Miksi hirvipatruunat kannattaa jälleenladata itse?

[Vanhakarju]

[Sigamees]

[Ardennie]

No jaa,... Ajatellaan kahta erilaista ampujaa.

Metsästäjä numero 1 kilpailee seuratasolla 5+ kiloa painavalla ratakiväärillä, käyttää ampuma-asentona lonkkatukea ja ampumissuoritusta helpottavaa vaatetusta. Kiväärissä on täydet säädöt ja korkea kiikariasennus. Metsällä hän kuitenkin ampuu metsämallisella kiväärillä, jota ei radalla tule käytettyä kuin kohdistuslaukausten verran. Metsästysaseen ergonomia ei hänen tapauksessaan tue radalla vakioituja ampuma-asentoja ja vaatetusta.

Metsästäjä numero 2 käy omalla metsästysaseella ampumassa vain sen pakollisen kaksi harjoituskertaa ennen metsästyskautta ja kohdistaa aseensa sitä ennen, jos kohdistaa. Hirvikoe menee läpi hyvältä tuelta ammuttaessa.

Mielestäni kummallakin ampujalla on odotettavissa vaikeuksia hirvimetsällä. Metsästäjä numero 1 tapauksessa voi odottaa yllättävän huonojakin suorituksia "pitkällä kädellä" ammuttaessa, normaalilla metsästyskiväärillä ja tavallisella vaatetuksella. Metsästäjä numero 2 tapauksessa taas olis parempi, jos ei edes yrittäisi ampua juoksevaan hirveen metsällä, mitä onneksi nykymuotoinen hirvikoe ei enää tue.

Paras harjoittelumuoto metsästystä ajatellen olisi varmaankin ratahirvi 75 metrin matkalta 4+6 sarjoissa ja omalla metsästysaseella sekä normaalilla vaatetuksella (mielipide.) Sen lisäksi ampumista penkistä, niin saa tuntuman aseen rakenteelliseen tarkkuuteen.

Nämä olivat tosin vain mielipiteitä ja esimerkkitapauksetkin äärimmäisiä, enkä edes väitä asiasta mitään sen enempää ymmärtäväni ...

[Nimrod]

Henkilökohtaisesti näen harjoittelun aseella kuin aseella ampumataitoa parantavana. Eli jos rata-ase onkin sääntöjen rajoja myöten tehty, vaikuttaa sillä ampuminen myös metsästyksessä käytettävällä aseella ampumiseen.

---

Tässä keskustelussa mielestäni menee puurot ja vellit siinä mielessä sekaisin, että huomiota on kiinnitetty kiikaritähtäimen kohdistamiseen rata- ja metsästyspatruunoiden välillä. Ei kiikarin säätäminen sentään mitään rakettitiedettä ole! Ensinnäkin kohdistus pitää aika ajoin tarkistaa, jotta koko metsästyskauden ajan säilyy varmuus aseen kohdistuspisteen säilymisestä.

[Raatokärpänen]

No jaa…

Haulikkometsästyksen osalta kuuli puhuttuvan rata-ampujista, joilla oli niin kaavamainen ampuminen että sitten metsällä meni ohi kun lintu ei mennykään kuten kiekko radalla. Puhujat olivat lähinnä 80-luvulla umpipihejä pussihousuja, jotka eivät voineet kuvitellakaan satsaavansa edes laatikkoa ennen kauden alkua harjoitteluun.

No kysehän on vastaavanlaisesta perimätiedosta ja totuudesta kuin tuo hirvenampuminenkin. Tiedoksi etteivät ne lisäpainot ja ratatukit ampujaa tee.

Ja harjoittelu hirvenMETSÄSTYSTÄ varten kannattaa luonnollisestikin tehdä sillä hirviaseella. Hirviammunta kilpailut tms erikseen.

[Nimrod]

Asioissa on aina kaksi puolta. Jos oppimaansa ei osaa soveltaa, ei oppi vie eteenpäin.

Ratahaulikkopuolen ongelmat metsästysammunnassa ovat aivan realistisia silloin kun rata-ammuntalajit painottuvat ampumaurheilulajeihin. Jos taas painotus on metsästysampumalajeissa, on asia kokonaan toinen. Metsästysampumalajeja haulikolla ovat sporting ja compak-sporting. Toisissa lajeissa kyse on siis urheilusta, toisissa pyritään simuloimaan metsästystä.

Kivääriammunnan harjoittelu radalla opettaa ampumaan, mutta se ei tee kiväärimiestä. Rataharjoittelun tarkoituksena on kehittää ampujaa. Kiväärimiestaito on taas sitä, että ampujan mukanaan tuoma elementti saadaan eliminoitua mahdollisimman vähiin häiritsemästä suoritusta.

[Vanhakarju]

Niinpä:Hyviä kommentteja pojilla ampumataidon merkityksestä
metsästyksessä.Nehän koittaa väheksyä rataharjoittelun merkitystä
joille yleensäkin harjoittelu on kuin "tervanjuontia",kaikki harjoittelu
radalla,tehtiin se millä aseella tahansa,parantaa arviointikykyä ja
ampumatekniikkaa,josta on hyötyä metsästystilanteissa,mitä tulee
vartalotuen käyttöön metsästystilanteissa,kyllä rata metsästysampuja
hallitsee riittävästi ns:pitkänkäden ammunnan metsästyksessä,
nopeissa tilanteissa pitkäkäsi on parempi,mutta itsekkin käytän
vartalotukea silloin kun siihen on aikaa,hyvä on metsästäjän hallita
riittävästi kumpikin muoto.

[9.3x622]

[Vanhakarju]

Niinpä:onhan se tietenkin mahdollista,että rata liiikkeet jää liikaa
"lihasmuistiin",mutta se on kuitenkin pienempi "paha",kuin täysi
harjoittelemattomuus,metsästystilanteet antaa kuitenkin erillaisen
viestin "päänupille",eli: ympäristö on aivan erilainen kuin radalla,minun
kokemuksella rataampuja muistaa oman nimensä kaadon jälkeen
ja pystyy suolistamaankin heti,mutta niille joille ammunnan harjoittelu
on "tervanjuontia"puukko pysyy kädessä puolen tunnin päästä,ja saattaa
olla että toiset joutuvat suolistamaan sittenkin.

[9.3x622]

[Vanhakarju]

[Koukkupolovi]

Itselataamalla saa isompia kasoja......hirvenlihaa.
_________________
Hoc iam omni varietate caret.

[Parsonterrieri]

[kuulapää78]

Tehdas vs. kotitekoisten paukkujen erot ovat suuria niin laadullisesti kuin suorituskyvyltään. Tietenkin tämä pätee vain jos ladataan muistakin kuin säästösyistä.

Ikävän paljon törmää siihen että metsämiehet olettavat että lataus on persaukisten touhua. Mittailtiin jotakin kotimaisia paukkuja 7,62x53:sta ja nopeusvaihtelu oli jopa 40m/s. Ammuimme myös kotikutoisia joilla tarkkuus oli todella hyvä ja nopeus vaihtelukin pysyi +-3ms

Toki tuossa säästääkin. Ittellä tuli latausvehkeet maksuun vain n.100-120kpl .300Wby: paukkuja

[Eugen]

Osa hirvimiehistä varmaankin vierastaa ajatusta, että tähtäimiä pitää säätää, patruunat eivät käy aina samaan paikkaan, aseen ergonomiaa pitäisi muutella. Lisäksi pitäisi vielä arvioida omaa suoritustaan jne. Tällöin on helpompaa myöntää itselleen, että pyssy käy mihin käy eikä vika välttämättä ole itsessä.