Kanalintujen metsästysajat Suomessa

[Repesorsa]

Mitenkä laajalta alueelta se heilurin metsästyskokemus ja ennenaikkea tietämys onkaan karttunut?

(kohta kuullaan ihan mahdottomia tarinoita)

[skott]

Lainaus tuosta tutkimuksesta:

Heikkoa kantaa pitäisi verottaa suhteellisesti keveämmin kuin runsasta kantaa (kuva
9). Helteen ym. (2004) tutkimuksen mukaan metsästysverotus ei vaihtele riittävästi
lintutiheyden vaihtelun mukaan vaan se on turhan vakioista: aikavälillä 1989–2004
vain Lapin riistanhoitopiirissä metsäverotuksessa oli verotusasteessa riittävästi vaihtelua.
Tämä vaihtelu saatiin aikaan tuntuvilla pyyntiajan rajoituksilla heikkoina lintuvuosina.

[quote="skott
Palataan kuitenkin aiheeseen eli metsästysaikoihin, tällä on esitetty erilaisia uhkakuvia saaliiden rajusta kasvusta yms. Kaivelin aikaisempien vuosien saalistilastoja Etelä- ja Keski -Lapista, aineiston keruumenetelmästä johtuen en pidä näitä täysin luotettavina, mutta näistä saa kyllä hyvän kuvan saalismäärien suhteesta sekä lintukantoihin, että metsästysaikoihin.

2008 metsästysaika normaali 52 päivää
pyy 11700 teeri 12200 metso 7300

2009 metsästysaika 11 päivää!
pyy 6800 teeri 9000 metso 6200

2010 metsästysaika 31 päivää
pyy 17200 teeri 18900 metso 10000

2011 metsästysaika normaali 52 päivää
pyy 29600 teeri 47200 metso 27300

2008 oli erittäin huono lintuvuosi, ainakin tällä korkeudella.
2009 lintukanta lähti nousemaan, metsästysaikapäätöksessä oli farssin piirteitä vaikka metsästäjiä kyllä lähinnä itketti.
2010 lintukanta nousi edelleen, metsästysaikapäätöksissä ei ollut enää pelkästään farssin piirteitä vaan koko touhu oli lähinnä komediaa, syyllistettiin jopa myyriä. METLA:n mukaan myyräkanta oli kuitenkin kasvussa ja lähellä huippua.
2011 oli erinomainen lintuvuosi, lintuja löytyi lähes joka paikasta. Päätöksenteko metsästysajoista siirtyi Maa- ja metsätalousministeriölle, Suomen riistakeskus esitti käsittämättömiä rajoituksia jotka eivät onneksi menneet läpi.

Saalistilastosta voi suoraan päätellä, että metsästysaikojen lyhentäminen ei vaikuta saalismääriin kovin paljon, kannattaa verrata varsinkin vuosia 2008 ja 2010. Lintukannat ovat ihan selkeästi ratkaisevia, silloin kun lintuja on paljon, metsästä otetaan reilummin saalista, silloin kun on vähän niin saalis on huomattavasti pienempi. Tämä kyllä osoittaa selkeästi rajoitusten tarpeettomuuden, vuosittaiset metsästysaikasekoilut voidaan surutta jättää pois ja metsästysaikoja pidentää reilusti.[/quote]

Tässä faktatietoa höpinän sijaan, mikäli erilaiset rajoitusteoriat pitäisivät paikkaansa niin esim. vuoden 2010 saalis olisi pitänyt olla noin 62 % vuoden 2008 saaliista. Jokainen lukutaitoinen näkee, että näin ei suinkaan tapahtunut vaan päinvastoin.

[xyxy]

Tuo ylläoleva vaatimus hoikon kannan suhteellisen verotuksen alentamisesta suhteessa hyvän kannan vuosiin voisi korjata myös siten, että lisätään hyvän kannan verotusta enisestä

[Ippetti]

1.9-31.1 kestävä kanalinnustuskausi. Alueellisille Riistakeskuksille valtuutus keskeyttää metsästys kahden viikon varoajalla mikäli riistakolmiotulokset ja ensimmäisten linnustusviikkojen havainnot osoittavat jollakin alueella kannan olevan laskeva tai jo valmiiksi pohjalla. Alueellinen riistakeskus voisi sallia ja keskeyttää metsästyksen koko alueellaan tai rhy kohtaisesti. Samalla lisättäisiin valistusta siitä, että kun kanta nousee, saa sitä verottaakkin enemmän, eli saada Metsähallitus ja seurat ymmärtämään ettei kiintiöitä kannata hakata kiveen vaan pitää ne joustavina esim. Päiväkiintiöihin siirtymällä.

