Oma tukki-projekti

[pikkuhornet]

Kunnioitettu Juice sanoi jo aikoinaan: miksei niitä lippalakkeja jo tehtaalla tehty niin, että lippa on taaksepäin.

[igorrock]

Tavoitteesi tuon takimmaisen nuolen suhteen näyttää hyvältä.
Mielestäni juky pyöristää tukin harjan etupäätä hieman turhan runsaasti, pikkukuvan malli on jotenkin ryhdikkäämmän oloinen. Tietysti säätöpala olisi paremman näköinen jos se olisi muodoiltaan pyöreämpi ja olisihan sellainen periaatteessa vieläkin toteutettavissa jos kerran lankkua on jäljellä...

Itse koen tuon etummaisen nuolen kohdan siinä mielessä hankalaksi että siinä pitäisi toimivasti ja samalla mielellään myös tyylikkäästi ratkaista miten siirtyä ohuemman pistooliperän alueelta tukevampaan tukin keskiosaan, sitä kun ei kannata ohentaa enempää kuin on pakko, varsinkin kun puhutaan suht järeästä kaliiberista kuten tässä nyt.

Yksi vaihtoehto asian tutkiskeluun olisi, taas kerran, se "vanha tuttu" ts. uretaanimalli, rakennuskipsikin toki käy...

[ioni]

Kiitokset nimim. JoneK:lle peukusta.

Nimim. juky on juurikin asian ytimessä. Kuvasi kohdat 1 ja 3 menevät aikalailla kuten kirjoitat.

Kohta 2 taas on oma lukunsa. Näin aikamoisen määrän vaivaa että sain tuon säätöpalan kulmat tuohon malliin. Piirtelin aihion kylkeen valkoisella kynällä ja katselin eri kulmista. Tuo nyt toteutunut miellytti eniten silmää. Olisinhan voinut vain vaihtaa vannesahaan kapean terän ja vetäistä yhdellä kaarevalla leikkauksella palan irti, hioa sen ja lotjauttaa paikalleen. Halusin kuitenkin juuri tuollaisen kulmikkaan sovituksen. Niinpä minun piti piirrottaa lankun toiseen puoliskoon ylimääräiseen kohtaan tuon tukin peräharjan leikkaus ja sovittaa se paikalleen. Perästä irti sahattua palaahan ei tietenkään enää ollut koska se piti juurikin noiden kulmikkaiden alanurkkien vuoksi leikellä irti silhuetiltaan kolmikulmaisina paloina. Toki pyöristelen särmiä mutta kulmat ovat ja pysyvät koska halusin sen niin.

Oikeassa olet, juky, siinäkin että mukava on ajatuksia vaihtaa. Itsehän olen jo aikalailla pro kun kolmatta tukkiani teen. Tiedän kaiken. Osaan kaiken eikä mua tartte tulla neuvomaan... Näissähän on aina meikäläisen kaltaisella puuhastelijalla se että asioita katsoo liian läheltä. Ulkopuoliset huomiot saattavat hetken ketuttaa, mutta ne kuitenkin potkaisevat ajatukset toisille raiteille. Kaikki input ei tietenkään koskaan aiheuta muutosta mutta osa kyllä. Ensimmäinen tukkini on nykysilmääni niin naurettavannäköinen että en taida sitä enää koskaan kehdata ulkoiluttaa. Kehitys kehittyy.

[ioni]

Igorrock, kaksi Finnfoam-mallia tein tukista viime keväänä, kiitos neuvojesi. Ilman niitä malleja olisi ollut helkkarin paljon hankalampaa päättää suuresta määrästä mittoja ja kulmia tässä tukissa.

