Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
hilipata Kanta-asiakas
Liittynyt: 18 Elo 2005 Viestejä: 1277
|
Lähetetty: 01.12.2010 13:43 Viestin aihe: |
|
|
Hålla fast i ratten om traktor stjälper-hoppa ej!
Ala-asteikäisenä poikana tuon jo opin kun koko painolla seisoin David Brownin kytkimen päällä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Johan Nyton Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Maa 2010 Viestejä: 1221
|
Lähetetty: 01.12.2010 14:05 Viestin aihe: |
|
|
TAK85 kirjoitti: | Totta. Olen muutaman kuukauden roikkunut norjalaisten sellutehtaiden ohjaamossa ja kovin vähäksi olisi mieleipiteenvaihto jäänyt meikäläisen yliopistossa suoritetulla ruotsinkielen arvosanalla. Sensijaan norjalaisia lehtiä oppi lukemaan aika mukavasti kuukauden "intensiivikurssilla".
"Hvis dy lönner folk med peanotter får dy en geng av apekatter" tms oli ohjaanon seinällä oleva ikimuistettava sanonta joka sopii kaikkialle maailmaan.
Jos maksat palkan pähkinöinä saat lauman apinoita |
No joo, voihan se olla hieman hämmentävää aluksi. Olen itse jonkun vuoden asunut siellä mutta tosi nopeasti heitä alkoi ymmärtämään. Toki ruotsin osaaminen auttaa paljon. Ja, kun osaat lukea norjalaisia lehtiä menee tanskalaiset siinä samassa. Kirjoitetussa ei ole niin suurta eroa kuin puhekielestä kuulostaa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
veetee Kanta-asiakas
Liittynyt: 11 Maa 2004 Viestejä: 5936
|
Lähetetty: 01.12.2010 14:12 Viestin aihe: |
|
|
Johan Nyton kirjoitti: | En tiedä pakkoruotsista mutta ruotsinkielen osaaminen on varsin hyvä taito. Vaikka kuinka selitetään että englannilla selviää ruotsalaisten kanssa niin asiat vain tuppaavat hoitumaan paremmin ruotsiksi. Norskien ja tanskien kanssa on pärjää myös hyvin, varsinkin jos viitsii opetella muutaman hieman erilaisen sanotatavan ja muutaman norski/tanski murresanan.
...
Sellaista ihmistä jolla on hyvä ja laaja kielitaito pidetään yleisesti ottaen fiksuna ja huomaavaisena. Se ei ole ollenkaan huono "käyntikortti". |
Norski tai tanska, myöskään Etelä-Ruotsi ei onnaa suomen kouluruotsilla. Kui onnais, jos suomenruottalainen (joka puhuu hieman hoono soomi) ei saanut norjalaiselle oikeaa akseliholkin kiristysmomenttia kerrottua?
Fiksuus ja huomaavaisuus ei suinkaan tarkoita ruotsinkielen osaamista. Minun mielestäni fiksua on opiskella ruotsin sijaan jotakin maailman valtakielistä. Miksi uhrata aikaa kieleen, jolla on maailman mittakaavassa n. 8 milj. osaajaa?
Kannatan, että kukin saa vapaasti päättää lastensa kielten valinnasta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
marvin the martian Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Huh 2010 Viestejä: 2463 Paikkakunta: Sirius C3
|
Lähetetty: 01.12.2010 16:17 Viestin aihe: |
|
|
Pakkoruotsi-illassa muisteltiin ruotsinkielisiä sodan urhojakin:
Lainaus: | TALVISOTA:
Talvisodassa joulukuun 23. päivän hyökkäyksessä Kannaksen ainoa ruotsikielinen yksikkö (pataljoona) kääntyi annetusta suunnasta 90 astetta ja joutui taisteluun rinnalla etenevän suomalaisen joukon kanssa. Oman selityksensä mukaan se joutui ylivoimaisen vihollisen sivustahyökkäyksen kohteeksi ja palasi takaisin vajaan tunnin kuluttua. (Sotatieteen laitos Sotahistorian toimisto: Talvisodan historia, osa 2, s. 74. WSOY 1991.)
Suomalaiset joukot jatkoivat hyökkäystä 8 tuntia ja alkoivat vetäytyä vasta ylemmän johdon käskystä. Tämän jälkeen suomenruotsalaisille ei enää hyökkäystehtävää annettu.
Summassa Lähteen lohkolla suomalainen pataljoona oli pitänyt asemansa tammikuun alusta lähtien. Vastaiskuilla se oli karkottanut asemiin murtautuneen vihollisen. Yöllä 8.--9. helmikuuta pataljoonan rippeet luovutti asemat tuoreelle ruotsinkieliselle pataljoonalle, joka seuraavana päivänä pakeni asemista ja jätti ne viholliselle. Näin murtui pääpuolustuslinja. (Talvisodan historia, osa 2. s. 138.)
Kulunut suomalainen pataljoona naapurilohkolla joutui samanlaisen painostuksen kohteeksi, mutta piti asemansa vielä neljä vuorokautta torjuen ruotsalaisten pakenemisesta johtuneen sivustauhankin. Se jätti asemansa vasta ylemmän johdon käskystä.
Ruotsinkielisille ei enää tämän jälkeen voitu antaa vastuullista puolustustehtävääkään, selviää talvisodan historiasta.
JATKOSOTA:
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kannaksen ainoa suomenruotsalainen joukko JR 24 osallistui Länsi-Kannaksen taisteluihin. Kertaakaan se ei suorittanut annettua tehtävää loppuun saakka selviää jatkosodan historiasta.
Porlammin -Yläsommeen taisteluissa se jopa harhautti ylempää sodanjohtoa. Se ilmoitti katkaisseensa vihollisen perääntymistien, kuten annettu tehtävä edellytti. Todellisuudessa tie oli avoin ja vihollisen käytössä. Ylempi johto suunnitteli jatkotoimet tämän väärän tilanneilmoituksen perusteella. Kului neljä vuorokautta ennen kuin se sai tietää asian oikean laidan.
Hallbäck, Heinricks, Winell olivat tämän suomenruotsalaisen joukon suomenruotsalaiset johtajat pataljoonasta divisioonaan. (Sotatieteen laitos, Suomen sota 1941--1945, osa 3. ss. 250-- 253.)
17. D:n ruotsinkieliset rykmentit JR 13 ja JR 61 tuotiin etulinjaan 3.9.41. Ne saivat tehtäväkseen vallata Säntämän kannaksen, mutta niiden eteneminen pysähtyi aina "vihollisen kiivaaseen tuleen". Ne olivat erilaisia kuin suomalaiset joukot. (Suomen sota 1941--45, osa 2.)
Perääntymisvaiheessa JR 61 tuotiin puolustukseen Kivisillansalmelle 22.6.44. Vihollinen yritti täällä hyökkäystä kahtena päivänä, mutta tykistö torjui sen hyökkäykset heti alkuunsa. Sen jälkeen sota jatkui täällä rauhallisena asemasotana. (Suomen sota 1941--45, osa 7, s. 319 ja 493.)
Rykmentin tappiot koko sodan aikana olivat vain 1/10 suomalaisten rykmenttien tappioista.
Syväriltä samaan aikaan tuotu JR 13 joutui liikuntasotaan suomalaisten joukkojen mukana. Jokaisesta puolustusasemasta nämä ruotsinkieliset poistuivat ilman lupaa, ainoatakaan hyökkäyskäskyä ne eivät noudattaneet, selviää jo mainitusta sodan historiasta.
Muutama esimerkki JR 13:n toiminnasta:
25.6. sen komppania poistui taakse ilman taistelukosketusta, luvattomasti, varmuuden vuoksi. (Osa 7, s. 342.)
26.6. JR 13:n II pataljoona ei noudattanut käskyä lähteä hyökkäykseen suomalaisten pataljoonien kanssa, vaan pysyi asemissaan. Tästä syystä suomalaistenkin eteneminen valui hukkaan. (Osa 7, ss. 353--354.)
27.6. JR 13:n III pataljoona hajosi ilman taistelua ja häipyi taakse. Suomalaiset määrättiin hoitamaan sen tehtäviä oman hommansa ohella. (Osa 7, s. 366)
28.6. JR 13:n II pataljoona lähti metsiä myöten pakoon ja jätti raskaat aseensa vaikka ei ollut edes kosketuksessa viholliseen. Jälleen ilman lupaa. (osa 7, s. 378.)
Näitä tietoja Benedict Zilliacus väittää kirjoituksessaan "jv-miehen valheeksi".
Perääntymisvaiheessa lyötiin hajalle suomalaisiakin joukkoja, mutta aiheettomasti ja ilman lupaa ne eivät asemiaan jättäneet. Hyökkäykseen ne lähtivät aina käskyn mukaisesti.
Tällainen on kertomus niistä ruotsinkielisistä, jotka eivät lähteneet käpykaartiin. Käpykaartilaisista kertoo Matts Andersenin kirja Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.)
