Mustanokkainen metso

[Recce]

[perisofeus]

[tetri]

Mikähän tuosta linkin mehosta muuten tekee melanistisen - pikemminkin hailakasti pigmentoituneelta reppana näyttää...? Vai oiskohan preparaatti päässyt vähän päivettymään?

[mar-rik]

Perisofeukselle ja vähän muillekin tankkaan: Siis Tetrao parvirostris on siperianmetso, ei siperian metso, enkä kyllä vieläkään usko sellaisten Suomeen omin jaloin tai siivin eksyneen itselleen tuntematonta ravintoa syömään!!!
_________________
metsäläinen

[perisofeus]

[mar-rik]

Puutun nyt vielä kerran tähän vaikka alkaa jo itseäni syvästi inhottavalta besservisseriydeltä (vau mikä sana!) tuntumaankin. Siis siperianmetson
( englannninkielinen nimi suoraan käännettynä musta-nokkainen metso) levinneisyyden länsirajalle on matkaa n 4000 km ja välissä Uralia sun muuta maastoestettä joten ei ehkä nyt kuitenkaan. Aion nyt puolestani jättää siperianmetsosta tinkaamisen, mutta samalla pyydän mieleenjääneitä havaintoja tai muisteluita liittyen hienoimpaa kanalintuun, metsoon; joko suoraan minulle tai vaikka omana topicinaan tälle arvokkaalle forumille ja samalla toivon JOULURAUHAA sekä metsästäjäkunnalle että riistalle!!!!
_________________
metsäläinen

[tetri]

Itsekin syvästi inhoan kaikkia kaikkitietäviksi heittäytyviä... muuten, Besserwisser kirjoitetaan kaksoisveellä (w).

[perisofeus]

Ensinnäkin, me saamme olla eri mieltä. Kunhan asia perustellaan edes välttävästi.
Mistä katsoit levinneisyyden? Kuka sen tietää tarkkaan?
Joskus tapahtuu metsoillakin muuttoja ja ne voivat kestää muutaman sukupolven yli.
Ural ei ole mikään seinä linnulle.
Asia voi mennä esim. niin, että jonkun luonnollisen tapahtuman ajamana metsoilla on käynnistynyt vaellus.
Esim. Kamtsatka on hyvin tuliperäinen saari, siellä on voinut nousta esim. tuhkaa järjetön määrä.
Siihen kun lisätään pitkään jatkuneet itätuulet (kuten esim. äskettäin, jotka tekivät Helsingistä suomen lumisimman paikan) niin jotain alkaa tapahtumaan.
Syitä voi olla monia, mutta niiden selittäminen kuuluu pikemminkin tiedemiehille.

Omasta mielestäni vahvin todiste siperianmetson satunnaiselle esiintymälle ainakin suomen keskilapissa ovat juuri vanhojen metsämiesten saaliit ja tieto.
Loppu on uskon asiaa. Kuten sekin löytyykö avaruudesta muuta elämää.
Tällä hetkellä olemme tutkimuksessa aivan alussa.

Kuriositeettina sanon vielä asiaan liittymättömänä:
tunsin kerran yhden venäläisen opiskelijan. Hänen äitinsä oli asunut koko ikänsä ja asui siis vieläkin Volgan mutkan alueella. Sitä aluetta on joskus spekuloitu suomalaisten alkukodiksi, en tiedä kuinka vakavissaan tai missä yhteyksissä. Perustuu hataraan muistiini. Volgan mutkan lähellä on mm. Volgograd (ent. Stalingrad).
Hämmästyttävintä asiassa on se, että isoäiti ymmärsi suomen kieltä, vaikkei hänellä ollut koskaan mitään kosketuspintaa suomeen.
_________________
Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen.