OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 KäyttäjätiedotKäyttäjätiedot   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Suomen merimetsokannat
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3 ... 11, 12, 13 ... 18, 19, 20  Seuraava
 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Riistan hoito ja -laskenta
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
mehtään
Kanta-asiakas


Liittynyt: 21 Tam 2009
Viestejä: 1385

LähetäLähetetty: 23.01.2010 12:33    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Turun riistapäivien esitelmätiivisteestä löytyy tälläinen merimetsoteksti:

"Merimetso-ongelma – faktat ja fiktiot
Aleksi Lehikoinen, Helsingin yliopisto

Euroopassa tavataan kahta merimetson alalajia, joista nimialaji on mereinen, lähinnä valtamerten rannikoilla pesivä muoto. Sinensis-alalaji puolestaan pesii makeanveden äärellä Etelä- ja Keski-Euroopan sisävesillä sekä murtovesiympäristössä Itämerellä. Ulkonäköerot alalajien välillä ovat pieniä, ja yleensä alalajien määrittäminen maastossa on mahdotonta. Nimialalajia tavataan Suomessa läpimuuttajana, jääolojen salliessa myös talvehtijana lähinnä Ahvenanmaalla. Sinensis-merimetso on sen sijaan Suomen uusimpia pesimälajeja. Laji pesi ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 1996, ja vuonna 2009 parimäärä oli kasvanut runsaaseen 16 000 pariin (70 yhdyskuntaa). Ruotsin pesimäkanta on 44 000 paria ja Viron yli 13 000 paria. Sinensis-muodon koko Euroopan kanta on kasvanut myös hyvin nopeasti yli 200 000 pariin. Vielä 1960-luvulla kanta oli koko Länsi-Euroopassa vain noin 5 000 paria.
Suomen voimakas kannankasvu perustuu edelleen hyvin voimakkaaseen muualta Euroopasta tulevaan täydentymiseen, immigraatioon, joka vuositasolla on jopa yli 5 000 yksilöä. Immigraation voimakkuutta kuvaa se, että kannankasvu on ollut Suomessa nopeampaa kuin missään muualla Euroopassa. Minkään lajin kanta ei voi kuitenkaan kasvaa loputtomasti, ja vaikka merimetsot ovat edelleen runsastuneet viime vuosina, on Suomenlahdella jo merkkejä kannan vakiintumisesta luonnonolosuhteiden sallimalle tasolle.
Euroopan kannankasvun taustalla on lajin toipuminen ympäristömyrkyistä monien muiden ravintoketjun huippupetojen tapaan sekä vainon vähentyminen. Sinensis-alalajin on väitetty olevan ihmisen Kiinasta Eurooppaan 1500-luvulla tuoma tulokaslaji. Alalajista on kuitenkin jo 3000 vuotta vanhoja luulöytöjä Itä-Euroopasta, mikä todistaa alalajin olleen Euroopassa jo pitkään. Merimetsoon liittyykin suuria ennakkoluuloja ja erilaisia väittämiä, joista osa on ollut jopa tahallaan virheellisiä ja osan todenperäisyyttä ei ole pystytty tieteellisesti todistamaan. Lajilla ei ole perinteistä riista-arvoa, vaikka Norjassa merimetsoja käytetäänkin ravinnoksi.
Suurimmat merimetso-ongelmat koskevat kalastuselinkeinoa. Merimetso syö suurikokoisena lajina noin puoli kiloa kalaa päivässä, ja esimerkiksi Suomenlahden merimetsojen arvioitu kalansaalis oli vuonna 2009 noin tuhat tonnia. Merimetso syö useita taloudellisesti arvokkaita kalalajeja, kuten ahventa ja kuhaa, ja tärkeimmät saalislajit ovat tutkimusten perusteella runsausjärjestyksessä särki, ahven ja kivinilkka.