"Kesällä 1944 karkureista 62 % oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Närpiöstä katosi Ruotsiin ja metsän kätköihin 292 asukasta ja Korsnäsistä 184, eli 4,8 % asukkaista. Joistakin kylistä lähtivät kaikki asekuntoiset miehet."
Sodan aikana tuomittiin kuolemaan kaksi upseeria. Molemmat olivat ruotsinkielisiä. Sotaylioikeus tuomitsi majuri Maximilian von Hellensin sotapetoksesta kuolemaan, ja KKO vahvisti tuomion tammikuussa 1943. Presidentti muutti tuomion elinkautiseksi. (KKO:n pöytäkirja.) Kesän 1944 taistelujen aikana ruotsinkielinen vänrikki Mustasaaresta (Vaasan naapurikunta) tavattiin pakomatkalla. Kenttäoikeus tuomitsi hänet rintamakarkurina kuolemaan. Tuomio toimeenpantiin ampumalla. (17.D:n arkisto.)
|
_________________ Kaukana jossain on Kapakanmäki, siellä rähjää keletappiväki. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 34924
|
Lähetetty: 01.12.2010 16:59 Viestin aihe: |
|
|
Rantaruotsit kävivät siis sotaa "emämaan" tyyliin viimeiseen Suomalaiseen?
Eikös muuten tuntemattomassakin esitetty (toki poliittisesti korrektimmaksi siistityssä versiossa) tämä Rokan konepistooleineen tuhoamaksi esitetty vihollisyksikkö, ollut työntymässä juuri ruotsinkielisten asemiin jolloin nämä monttujensa pohjilla maaten alkoivat huutaa surkeasti "aappua...aappua",jolloin lähetettiin pari miestä katsomaan jotta mikä niillä nyt on hätänä,Pylkäs sitten kaverinsa avustamana ampui yksinään samaan kasaan lähes koko hyökkäävän yksikön ruotsinkielisten samaan aikaan maatessa paksat lahkeessa monttujensa pohjalla?
PS.Ampui muuten 83 vihollista tuossa taistelussa...yksin,kaverin ladatessa lippaita...ja kuten sanottu,ruotsinkieliset eivät ampuneet laukaustakaan.
Sen verran loivennusta, ruotsinkieliset toimittivat kuitenkin takaa lisää lippaita. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
TAK85 Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Huh 2006 Viestejä: 11352
|
Lähetetty: 01.12.2010 17:49 Viestin aihe: |
|
|
Olipa Marvinilla aikamoinen kooste. Ja minä kun otin tosissani elokuvan Framför den första linjen (vai miten se nyt meni) Pitänee katsoa vielä kerran ja pyyhkiä se sitten pois. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
veetee Kanta-asiakas
Liittynyt: 11 Maa 2004 Viestejä: 5936
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Chillie Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Maa 2004 Viestejä: 3325
|
Lähetetty: 01.12.2010 19:19 Viestin aihe: |
|
|
Asiaa!
S |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mainari Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Huh 2010 Viestejä: 969
|
Lähetetty: 01.12.2010 20:35 Viestin aihe: |
|
|
Tuota pakkoruotsia perusteltiin opiskelijoiden kesätöillä ym. On vaan niin että taitaa se kesäduuni irrota itä puolella suomea paremmin jo sellaiselle joka osaa venäjää. _________________ Luonto ei armahda kulkijaa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Chillie Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Maa 2004 Viestejä: 3325
|
Lähetetty: 01.12.2010 20:49 Viestin aihe: |
|
|
Voi vaan kuvitella esim uudenvuoden jälkeisen viikon kuhinaa itäsuomen kaupoissa.. Alennusmyynnit päällä ja venäläiset juuri päättäneet joulun/uudenvuoden karkelot.. Hmm.. Olisiko kaupanmyyjällä enämpi tarvetta osata siinä ruotsia vai venäjää..
S |
|
Takaisin alkuun |
|
|
masiina Kanta-asiakas
Liittynyt: 18 Jou 2005 Viestejä: 1579
|
Lähetetty: 02.12.2010 01:23 Viestin aihe: |
|
|
_________________ "...olen enemmän kuin valmis, vaaran varpaille astumaan." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Johan Nyton Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Maa 2010 Viestejä: 1221
|
Lähetetty: 02.12.2010 01:27 Viestin aihe: |
|
|
No, kylläpäs on esitetty paljon perusteluita ruotsin kieltä vastaan. Mutta, tulkoot jokainen tyytyväiseksi omilla tiedoillaan ja osaamisillaan. Tuo edellä ollut esimerkki sota-ajoilta ei varmasti ole koko totuus aiheesta, sen tiedän sadan prosentin varmuudella.
