Rihlakon tarkkuudesta

[igorrock]

Mielenkiintoista kommentointia tuosta rihlalla lentoon ampumisesta. Tottakai rihlakko on aina kompromissi mutta ainakin kaverini on muutaman viime vuoden aikana ampunut TIKKA M07:llaa useammankin metsäkanalinnun lentoon. Hän kun metsästää rihlakolla ilman koiraa. Päätoimisena lentoonammunta-aseena (kuten esim. vesilintujahdissa) rihlaa ei tietenkään ole mitään järkeä käyttää. Sama koskee myös drillinkiä.

Drillinkikään ei ole varsinaisesti kehitetty lintujahtia varten vaan nimenomaan erilaisten sorkkaeläinten ajojahtimetsästykseen. Tosin löytyy myös malli jossa on päällekkäiset haulipiiput ja niiden sivussa pienikaliiberinen luotipiippu. Näiden aseiden ergonomia on tiettävästi lähempänä haulikkoa ja luotipiippu on ajateltu vain satunnaisesti käytettäväksi. Tuo lintuhomma drillingillä onkin lähinnä vain skandinaavien puuhaa.

[Kaakko]

Niin kyllä minusta tässä on nyt puhuttu kahdesta eri asiasta, toiset yrittävät verrata sitä, onko rihlakko yhtä hyvä kuin luodikko; toiset sitä, kuinka voisi pärjätä mahdollisimman monenlaisissa jahdeissa mahdollisimman vähillä aseilla. Sitä kai tässä nyt tarkoitetaan vaihtoehdolla.
Minusta esim. rihlakon käyttö hirven metsästyksessä on jälkimmäistä, sillä eihän rihlan toiminnallisuus tuo mitään lisäarvoa luodikkoon verrattuna. Ellei sitten haulipiippuun laiteta sisäpiippua jolla ko. eläimen ampuminen on luvallista.
Myöskin on totta, että rihlalla voi ampua lentoon, etenkin jos kiikari ei sillä hetkellä satu olemaan kiinni. Jälleen kerran, tässäkään rihla ei tuo haulikkoon nähden mitään etua.
Mutta tietysti kompromissikin on vaihtoehto, en minä sitä lähde kiistämään.

[juhatapio]

Mikäs sen estää lentoon-ampumisen rihlalla, minusta ei mikkään, sitä vartenhan se justiinsa rihla otetaan että tilanteen mukaan käytetään sitä soveliainta piippua,ja jos nyt joku ei oo vieläkään hoksannu tuota seikkaa että kiikari kulkee laadukkaalla pikajalalla varustettuna vaikkapa povitaskussa mettäreissulla ja tarpeen tullen napataan kiinni muutamassa sekunnissa ynnä otetaan taas sitte pois jos jatketaan samoilua vaikkapa silleen että haulipuolta tarvittas vaikkapa eestä pyrähtävän riekon tai teeren takia, toki oon nähny sellasiakin rihlamiehiä joilla on pyssyn selässä kiikari kiinteänä,no,siinä saa jokkainen kokeilla miltä se tuntuu ampua vaikkapa kiikarin läpi nopsaa pyrähtävää lintua, ei tuu lasta eikä !&%¤# ja koko rihlakon toimintaidea on osattu pilata tuolla asennuksella,vielä loppuun sen verran sanon että kun se kauris tuolla 40-50metrin päästä tallustaa mukavalta hollilta ohitte ja sulla on 8 kertaa laukiava pumppuhaulikko kainalossa eikä sillä pirulla yllä niin tuntuu kauhian mukavalta kun tuo arvosteltu "kompromissi" on sillä hetkellä kourassa, että sillee!!

[verta pakkiin!]

ite sain omalla brno 802 ekana syksynä hyvin osumia, kiitos hyvän laukaisun (herkistin) ! minun mielipide tarkkuudesta on että laukaisulaitteen herkkyys on kaiken a & o . siihen kannattaa panostaa aseen valinnassa!

