suujarrun poraaminen piippuun

[Villedz]

Kyllä itsellä on ainakin ensisijainen tavoite lopettaa eläin mahdollisimman nopeasti.Ei muka kiire... höpöhöpö.

Paraiten selviää kun koskettaa piipulla silmää että onko siinä vielä eloa vai ei.Jos räpsähtää niin kuula kalloon.

[mmu]

Nythän se vasta kaikkien rambojen isi löyty.

[Pohjola]

joskus on hyvä päästä nopeasti pistämään jos meinaa saada verettömät lihat.
se koiran kiinniottaminen ei aina onnistu ihan nopsaan ja siinä vaan tahtoo olla se ongelma et on yleensä vastapuolella.... (koira joka ei anna kiinni)

mutta täällähän onkin vain koiria jotka siirtyvät nätisti takavasemmalle kun äijä ehtii paikalle.

[tapsila]

Pari pointtia tähän keskusteluun.
Sama määrä kaasua purkautuu piipusta oli siina änkkäri tai jarru, suunta
ja nopeus ovat vain erilaiset.
Oli myös Mag-Na-Port jarru eräässä Magnum kiväärissäni. Siinä tyypissähän on purkureiät rihlatulla alueella. En pysty sanomaan miten paljon se varsinaisesti rekyyliä vaimensi, piipun nousua laukauksessa
kylläkin ( ja pudotteli vaimennus villoja ja ampiaispesiä ampumakatoksen katosta). Etuja: Ei muutosta käyntiin (kiinteä rakenne piipussa), ei muuta ulkonäköä. Haittoja: Rankassa metsästyskäytössä
saattaa joutua purkuaukoista vettä piipun sisään ja aiheuttaa ammuttaessa vaurion. (Kokemusta.)

Jo ennen änkkäriaikaa teetin asasepällä ulkopuolisen jarrun aseeseen , jolla kilpailin SAL:in Hirven parilaukauksissa. Purkuaukot vain ylöspäin, jotta piipun nousu vaimenisi. No eihän siitä mitään tullut, kun kaasun purku ei ollut symmetrinen, niin osuma oli aina n. 65 senttiä sivussa
purkuaukkojen suunnalla. Jatkuvaa kohdistamista.

Ulkopuolinen symmetrinen jarru on suosikkini, mikäli rekyyliä ei kestä!
Vaimentajiakin metsällä näkee, mutta ne ovat yleensä ratatukkisissa
308:eissa. Kahden aeen miehet kantavat ysikolmosensa sellaisenaan.

[JuhaH]

[Aris60]

[Elan]

Purkautuvan kaasun paineella ei ole paljon merkitystä, sen sijaan kaasun nopeudella ja suunnalla on reaktiovoiman kannalta. Koska kyseessä on kriittinen virtaus, niin ulospurkausnopeus on periaatteessa sama, vaikka riippuu hiukan suutinkertoimesta. Olettaen, että lähtöpaine on sama kuten esim. MagnaPortissa. Koska suihkun suuntaa muutetaan, niin sillä saadaan pienennettyä ulospurkautuvien kaasujen aiheuttamaa reaktiovoimaa, joka suunnataan sivuille. Jos suujarrun reikä on isompi kuin piipun, niin siinä piipun suussa tapahtuu ensimmäinen paineenlasku ja sitten edelleen suujarrun reijissä. Silloin purkautuvan kaasun nopeus on pienempi, kun lähtöpaine on pienempi. Edelleen suujarrun reijissä on kriittinen virtaus, jonka nopeus riippuu lähtöpaineesta.

[JuhaH]

[JuhaH]

[Aris60]

JuhaH ei kai sinulla ole kilometrin pitkää piippua. Ei se luoti todennäköisesti tulisi sieltä edes ulos kitkan takia. Jos taas olisi patruunapesän (tai lähellä sitä mittaa oleva) piippu, ei ruuti yleensä ehtisi edes palaa täydellisesti luodin ehtiessä suujarrun kohtaan. Ehkä nämä esimerkit olisi hyvä ottaa oikeasta elämästä.

Suuri merkitys on suujarrun aukkojen, reikien koolla, muodolla ja suunnalla. Ja uskokaa tai älkää 700m/s liikkuvalla kaasulla on myös liike-energiaa, jonka suunnan muuttamiseen tarvitaan työtä. Jos kaikki ruuti ei ole ehtinyt palaa suujarrun kohdalle saavuttaessa voi paine pysyä lähes vakiona piipussa vaikka luoti on sen jo ohittanut. Ja JuhaH paljon luodin sivuuttaman ilman vaikutusta suurempi vaikutus on luodin ja piipun välisellä kitkalla ja luodin muotoutumisessa rihlojen vaikutuksesta. Ja tätä kautta painekäyrän muotoon yhdessä ruutilaadun kanssa. Muuten kummalla uskotte olevan suuremman vaikutuksen piipun lämpenemiseen, kitkalla vai kuumalla ruutikaasulla?

Jäi vielä pois..

[JuhaH]

[Aris60]

Eipä tuolla liiottelulla ole yhtään merkitystä. Se suujarru siirtyy myös sinne lähes kilometrin päähän. Paine on molemmissa pienempi.

[Browning1886]

Miten suujarru muka nostaa piipusta ulos purkautuvan kaasun painetta?
Jos aseella ja patruunalla x on suupaine 1000 bar niin ohjattin sitä sivuille tai ei niin vapaaseen ilmanalaan päästyään kaasun paine alkaa välittömästi laskea.

[JuhaH]

[Browning1886]

Periaatteessa kyllä mutta onko sillä muutamalla sentillä mitään käytännön merkitystä.