Myös venäjän kielen osaaminen on erinomaisen hyödyllinen taito. Kaiken kaikkiaan vieraan kielen osaaminen kertoo ko. kansan kulttuurista paljon enemmän kuin muuten on mahdollista ymmärtää. Kielitaito, siis minkä tahansa kielen osaaminen, on paljon muutakin kuin pelkkää sanojen ymmärtämistä.
Itse en kannata minkään asian opettamista pakollisena (tulokset ovat erittäin huonot). Toisaalta monet, näennäisesti ikävät ja turhat asiat, on pakko osata. Mutta, miettikööt jokainen itselleen parhaiten sopivan ratkaisun tai tavan suhtautua asiaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
ioni Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Tam 2008 Viestejä: 7663 Paikkakunta: Keski-Suomi / Pohjois-Pohjanmaa
|
Lähetetty: 02.12.2010 10:47 Viestin aihe: |
|
|
Minulla ei oikeastaan ole kantaa pakkoruotsiin. Asia on nyt niinkuin se on ja se saattaa muuttua tai sitten ei. Ymmärrän kummankin kannan erittäin hyvin. Toista kantaa pidän ehkä sivistyneempänä ja ylevämpänä. Itse kieli-ihmisenä olen luonnollisesti sitä mieltä että lisää kieliä kaikille ja heti!
Julkinen keskustelu on kuitenkin erittäin viihdyttävää kaikessa typeryydessään. Tunteella mennään puolin ja toisin melko vahvasti ja alemmuuskompleksit väijyvät pinnan alla. Järkiargumentein keskustelee vain harva. Osa näistä harvoistakin käyttää niin naurettavia "järkiargumentteja", että tunnen myötähäpeää. Esimerkiksi ruotsin kielen syyttäminen omasta huonosta koulumenestyksestä on erittäin naurettavaa. Jos ei A1-kieleen (useimmilla englanti) käytettyjen tuntien aikana ehtinyt tai pystynyt oppimaan kieltä kuin välttävästi, ei B1-pakkoruotsista siirretyt pari tuntia kyllä auta lainkaan. Hauki on kala. Hauki on kala. Hauki on kala. Jos käytössä on muki, ei voi ämpärillä kaataa. (mukihan voi olla käytössä joko pakosta tai sitten ei vaan huvita ottaa sitä isompaa astiaa käyttöön...)
Pakkojahan meillä tosiaan on. Pakkouskonto, pakkoelämänkatsomus, pakkohistoria, pakkomatikka (josta viimeisen kolmen vuoden sisältöä en ole tarvinnut kymmeniin vuosiin), pakkositä ja pakkotätä. Se on voivoi kun aina vaaditaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
yyp Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Tam 2007 Viestejä: 795 Paikkakunta: Kuopio
|
Lähetetty: 02.12.2010 10:58 Viestin aihe: |
|
|
Olennaista tässä on "pakko" ja "vapaa valinnaisuus". Suurin osa nuorista tajuaa kielitaidon merkityksen työmarkkinoilla ja opiskelee sitä kieltä jota uskoo tarvitsevansa. Itse kun joudun rekrytoimaan joka vuosi sesonkiluonteisiin työtehtäviin aika paljon nuoria lyhyisiin työsuhteisiin niin tiedän että kielitaitoa myös löytyy. Ja työnantaja sitä myös vaatii ja arvostaa. Valitettavasti täällä itä-suomessa venäjää puhuvia hyviä työntekijöitä on vain liian vähän, se on fakta. Erityisesti matkailualalla saa lähes valita paikkansa ja sanella palkkansa jos puhuu sujuvaa venäjää olematta venäläinen. _________________ " Rauhoitettu riistanhoitomaksulla " |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tapsakansa Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Hei 2010 Viestejä: 1931 Paikkakunta: Gone America
|
Lähetetty: 02.12.2010 12:40 Viestin aihe: |
|
|
Vastatkaapa joku pakkoruotsin puolustaja siihen, miksi sen on oltava nimenomaan "pakkoruotsi"? Miksei se voi olla "pakkokieli"? (esim. venäjä, saksa, espanja, mikä tahansa mihin opettaja löytyy)
Tähän en ole vielä koskaan saanut vastausta. Kaikki nuo pakkomatematiikka-argumentit on jo kuultu. Ne ovat aina yhtä relevantteja. Matematiikan vertaaminen ruotsiin on suorastaan säälittävää. Kommentin lausuja saa välittömästi sellaisen humanistileiman otsaansa, että alta pois.
Nimim. Eximia PAKKOruotsista |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|