Merimetson vaikutusta kalakantoihin ei ole toistaiseksi pystytty tieteellisesti arvioimaan, mutta saalistus voi vaikuttaa mm. kalojen käyttäytymiseen. Merimetson kalastajille ja kalanviljelylaitoksille aiheuttamat taloudelliset tappiot tunnetaan puutteellisesti.
Merimetson on väitetty ajavan muut saaristolinnut tieltään, mutta todellisuudessa saaristolintulajien taantuminen johtuu muista syistä.
Voimakas kannankasvu on lisännyt paineita kannanrajoitustoimien aloittamiseksi. Nykyään jo puolet yhdyskunnista on joutunut laittoman vainon kohteeksi, mutta immigraation ansiosta häirintä on korkeintaan levittänyt lajia uusille alueille. Juridisesti kannanrajoitustoimet ovat mahdollisia, mikäli lajin osoitetaan aiheuttavan elinkeinolle kohtuuttomia taloudellisia tappioita ja mikäli näiden estämiseen ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua. Voimakkaan immigraation takia kannanrajoitustoimien vaikutus voi jäädä kuitenkin vähäiseksi."


http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/ripa_2010_tiivisteet.pdf
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Vilperi
***


Liittynyt: 22 Elo 2005
Viestejä: 10580
Paikkakunta: Espoo/Kangasala

LähetäLähetetty: 24.01.2010 03:50    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Mitäs mä kyselin jo tuolla sivulla 8!?? Laughing Nyt tuli sitten lopullinen vahvistus sillekin vaikka Talismaani tietenkin tämänkin kääntää johonkin toiseen muotoon! Wink
_________________
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
mehtään
Kanta-asiakas


Liittynyt: 21 Tam 2009
Viestejä: 1385

LähetäLähetetty: 29.01.2010 12:45    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
"Itämerelle esitetään omaa merimetsotyöryhmää

Kansainvälinen ympäristöasiantuntijoiden ryhmä esittää, että Itämerelle perustetaan merimetsotyöryhmä. Itämeren rantavaltioiden sekä Englannin ja Euroopan komission edustajien mukaan ryhmä tarvitaan koordinoimaan Itämeren alueella tehtävää merimetsotutkimusta, vahinkojen ehkäisyä ja suojelutoimenpiteitä.

Asiantuntijat keskustelivat merimetsoasiasta kolmen päivän ajan Helsingissä.

Itämeren merimetsopesimäkannaksi arvioidaan noin 175 000 paria. Merimetsokannan kasvu on pysähtynyt Etelä-Itämerellä Tanskan, Saksa ja Ruotsin rannikoilla. Sen sijaan keskisellä Itämerellä ja Pohjois-Itämerellä esimerkiksi Viron ja Suomen rannikoilla pesimäkanta jatkaa kasvuaan.

Euroopan alueella Itämeri on merimetsojen merkittävämpiä pesimäalueita, sillä siellä pesii enemmän merimetsoja kuin talvehtii.

Vanhojen merimetsojen pesimäkolonioiden parimäärän ei ennusteta juurikaan kasvavan, mutta uusia merimetsopesimäyhdyskuntia arvellaan syntyvän. Merimetsoyhdyskuntien kasvua rajoittavat tarjolla olevan kalaravinnon määrä ja merikotkan lisääntyvä merimetson poikasten saalistus.

Merimetsojen on havaittu Itämerellä pyydystävän yleisimmin tarjolla olevia kaloja, kuten Suomenlahdella kiiskiä, ahvenia, kolmipiikkejä, silakoita ja särkiä.

Saaristomerellä puolestaan ravintona ovat pääosin särkikalat, ahven, kiiski ja kuha. Merimetso onkin sopeutuvainen kalaravinnon käyttäjä, ja sen ruokalistalla on hyvin monenlaisia kaloja tarjonnan mukaan.
Merimetsoista haittaa kalastukselle

Merimetsot aiheuttavat haittaa niin kalastukselle kuin rannikoiden asukkaille eri puolilla Itämerta. Suomen rannikon noin 1000 ammattikalastajasta noin puolet kokee, että merimetsot haittaavat heidän elinkeinonsa harjoittamista.

Merimetsot vähentävät kalansaalista, rikkovat pyydyksiä ja vahingoittavat kaloja. Eniten vahinkoja esiintyy Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Kalastusvahinkojen todellisesta määrästä ei ole tutkittua tietoa. Harmaahyljettä eli hallia pidetään kuitenkin merimetsoa suurempana haittana kalastukselle.