Tämä ei ollut se mitä itse ajan takaa, vaan pohtimani kompromissin tynkä jossa olisi kaikki mahdollista vapaammasta metsästyksestä rajoituksiin. Ehkä tärkein asia olisi tuo, että kolmiolaskentatulokset saisivat tukea käynnissä olevasta metsästyksestä. Tässä voisi hyödyntää esim. Omariistapalvelua tms minne jahdin päätteeksi tilastoidaan saalis kuljettu matka tms tieto jota voidaan käyttää hahmotellessa lintukantaa.
_________________
Rapakunnossa oleva etenee hyvin mudassa

[Supe]

Yksi kätevä keino lisätä maalintukantaa voisi olla ilveksen rauhoitus ainakin potentiaalisilla alueilla. Ilves on erittäin tehokas kettu- ja supikannan saalistaja. Varmasti myös kauriskanta kärsii.

[Ippetti]

Tuo on totta että Ilves niistää vallan mainiosti pois pienpetoja, mutta nykyiset kaatolupamäärät on käytännössä sama asia kuin rauhoitus.
_________________
Rapakunnossa oleva etenee hyvin mudassa

[ANOT]

Ilveksen ravinto: Jänis 40%, Linnut 20% (yleisin sepelkyykhy 50%), pienet hirvieläimet 15%, pienet peto nisäkkäät 10%. Kanahaukka suurin teeri naaraiden tappaja, nisäkäs pedot 27%. Lähde Jahti 1/2015

[Supe]

Em. ilveksen ravinnosta pitää paikkaansa ainakin kohteissa, missä ravintoa on mainitun kattauksen mukaan. Lapissa esim. kyyhkyjä ja kauriita on suhteellisesti vähemmän ja kettuja sekä näätiäkin suhteellisesti enemmän, joten ilveksen menyy sisältää niitä täällä prosentuaalisesti enemmän. Tuo Jahti lehden Ilvestilasto ei ole yleistettävissä koko suomeen vaan se on keskiarvo. Rovaniemen seudulla on ollut puhetta, että Pisavaaran luonnonpuistossa olisi hyvinvoiva ilveskanta - ja kaikkea muutakin riistaa. Puisto on metsästyksen ulottumattomissa. Joten siellä on ilveksellä ihan omanlaisensa oltavat, mistä ei tarvitse kauemmas lähteä. Puisto on perustettu vuonna 1938 ja on kooltaan noin 5 000 hehtaaria, sijaitsee Rovaniemen ja Tervolan kuntien alueella. Pääsy ilman erillistä lupaa kielletty.
Kuulin myös joskus, että esim. Tervolan seudun (laajaa maanviljelystä yms.) kauriskanta kokee aika ajoin huomattavaa alentumista.

Kanahaukan ruokavalio on sekin luultavasti maan keskiarvo, mutta siellä missä on vähemmän teeriä niin ruokavalio muuttuu painotukseltaan toisiin lajeihin. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla on teerikanta suhteelisesti vahvin, samalla toki maastokin voi olla optimaalisempi kanahaukan helpoksi jahtimaaksi.

[Jokotai]

Olinpa tuossa hetken reissussa ja täällähän on ollut melkosta tykitystä Jos nyt jättää yhden ammatilaisen kommentit kokonaan lukematta, niin onhan tuota asiaakin onneksi tullut.

