Kanalintuhavainnot 2016

[Supe]

[Ollari]

[Supe]

No ei kovin paljoa, mutta El Ninjo hakusanalla voi aloittaa.

[heiluri]

Säät ovat mitä ovat mutta minä olen ollut jo vuosia sitä mieltä että kanalintukantamme ovat liian alhaiset,se näkyy nyt muutaman huonon pesinnän jälkeen kun aikuiset linnut ovat monin paikoi liki olemattomisssa ja soitimet muutaman yksittäisen linnun varassa,seuraava "huippuvuosi" voi olla kaukana,jonkinlainen kannan hetkellinen nousu saattaa olla tulossa mutta taas pari heikkoa pesintää ja ollaan pohjalla.
Toivotaan kuitenkin että olen väärässä ja seuraavat pesinnät onnistuvat.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[RiUDE]

Sehän tässä se vttumaisuus on, että se pska keli ei tarvitse tulla kuin viikoksi kahdeksi väärään aikaan.
Nyt on täälläpäin laarit sen verran tyhjinä, että vaikka pesiminen onnistuisi 100 prosenttisesti, päästäisiin ehkä välttävään lintukantaan.
"Hyvä" lintuvuosi voisi tulla vuoden parin päästä.
Siis jos sinne asti pesinnät onnistuisi.
Jos taas tänäkin vuonna epäonnistuu, niin ei tarvitse muutamaan vuoteen haaveilla oikein minkäänlaisista kannoista.

Jos kohta linnutkin tuntuvat "hajauttavan" riskiä kuin osakesijoittajat, eräs nimimerkki oli törmännyt 1.5. koppelon pesään jossa oli jo munat .
_________________
Savo suureksi.

[Supe]

Paikallisia ne kelit on, joskus laajemminkin satelee, sen näkee siitäkin kun purot eivät saavuta normaaleja kesäkorkeuksia oikeastaan ollenkaan, viime kesä esimerkkinä, kuljen melko paljon kalassa ympäri lappia. Savukoskella kävi kesäkuussa tietyin paikoin pakkaset, poromiehen kanssa juttelin, nehän asuu metsässä, ja sen kyllä huomas vanhoilla paikoillakin. Sanotaan, että ainakin 5 poikuutta puuttui niillä parin päivän lenkeillä mitä normaalisti on ollut. Raavaita/ylivuotisia mustia metsojakin oli 50% vähemmän verrattuna n. 5v aikajaksoon, talvikuolleisuus ja luonnollinen kato verottaa kun uutta verta ei tule.

Laskennat antavat suuntia, mikä kesä se oli kun lapin länsirajan kunnissa oli aika sateista, idempänä oli ihan ok kelit.
Totta on, jos kanta lähtee hyvin alhaalta, mitä se monin paikoin on, ei populaatio kasva kovin ihmeelliseksi. Tässä on eroja heti kun nostaa vaikka vain 30-50km kytkintä. Pohalukemista menee muutama vuosi ja monet asiat pitää osua kohdilleen. Tuota myyrien paljoutta pidän hyvänä merkkinä, sitä se on aina ollut. 11 vuoden aikana ei ole koskaan jyllätty tällä perällä nurmikoita kaikilla, vaikka yksi todellinen myyrävuosi saattuukin tälle ajalle. Pikkukoira kantoi mökillä hetkessä tusinan myyriä pihalle ja metsälläkin vikinää kuului joka paikassa kun niitä pyydysteli.

Usein näkee myös hillankukinnasta ja miten hillaa tulee, kukinta menee kovista sateista ja marjasatokin jää pieneksi. Hirvenpyynnin aikoihin juttelin pariskunnan kanssa Tanhuan perällä, 27 jänkää olivat kiertäneet ja hilloja ämpärillinen. Tämä indikoi varmuudella myös lintujen pesintään, eli märkää ja kylmää oli ja sen huomasi syksyllä.
Sieltä täältä saa kevään ja kesän mittaan luonnosta tiedonpalasia jotka ennustavat paikallisesti mitä tuleman pitää. Viime talvena aikuisten kuolleisuus oli lienee jonkinmoista kun tuli lähes kovimmat pakkaset joksikin aikaa ja lunta oli ehtinyt kertyä aika vähän.