Rannikon asukkaat, mökkiläiset ja metsäomistajat kokevat, että merimetsot tuhoavat pesimäsaarien muun luonnon. Puut kuolevat rangoiksi ja kalliot muuttuvat valkoisiksi merimetsojen ulosteesta. Merimetsopesimäsaarien virkistysarvot häviävät, sillä ne eivät juurikaan sovellu retkeilyyn pesimäajan ulkopuolella.
Laiton tuhoaminen lisääntynyt

Vaikka merimetso on EUn alueella tiukasti suojeltu laji, niitä ammutaan vuosittain Itämerellä noin 20 000 vahinkojen vähentämiseksi. Laiton merimetsojen pesien tuhoaminen ja tappaminen ovat yleistyneet eräillä alueilla.

Myös merimetsojen lisääntymistä on ehkäisty sekä uusien pesimäyhdyskuntien perustamista on estetty. Näiden toimenpiteiden vaikutuksista merimetsokannan kasvuun ja erilaisiin vahinkoihin ei ole kuitenkaan riittävästi tutkittua tietoa.

Useat Itämeren maat laativat parhaillaan merimetson hoitosuunnitelmia."

http://yle.fi/alueet/turku/2010/01/itamerelle_esitetaan_omaa_merimetsotyoryhmaa_1404510.html


http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=350407&lan=FI
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Vilperi
***


Liittynyt: 22 Elo 2005
Viestejä: 10580
Paikkakunta: Espoo/Kangasala

LähetäLähetetty: 30.01.2010 01:41    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Se on laji joka ei mitään suojelua tartte; vapaasti metsästettäväksi lajiksi se sopisi erittäin hyvin! Rolling Eyes
_________________
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
MustaRuuti
Kanta-asiakas


Liittynyt: 10 Maa 2004
Viestejä: 722
Paikkakunta: Merikarvia/Pori

LähetäLähetetty: 02.02.2010 01:09    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Niimpä mutta ensiksi rannikko kaavaillaan täyteen kansallis- ja tuulipuistoja..Sen jälkeen vapautetaan Merimetso metsästettävien lintujen listalle.
_________________
Pellon laitaan kuljin.Lukon suljin,olin huoleton.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Lahtinen
***


Liittynyt: 05 Maa 2004
Viestejä: 20461
Paikkakunta: Suur-Satakunta

LähetäLähetetty: 13.02.2010 22:29    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:


"Merimetso-ongelma – faktat ja fiktiot
Aleksi Lehikoinen, Helsingin yliopisto


Merimetso syö suurikokoisena lajina noin puoli kiloa kalaa päivässä, ja esimerkiksi Suomenlahden merimetsojen arvioitu kalansaalis oli vuonna 2009 noin tuhat tonnia. Merimetso syö useita taloudellisesti arvokkaita kalalajeja, kuten ahventa ja kuhaa, ja tärkeimmät saalislajit ovat tutkimusten perusteella runsausjärjestyksessä särki, ahven ja kivinilkka.

Merimetson vaikutusta kalakantoihin ei ole toistaiseksi pystytty tieteellisesti arvioimaan, mutta saalistus voi vaikuttaa mm. kalojen käyttäytymiseen. Merimetson kalastajille ja kalanviljelylaitoksille aiheuttamat taloudelliset tappiot tunnetaan puutteellisesti.



Tuli siinä taas pohdittua laiturin nokassa.



Meillä on pidetty madekoukkuja noin nelisenkymmentävuotta. Pyyntipaikka on ollut sama ja koukkujen määrä vuosittain sama.

Ja rehellisesti voi sanoa, että madetta on vuosien varrella tullut, ihan sen verran että sitä on jaettu oman ja lähipiirin talouksien ulkopuolellekin.

Muutamia vuosia sitten koukkusaaliit alkoivat selkeästi vähenemään, koukkumade alkoi olla todella piukassa. Ja tämä vuosi meni nollille…

Ainoa muutos on se, että muutamia vuosia sitten tuohon ”hajuetäisyydelle” tuli merimetsoyhdyskunta, joka on viime vuosina kasvanut todella voimallisesti.

Vaan eihän näillä muutamankymmenen vuoden havainnoilla mitään tieteellistä arvoa ole ja saahan sitä Vietnamista tuotua pangasiusfilettä citymarketista tarjouksessa aina silloin tällöin...