Tuo siirtymä pistoolikahvasta etuosan kylkeen ei tietenkään ole niissä hahmomalleissa mukana koska mittoja ei oikein osannut silloin vielä mieltää. En koe ko. kohtaa kovin ongelmallisena lopullisen hionnan ja mitoituksen vaiheessa. Materiaalia on enemmän kuin tarpeeksi tuossa kohdalla. Enemmän minua mekaanisen kestävyyden osalta pelottaa rekyyliolakkeen seutu. Osasinko sitoa tukkia ristipulteilla tarpeeksi sivusuunnassa? Riittääkö puoli purkillista Acraglassia (!!!!) pediksi vai halkeaako tukki? Tuo CWP ei nimittäin minun rajallisen kokemukseni valossa ole kovinkaan tunnoton mekaaniselle rasitukselle.

[ioni]

[igorrock]

Mikä sinua ioni siltikään estää uretaanimallien uusintakäyttöä tässä tilanteessa ? Uskoisin sellaisen kovasti helpottavan lopullisten muotojen hakemista ja osaltaan nopeuttavan projektin etenemistä.

[pikkuhornet]

Tarkoitin lähinnä komeita kiväärintukkeja. Jotta jos tekee itsellensä ja poskeensa sopivaksi, niin miksi näitä ruuvihärpäkkeitä? Kyllä kunnioitan kaikkia tuunauksia ja mielipiteita plus makuja.

[ioni]

Tässä kohdassa olen kanssasi eri mieltä, parahin igorrock. Raja-arvot ovat jo selvillä. Pistoolikahvan paikka on mikä se on (keskikohta linjassa lipaisimen kanssa). Kehyksen kohdalta voi ohentaa vielä pari milliä ilman pelkoa läpimenosta pulttien kohdalla. Muutoin, siinäpä se. Sopivannäköisellä kaarella vaan siitä siirtymä kohdalleen ja radalle.

Nimim. pikkuhornet, sivutolkulla ylempänä selvitin jo tuon säädettävän peräharjan tarpeellisuuden.

[EAn]

Muotoilu on kivaa, varsinkin toisten töitten. :)

Jos haluaa vielä keventää perän ilmettä, perän alalinjan voisi tähdätä lähemmäs kohti kaulan alalinjaa. Vaikuttaa paljon lookkiin, nyt aika varmint/rata. Samalla voi ottaa vielä pistoolikahvan alareunasta ylimääräistä korkeutta pois, kunhan just riittää pikkurillille tukea.

Itse asiassa pidän poskipakan etureunan ja harjan etuosan sivuprofiilista aika lailla tuollaisena, ryhdikkäänä. En lähtisi pyöristelemään. Silmä jotenkin ymmärtää, millaiselta tuo näyttäisi, kun poskipakka on alhaalla.

Tuossa perän vasemmassa kuljessä olisi vielä lihaa muotoilla myös jonkinlainen poskipakan "lätty" reunoineen, jos sellainen miellyttää.

[ioni]

[igorrock]

[ioni]

Jossakin vaiheessa tässä triidissä joku kirjoitti että pyöristyksiä pitää olla ergonomian takia mutta siellä missä ergonomia ja kestävyys antavat myöten, on aiheellista harkita jämptejä reunoja jne.

Rytmi, ryhdikkyys jne. Jossakin niitä tarvitaan ja toisaalla ne sotkevat koko homman.

[Berkele]

Oisko jotaki tollasta? Jatkuvat linjat normaalissa käyttöasennossasi. On muuten jo tällä hetkellä ehdottomasti hienoimman näköinen laminaattitukkinen ase, mitä olen koskaan nähnyt! Elä enää hirveästi ainakaan ohenna pistoolikahvan osalta sivuprofiilista katsottuna. Minusta tuo mainoskuva on jo aivan liian ohutkaulainen kuikelo.

[juky]

berkele veti yksinkertaisella vedolla siistin lopputuloksen.. Mielestäni ei kannata täysin tuijottaa millainen ulkonäkö on poskipakka täysin alhaalla, jos aseessa ei käytetä ikinä rautatähtäimiä/pidetä pakkaa aivan ala-asennossa..

[huti-kuti]