Pyy on ollut lamassa, riekkokanta edelleen alhaalla, vaikka hieman elpynyt. Tosin syksyn mittaan näkee valkoisia höyhenkasoja silloin tällöin haukan jäljiltä, ehkä tavallista enemmän. Pyyn höyhenkasat jäävät oikeastaan huomaamatta tihikoissa, haukka lienee se luonnollisin vihollinen kuitenkin ja syy katoon, ei metsästys ainakaan. Jänkien reunoilla näkee mustien teerien höyhenkasoja aina toisinaan.


Vaikka kelit olisivat huippua niin pesäkato on silti melko merkittävää. Kaikki pesät eivät tietenkään koskaan häviä eli puhutaan %-osuuksilla. http://www.metsoparlamentti.fi/pesiensuojaus.html

Pesistä tuhoutuu keskimäärin kolmannes
"Radiolähettimin varustettuja teeriä seuraamalla on selvinnyt, että keskimääräiset pesätappiot ovat 25 – 33 %. Pahimmillaan lähes 60 % pesistä on tuhoutunut.

Pohjois-Suomen metson pesistä on tuhoutunut 27 – 55 %. Pesiä tuhoavat sekä nisäkäspedot että varislinnut. Todennäköisimmin munat on rosvonnut kettu, supikoira, mäyrä tai näätä, alueen yleisimmät pienpedot."

Fakta on, että supin pirulainen on levittäytymässä voimalla lappinkin ilmeisesti isoja jokia seuraillen. Pariskuntahan tekee heti toistakymmentä pentua jos niitä ei saa heti eliminoitua. Supi on uusi merkittävä uhka.

Yksi juttu minkä viimesyksynä huomasin jollain tasolla oli jokunen yksinäinen koppelo, oliko poikaset kuolleet vaiko ei vielä ollut pesintää mene ja tiedä, varmaan molempia.

[antsa6]

Ihan asiallisia huomioita Supelta. Käsittääkseni hillasato on kyllä kanalintujen pesintää herkempi säälle, koska pesinnän onnistumiseen vaikuttaa se noin viikko poikasten kuoriuduttua ja hillasato menee pilalle tuli ne huonot kelit "melkein milloin tahansa". Viime kesänä Koillis-Kairassa hillasato meni pilalle kuulema heinäkuun puolivälissä kun raekuurot piiskasivat kukat irti. Usein taas kuulee alkukesän kylmien kelejen pilanneen sadon, kun ei ötökät liiku ja hedelmöitä tms.

Kanalintukannat menee pitkällä aikavälillä alaspäin ja siihen vaikuttaa monet asiat. Yksinkertaistettuna eniten ihminen ja metsänhoitomenetelmät, jotka on vaikuttaneet petoeläinten suhteelliseen määrään ja saalistuskäytökseen. Metsästyksen merkitys on laajassa mittakaavassa pieni. Toisaalta taas supikoiria, pienpetoja ja riettalintuja pitäisi metsästää enemmän, kuten Supekin tuossa viittasi pesätuhoilla.

Yhtä kaikki, nopeasti ne kannat nousevat jo yhdestäkin onnistuneesta kesästä. Saatikka kahdesta.

[TA]

Tässä mökkirannassa olen nyt useana iltana kuunnellut teeren soidinta. Jotain tuntuu olevan tallessa.
_________________
Eksyvä ei tietä kysy

[Supe]

Ei niitä ikinä olisi ellei niitä jäis riittävästi jäljelle.

[fiulir]

Supen ja antsan kirjoitukset 10+.
Omia ajatuksia lisäksi. Laillisilla keinoilla me metsästäjät pystytään lintukantaan vaikuttamaan, kun pedot tapetaan mahdollisimman vähiin. Keliolosuhteille ja kannanvaihteluille ei voi mitään. Mutta petojen poisto kuuluu ihmisen velvollisuuksiin, jos ihminen metsästä meinaa tuottoa ottaa.
Tämän kevään pesäkierroksen tulos kanahaukan osalta, ruoka vähissä niilläkin. On muuten uskomaton kanahaukan pesällä se laji kirjo mitä ne syö. Pikkulintuja,rastaita, käärmeitä, mutta ei näitä tohtorin tason väitöstä harakkaa, varista ja korppia.

[PepeK]

Pitkän tähtäimen ratkaisuna tulisi nähdä myös elinympäristöjen kunnostustoimet kanalintukannan hoidossa.

[JSP]

[Hitleri]

[Pohjola]

asiaan voi vaikuttaa jokaine ihan ite hankkimalla niitä hakaamattomia rääseikköjä ja pitämällä ne tietysti kaikille vapaana metsästys alueena

[Hitleri]