Harmittaa vaan, että yksi perinteinen pyynti/saanti perinne taisi päättyä…

Seuraavaksi varmaan joku risuparta perustelee, että ammattikalastajien saalis on vaan kasvanut viime vuosina, kato vaikka "tilastosta". Ettei vaan johtuisi siitä, että vedessä olevan pyynnin määrää rajoittava "rupukalan esiintyminen" on sekin vähentynyt ---> Pyyntiä on pakko ja voi laskea ammattilaisten toimesta todella raakoja määriä ja kokonaissaalis ei indikoi enää sitä, paljonko merimetsojen jäljiltä kalaa enää meressä on.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
mehtään
Kanta-asiakas


Liittynyt: 21 Tam 2009
Viestejä: 1385

LähetäLähetetty: 14.02.2010 16:33    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Aluetoimitusten juttuja: Merimetsotoimikunta solmi sovun
http://areena.yle.fi/audio/749518

Tuossa radiojutussa tarkempaa tietoa merimetso"sovusta", ympäristökeskuksen ja kalastajien edustajat äänessä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Aris60
Kanta-asiakas


Liittynyt: 08 Huh 2004
Viestejä: 3295

LähetäLähetetty: 14.02.2010 17:18    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Merimetso pelastaa Suomen rannikon?

Luontoihmiset tyrmäävät ja ovat pöyristyneitä tuulipuistosuunnitelmista!

http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2010/02/luontoihmiset_tyrmaavat_kristiinan_merituulivoimapuiston_1440645.html

Pitäisiköhän meidän auttaa yhtenämiehenä viherpiiperöitä? Vai hetkinen - hehän kannattavat tuulivoimaa

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2121308/luontovaki-kampanjoi-lisaydinvoimaa-vastaan

Merimetsot kaatavat vihreiden energiapolitiikan. Pöyristyttävää.... Mitenkä tämä ratkaistaan? Merimetsoja on alueella ollut jopa parituhatta syksyllä 2009.

Shocked Confused

Ei kai auta kun vastustaa sekä tuulivoimaa ja merimetsoja. Muutenhan tässä on luonnonsuojelijoita vastaan ja maailma ei pelastu Idea Ja minä haluaisin vain säilyttää rannikon maiseman, metsästyksen ja kalastuksen nykyisellään. Ja näin paljon harmia aiheutan muille.

Uutisten julkaisuajankohtien välillä on muutama päivä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
mehtään
Kanta-asiakas


Liittynyt: 21 Tam 2009
Viestejä: 1385

LähetäLähetetty: 14.02.2010 20:06    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Mutta Birdlifehan ei ole tuolla ydinvoimaa vastustavien listalla! Laughing

No joo, ongelmana on tietysti se että sinänsä tuulivoima olisi hyvä kestävä energiantuotantotapa, mutta kun nyt paikkoja valitaan niin tietysti halutaan varata taloudellisesti kannattavimmat paikat. Tällöin voi muita arvoja jäädä toissijaiseksi. Mitenkään helppoa ei myöskään ole arvioida tuulivoimaloihin törmäävien lintujen määrää, varsinkaan etukäteen Very Happy

Mielestäni pitäisi olla valtakunnallinen toimikunta joka tutkisi tuulivoimaloiden vaikutuksia ja sijoituspaikkojen kelvollisuutta.
Nyt on vain ympäristövaikutusten arviointi, joka tehdään voimayhtiöiden rahalla, eikä valitettavasti niin kattavasti kuin olisi tarvis.

No, kait ne merimetsojenhävittäjät voi sitten tulevaisuudessa samalla reissulla iskee TNT-latauksen huonosti sijoitetun myllyn runkoon. Wink
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Aris60
Kanta-asiakas


Liittynyt: 08 Huh 2004
Viestejä: 3295

LähetäLähetetty: 15.02.2010 12:57    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Mielestäni pitäisi olla valtakunnallinen toimikunta joka tutkisi tuulivoimaloiden vaikutuksia ja sijoituspaikkojen kelvollisuutta.
Nyt on vain ympäristövaikutusten arviointi, joka tehdään voimayhtiöiden rahalla, eikä valitettavasti niin kattavasti kuin olisi tarvis.


