuminen oli hölmöä tällä tavoin kuin se nyt tehtiin, eikä ulkoministerin ole soveliasta kulkea joka paikassa aavepommittaja-merkki takinkänteessään, olkoonkin vaikka Ydin-lehden entinen päätoimittaja.

[E_h_e]

Sitoutumattomana kehoittaisin kaikkia SDP:tä karsastavia tutkimaan poliittista lähihistoriaamme ns. "Vaaran vuosina" siis 1945-1949.

Etenkin kannattaisi tutustua sellaisten henkilöiden toimintaan kuin:
Karl August Fagerholm, Eemeli Huunonen, Aarre Simonen, Emil Skog, Väinö Leskinen, Unto Varjonen, Penna Tervo, Yrjö Kilpeläinen, Veikkö Puskala, Onni Hiltunen, Niilo Teerimäki ja Kalle Lehmus...

Samoin kannattaa tutustua käsitteisiin sotakabinetti, asevelisosialistit, (Suomen Aseveliliitto)...

Noina vuosina jotkut kantoivat huolta Isänmaasta, toiset sitä taas eivät tehneet...
_________________
Errare humanum est

[Lippis]

: Noina vuosina jotkut kantoivat huolta Isänmaasta, toiset sitä taas eivät tehneet...

Nuo kultaiset vuodet vaan ei palaa enää...

[Lt. Bones]

On mielenkiintoista lukea kokoomuksen historiasta kertovia tutkimuksia, muistelmia ja muita tekstejä: heti sodan jälkeen, vaaran vuosina, Aseveliliitossa yhdessä toimimaan tottuneet nuoret asevelisosiaalidemokraatit ja -kokoomuslaiset toimivat yhdessä monissa eri järjestöissä ja hankkeissa erityisesti kommunismin vastaisessa taistelussa. Mm. kokoomuksen puolue- tai järjestösihteeri (?) Jussi Saukkonen kuului näihin aseveljiin. Tämä nuorkokoomuslaisten ja -sosiaalidemokraattien Pyhä liiga murtui vasta 1960-luvulla, kun Kekkonen onnistui rikkomaan sen kalastelemalla sosiaalidemokraatit taakseen ja hallitusvastuuseen.
Onneksi ajat ovat tässä suhteessa nykyään toiset. Poliittisesti suurin vaara järkevälle aselainsäädännölle ovat idealistivihreät ja -vasemmistoliittolaiset.

[Solifer]

Sen verran nostan vanhaa aihetta että tässähän oli kyse siitä YK:n Pienasepöytäkirjasta jonka vaatimuksia nyt Aselakiehdotuksessa ajetaan lakiin. Asia oli tiedossa jo 2004. Silloin suurin osa ampuma-aseiden kanssa pelaavista järjestöistä (SAL, Metsästäjät jne.) eivät korvaansa lotkauttaneet.

Onneksi viesti on mennyt sittemmin perille vähän paremmin.