[Lingvisti]

Minulta myös yksi jaa-ääni herkistinkoneistolle. Käytössäni on Brno 502, ja aion ottaa sen taas piakkoin Ruotsin latvalinnustusreissulle.

Eli rihlakko on minunkin mielestäni riitävän tarkka. Herkistin on tosi hyvä silloin(kin) kun on rämpinyt kilometritolkulla syvässä lumessa, ja laukaus pitäsi saada lähtemään tarkasti vaikka ampuja puuskuttaa, sydän jyskyttää ja hiki valuu silmäluomien yli.

Jos taas latvalinnustusilma muuttuukin pöpperöiseksi räntäkeliksi, ei muuta kuin kiikari taskuun kuten juhatapio sanoi, ja kuusenalusia ja puolipuita tiirailemaan, josko ukkometso sieltä rysähtäisi lentoon.

[perisofeus]

...

[Hannes]

Kaikille kamppeille on käyttötarkoituksensa. Tottumus ja/tai mieltymykset ratkaisevat loput. Itellä oli esim mennäsyksynä kiikari rihlakon päällä koko ajan, avaimella kiristettynä. Ja mikäs siinä ku käyttö oli lähes yksinomaan linnunpyynti pystärillä, ei pomppulintuja. Haittaa lähinnä satunnaisen ketun tms juostessa haulikkohollilta ( Onneksi tuli tarpeeksi lähelle ja pysähtyi, kuten vuotta aiemminkin, koiran ajamina molemmat! ), tämän vuoksi olenkin aiemmin kyllä käyttänyt kiikaria pikajalalla. Ja teen niin varmasti vastakin. Saahan tuon kiikarin tarvittaessa nopeasti päälle kun kivääripiipun paikka tulee. Ja lyhyemmille matkoille täytynee vielä kohdistaa avotkin.

[perisofeus]

...

[kummukko]

[Putkonen]

Taigan omistan minäkin, tyytyväinen oon ollu... Laukaasu on tosiaan aika raskas mutta meikäläisen mieleen sekin... Ja hyvä ase rihlakko on tosiaan siinä notta oli pakko opetella ajatusmalli laaki ja vainaa... Muutaman vuoden metsästelin pelkästään rihlakolla siis sorsastukset ja kaikki.. pakko oli radalla käydä ampuminen opettelemas... Nykyään omistan pumpun mutta eipä silläkään tuu paria kertaa enempää roiskittua per kohde... Uutena asees oli joku häikkä luotipuolen piipus, pullisti hylsyn juurta jonkin verran, kävi takuuseen asesepällä joka hoonas patruunapesän ja avot kaikki oli taasen kunnos...

[jani s]

OFF TOPICK!
Omistan Lumar Shirocco merkkisen rihlakon. Mistä kannattaisi kysellä kyseiseen aseeseen luotipiippuja? 308/ 30-06.
_________________
"let them come close to you"

[iskukoukku]

[jarruo]

Alun alkujaan hommasin rihlan pystykorvahommiin. Hyvin toimi ja valinta oli oikea. Itsellä on Brno 502.4 rihlakko herkistin koneistolla. Vaikka nyt aika pystykorvista jätti ja vaihdoin seisoviin koiriin niin on silti Brno:lle ollut käyttöä. Luotipiippu (222 Rem) on huippu tarkka. Kiikarina on nickelin 4 kertaa suurentava tikan pikajaloilla (aseseen ajettu ura kyseisille pikajaloille). Haulipiippu 12/70 ja täyssuppea.
Rihla sopii moneen metsästykseen ja eikös haulikossa se 2. piippu ole varmistusta varten... Toki pitää rihlan perän käydä poskelle hyvin jos meinaa tulosta tehdä... Itse ammun joskus kiekkoja rihlakolla (haulikko treenin ohessa) ihan vaan treenin takia.
Rihla aseena on osaavan ja malttavaisen miehen/naisen käsissä erittäin hyvä peli. Suosittelen.
_________________
Kaikki tyylillään, toiset erilailla!

[Kapu]

perisofeus kirjoitti

[perisofeus]

...