Mutta hyvä kirjoittajakuoma. Tuo edellinen on jo tehty seutukaavaa laadittaessa. Seutukaavaa laadittaessa on kaavoittaja, kunnat, ympäristöviranomaiset ja järjestöt ovat tehneet kompromissin eri toimintojen sijoittamisesta tarpeen mukaisesti seutukaavan alueelle. Natura-alueet, linnuston- ja luonnonsuojelualueet on tähän kattavasti merkitty ja rajoituksia alueen käytölle asetettu. Vasta tämän jälkeen hankkeen toteutuksen suunnittelun alkaessa alueen asukkaat, teollisuus, omistaja sekä muut hyödyntäjät pääsevät sanomaan sanansa ympäristövaikutusten selvityksen yhteydessä. Tässä nyt vain minimoidaan haittoja tarkemmin määritellyllä alueella ja päätetään toiminnan laajuus. Yleisesti sivistyneissä maissa on lakiiin kirjattu määräys tuulivoimaloiden melusta, etäisyydestä asutukseen ja sijoittamisesta. Suomessa tämmöistä ei Ympäristöministeriö ole halunnut valmistella. Tuulivoimaa haluavat rakentaa esim. saksalaiset. Koska täällä on ympäristövaatimukset sen suhteen olemattomat. Samoin korvaukset maanomistajalle (merellä Suomen valtio) mitättömät. 2MVA:n myllystä maanomistaja saa rahaa Ruotsissa 50000SKr vuodessa. Suomessa keskustelu korvauksista on ollut enemmänkin tasolla 4-6 kiintokuutiota menetettyjä hakkuuoikeuksia hehtaaria kohden. Voimalalle tarvitaan siirtolinja ja usein myös tie. Niiden korvaukset ovat Suomessa niin pienet että ne sisällytetään hallintokuluihin - muualla Euroopassa ei. Tuulivoimalat kannattaa taloudellisesti laskien sijoittaa sinne missä energia käytetään. Niin vähäinen on tuulen nopeuden optimoinnista saatava hyöty isoissa yli 5MVA:n myllyissä. Korkeuden kasvaessa tuulen nopeus tasoittuu alueiden välillä. Ei noita myllyjä kannata rakentaa Pohjanlahdelle tai Lappiin kun käyttö on Suomenlahden rannikolla. Jollei se sitten ole tarkoituksen mukaista siirtää haittoja muualle vihreiden pääkannatusalueelta. Ja kyllä, kannatan tuulivoimaa. Rakennettuna järkevästi, taloudellisesti kannattavasti ilman syöttötariffia, alueen asukkaiden mielipide huomioiden. Ja tuulivoimalle voimaloiden kiinteistövero, silloin osa rahasta jää sijoituspaikkakunnalle.

Tieto lisää tuskaa ....
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
mehtään
Kanta-asiakas


Liittynyt: 21 Tam 2009
Viestejä: 1385

LähetäLähetetty: 24.02.2010 23:52    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Mediatiedote 24.2.2010
Lintujen ja tuulivoiman yhteentörmäys vältettävissä


BirdLife on huolissaan tavasta, jolla tuulivoimaloiden sijoituspaikat päätetään. BirdLifen mukaan Suomeen on mahdollista rakentaa paljon tuulivoimakapasiteettia siten, että huolehditaan samalla myös lintujen tulevaisuudesta. Kuitenkin tällä hetkellä linnut ja tuulivoima ovat usein törmäyskurssilla.

BirdLifen mukaan tuulivoimaloiden sijoittumista ei kaikkialla ohjata riittävästi kaavoituksen avulla. Liian usein valitaan ensin voimalayritysten toimesta paikat, jotka vain myöhemmin kaavalla vahvistetaan. Varsinaista kokonaisvaltaista arviota, jossa sijoituspaikat valittaisiin maakunnan tasolla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävimmille paikoille, ei välttämättä toteuteta lainkaan.

”Lintujen suojelun näkökulmasta tuulivoimasuunnittelun tausta-aineistona tulee olla maakuntatason selvitykset linnuille tärkeistä pesimä- ja ruokailupaikoista sekä muuton pullonkaula-alueista”, sanoo suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomesta.

”Suomeen on mahdollista rakentaa paljon tuulivoimakapasiteettia lintujen hyvinvointia vaarantamatta. Kyse on linnustollisesti kestävästä voimaloiden sijoittelusta. Lintujen taistelu tuulimyllyjä vastaan on vältettävissä, jos tahtoa riittää.”, sanoo Lehtiniemi.