Reissun aikana kävin asiasta mielenkiintoisen keskustelun erään vanhemman herran kanssa, joka ei ole nyt muutamaan vuoteen enää päässyt metsälle, kun muistoissaan. (Lupasin kyllä ens syksynä viedä vaikka maitokärryllä prkl, sen verran tuli keskutellessa pala kurkkuun) Mutta hänen näkemyksensä asiaan oli seuraava. Että eniten lintukantoihin ja niiden määrään vaikuttaa niiden elin- ja lisääntymisympäristö. Ennen kun metsät olivat ehjempiä ja ei ojituksen takia ihan älytöntä pusikkoa, niin linnuilla oli paljon paremmat mahdollisuudet selvitä, elää ja lisääntyä. Kuvapyyniistä hän vain tuumasi, että siinä annettiin mahdollisuus hölmöjen olla hölmäjä, jos kerran haluaa olla. Omaan saappaaseenhan siinä kuulemma kusee. Sillä hetkellä tuntuu hyvältä, mutta lopputulos ei ollutkaan se mitä haettiin, eikä välttämättä kehtaa asiasta ihan jokaiselle kaverille kertoa.
Toinen asia mikä nousi isosti esille oli pienpedot. Hän tuumasi, että ennen metsät olivat talvisaikaan täynnä nuoria metsästämässä pienpetoja. Nahoista sai aina muutaman markan ja tämä kannusti vähän näkemään asian suhteen vaivaakin. Samalla tuli suksilla kiertäessä uudetkin alueet nopeasti tutuiksi, kun jälkiä etsi. > Olisikohan tässä jonkinlainen lääke olemassa?
Samalla muisteli, että ennen ei ollut supeja ja oli lintuja..

Kyllähän se pitkä kausi vaan olisi hyvä monessakin suhteessa ja mielestäni täälläkään ei mitään semmoista kommenttia ole tullut asiaa vastaan, mikä perustuisi muuhun, kun että itselle tulee siitä paha mieli ja pipot loppuu kesken. Päiväkiintiöt vaan voimaan ja luottoa metsästäjiin, niin uskon, että hyvä siitä tulee. En usko, että itsellänikään hirveästi tuo metsästys lisääntyisi, koska töissä on käytävä, niin kuin ennenkin. Ainoastaan metsästyspäivät olisivat jakautuneet pitemmälle ajalle. Ja jos jotain hälmöilyä ja hälmöjä, nyt sitten ilmenisi, niin ei muuta kun pyssyt pois muutamaksi vuodeksi ja uudestaan metsästyskortti suorittamaan, niin kyllä se kannustaa olemaan kunnolla.

Ai niin melkein unohdin tärkeimmän! NHV mä voisin kyllä ilmottauta vapaaehtoiseksi nuotioseuraksi, tuon omat Jalluni tullessani. Ja jos tuon nuoren koiran sais tuommoisessa hyvä lintuisessa metsässä laskea vielä juoksemaan ja siitä haukulle pudotuksen, niin kylläpä mieltä lämmittäisi. Viime syksy oli meillä kyllä niin huonoa tuuria, vaikka ulkomaita myöten kierrettiin, että tänä syksynä toivoisin koiralle jo hyviä kokemuksia.

[Nimrod]

Mielenkiintoinen tuo saalismäärä Lapin osalta. Näyttäisi olevan niin, että metsästäjien toimesta tapahtuva verotus on pienempi kuin esimerkiksi poroaitojen aiheuttama verotus...

[ANOT]

Onko missään ollu paljonko jää autojen alle?

[Pohjola]

no näitä lukuja saa uskoa kuka haluaa

[Supe]

Pohjola, ei tarvikaan uskoa ja paikallisia eroja on, mutta tutkimuksen tilastomatematiikka pehmentää tuloksia aika lähelle oikeaa kuitenkin. Vähän sama kuin mitatataan jonkin tv ohjelman katsojalukuja - absoluuttista ei saada, mutta ihan käyttökelpoista dataa.

Itse epäilen, että poroaita tappaa maalintuja ennemmän kuin metsästäjä, siis poronhoitoalueella. Aidat on pitkin kairaa ja koko vuoden. Luonnollisesti tilastoa vaikea saada kun raadot viedään ja syödään näkymättömiin. Jos aitaan saisi jotain nauhaa niin voi olla, että lintuja olisi runsaammin.

[Repesorsa]

[xyxy]

Suojeluväki nosti esille muutama vuosi sitten näkemyksensä, että suurpedot lisäävät kanalintukantoja, siis myös susi. Nämä pedot pitävät pienemmät pedot kurissa. Näinhän se on, että samasta ravintokohteesta kilpaileva heikompi peto listitään pois.

Mutta kun tahon huomioi, oli julkitulossa vähintään ketunhäntä kainalossa; tavoite oli saada meidät metsästävät myönteiselle kannalle suhteessa suurpetoihin.

Tosiasia tuon piiperöporukan tavoitteissa on kuitenkin saada metsästys loppumaan petokantojen hoitaessa kantojen hoidon.

Mielestäni kaikkia petokantoja on aina leikattava, jotta myös ihmiselle säilyy metsästettävää.