Tutkimusten mukaan tuulivoimalat karkottavat lepäileviä ja ruokailevia lintuja varsinkin merialueilla jopa kilometrien päähän voimaloista. Karkotusvaikutuksen vuoksi tuulivoimaloita ei pidä rakentaa kohteille, joille lintuja kerääntyy paljon ruokailemaan pesimä-, muutto- tai talviaikana. Moni tällainen lintujen kerääntymisalue on suojelematon, sillä suojelu on perinteisesti keskittynyt pesimälinnustoon.

Tuulivoimaloita ei pidä rakentaa myöskään kohteille, joille suurikokoisten kaartelevien lajien, kuten haukkojen muutto erityisesti keskittyy, koska suuri muuttovirta lisää törmäyskuolemien todennäköisyyttä. Erityisesti suurikokoiset kaartelevat lintulajit, kuten kotkat, ovat herkkiä törmäämään voimaloihin ja yksittäinenkin väärin sijoitettu voimala voi tappaa useita yksilöitä.


Kuten ylläolevassa Birdlifen tiedotteessakin todetaan, tuulivoimaloiden sijoitusta ei riittävästi etukäteen mietitä esim. lintujen kannalta. Pitäisi olla ammattilaisryhmä joka selvittäisi laajemmin asiat jotka vaikuttavat kunkin alueen myllyjen sijoittamiseen. Jos firmat saavat itse päättää mihin voimalat haluavat ja sitten vain tehdään YVA-selvitys, niin helposti aineisto ei ole riittävää vastuulliseen päätöksentekoon ja konsulttifirma hiukan kaunistelee ongelmia. Sitten isketään kaavaan jälkikäteen paikka tuulipuistoille...
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Lahtinen
***


Liittynyt: 05 Maa 2004
Viestejä: 20461
Paikkakunta: Suur-Satakunta

LähetäLähetetty: 05.03.2010 11:14    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

STT:n uutisia...

Merimetsojen hävittämiseen saa jatkossa luvan aiempaa helpommin. Merimetsot ovat lisääntyneet Suomen merialueilla nopeasti, mikä on johtanut lintujen ja niiden pesien luvattomaan tuhoamiseen.

Merimetso on rauhoitettu koko vuoden, mutta ympäristöministeriön uusi ohje yksinkertaistaa poikkeusluvan saamista. Merimetsojen arvellaan aiheuttavan merkittävää haittaa kalastukselle. Tarkkaa tietoa vahingoista ei ole.

Merimetsoyhdyskuntien aiheuttamista ympäristöhaitoista ovat valittaneet myös saariston ja rannikon asukkaat.

Ympäristöministeriö on lähettänyt uuden ohjeen kaikille elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksille, joilta poikkeuslupaa voi anoa. Merimetsoja voidaan vähentää esimerkiksi häirinnällä, pesiä hävittämällä tai ampumalla.

Viime vuonna Suomen merialueilla oli pesimäkauden alussa noin 43 000 merimetsoa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
mehtään
Kanta-asiakas


Liittynyt: 21 Tam 2009
Viestejä: 1385

LähetäLähetetty: 05.03.2010 12:03    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Birdlifen ja Luonnonsuojeluliiton tiedote:

Lainaus:
"BirdLife Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto tiedottavat 5.3.2010

Merimetso ei ole haittaeläin

BirdLife Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat tyrmistyneitä
ympäristöministeriön uusista merimetson tappolupaohjeista. Järjestöt
pitävät ohjeita uutena esimerkkinä hallituksen luonnonsuojeluvastaisesta
politiikasta. Uudet merimetso-ohjeet ovat liioiteltuja ja vastaavat
poliittisiin, eivät ekologisiin tai taloudellisiin tarpeisiin. Ne on
myös valmisteltu salassa ilman lausuntokierrosta.

Merimetsot eivät uhkaa ammattikalastusta tai saaristoa, vaikka
runsastuvatkin. Järjestöt muistuttavat, että merimetsokannan kasvu
pysähtyy itsestään. Lajin vainoaminen vain tuottaa ongelmia muulle
saaristolinnustolle, siirtää merimetsoyhdyskunnan uudelle alueelle ja
tulee kalliiksi.

Poikkeusluvan merimetsojen tappamiseen on voinut saada aiemminkin. Niitä
ei kuitenkaan ole myönnetty, koska kukaan ei ole pystynyt osoittamaan
vakavia vahinkoja esimerkiksi kalakannoille. Ympäristöministeriön
ohjeilla ei voi ohittaa lintudirektiivin säädöksiä.

Ravintotutkimusten mukaan merimetsot eivät valikoi ravintokalalajeja,
mutta suosivat pienikokoista kalaa. Valtaosa ravinnosta on vähäarvoisia
lajeja ja pienikokoisia yksilöitä. Merimetsot toimivat
kustannustehokkaina hoitokalastajina, mikä usein unohdetaan.

Järjestöt muistuttavat, että tutkimuksellinen näyttö siitä, että
merimetsosta olisi haittaa kalakannoille, puuttuu edelleen täysin. Sen
sijaan esimerkiksi Ruotsista on Hjälmarenjärveltä tutkimustuloksia, jotka
osoittavat kuhasaaliiden moninkertaistuneen merimetson runsastumisesta
huolimatta, kun ammattikalastajat suurensivat verkkojen silmäkokoja eli
kalastivat kuhat suurempina. Myös Suomessa pitäisi toimia aktiivisesti,
jotta kuhat kalastettaisiin nykyistä suurempina.

Järjestöt ovat huolissaan siitä, että ympäristöministeriö on lähtenyt
jakamaan rauhoitettuja lajeja hyviin ja pahoihin. Moni muukin lintulaji
kilpailee ihmisen kanssa samasta ravinnosta ja aiheuttaa taloudellisia
haittoja. Esimerkiksi BirdLife Suomen vuoden linnuksi valitsemaa kuikkaa
on aikanaan vainottu ja siitä on maksettu tapporahaa, koska se syö
kaloja kuten merimetsokin.

Haittaeläinajattelu on vanhanaikaista ja perusteetonta. Järjestöjä
huolestuttaa, että ministeriö on merimetsokysymyksessä muuttanut
linjaansa, vaikka tutkimukset eivät tue linjan muuttamista.

BirdLife Suomi ja luonnonsuojeluliitto muistuttavat, että merimetsokannan
kasvu pysähtyy Suomessakin aikanaan. Monilla alueilla Suomessa sekä
yleisesti Etelä-Itämerellä kanta ei ole enää kasvanut. Etelä-Itämerellä
lajin runsastumista on yritetty estää monin paikoin, mutta se on ollut
kallista ja tuloksetonta. Kasvu on pysähtynyt luonnollisesti.

Käytännössä ei ole olemassa kohtuullisia keinoja, joiden avulla Suomessa
voitaisiin estää merimetsokannan kasvua ja levittäytymistä. Siihen ei
ole myöskään mitään tarvetta.


Lisätietoja

- BirdLife Suomi, tiedottaja Lauri Hänninen puhelin 040 5686711, suojelu-
ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi puhelin 0400 749 786

- Suomen luonnonsuojeluliitto, luonnonsuojeluasiantuntija Tapani
Veistola, puhelin .0400 615 530"

http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/merimetso.shtml


Viimeinen muokkaaja, mehtään pvm 06.03.2010 16:13, muokattu 1 kertaa
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Lahtinen
***


Liittynyt: 05 Maa 2004
Viestejä: 20461
Paikkakunta: Suur-Satakunta

LähetäLähetetty: 05.03.2010 14:09    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tuli sen verran huono madesaalis tältävuodelta tosta mökkilahdelta, että ajattelin pistää luvat vetämään.

Monellekohan merimetsolle kannattaisi mielestänne lupaa ensivaiheessa hakea, tuhannelle vai heti jollekin kunnon määrälle?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
töyhtöhyyppä
Kanta-asiakas


Liittynyt: 07 Maa 2005
Viestejä: 1784
Paikkakunta: p 7200248 m , i 3423456 m

LähetäLähetetty: 05.03.2010 14:15    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Laughing
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Riistan hoito ja -laskenta Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3 ... 11, 12, 13 ... 18, 19, 20  Seuraava
Sivu 12 Yht. 20

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen, jorma@pitro.com
Päivittänyt Lurttinen www.phpbbsuomi.com