Kytishirvi laukauksesta lahtivajalle ilman apuja?

[iivariiso]

Se on tuo kaliiberi hommakin vähän eri etelässä ja pohjoisessa. Me on totuttu siihen että ei ole niin justiin juokseeko se hirvi sen 100 metriä pitemmälle vai ei. Etelässä jos menee sen 100 metriä pellon laidasta niin se on hukassa.

[valmet 412s]

[Lahtinen]

[iivariiso]

Kokeilin vain miten herroilla huumorintajua on vielä jäljellä.

Tottakai itekki valitsisin eri kaliberin jos ase olisi pelkästään peltokytistä varten ja kiikariin olisi siihen tarkoitukseen sopiva.

Mutta totta on myös tuo että moni ukko ei jahtijaktia kummempaa raaski investoida ja siitäkin saattaa jopa maksaa ylihintaa. Sekin on nähty kun hirvimiehen kiinnostus aseisiin ja siihen kuuluviin lisälaitteisiin lähentelee nollaa. Metsästys kyllä kiinnostaa mutta välineiden osalta mennään minimillä eikä niitä osata edes säätää. Ja näitä tuntuu olevan aika paljon.
Ja kyllä saa aina kuulla jos jotain uutta tai parempaa saat hankittua.

[phh]

[jkvi]

[Pudejovicky]

Jos jääpi kentälle niin tuolleen kyytiin.. Kevyt kenttäsuolistus ja luulis onnistuvan tuo varmaan metässäkin noin kätevällä kärrillä

https://youtu.be/lQcGskH6GEw
_________________

[pykälä]

[iivariiso]

[Lahtinen]

Hyvää ja vilkasta keskustelua ollut.

En tiedä, muistanko väärin, mutta aikamoista kipuiluahan se tuntui olevan monessa muussakin porukassa uuden ”kytislain” tultua hirvihommiin joku vuosi takaisin. Ja taisi aika moni ilmineerata sitä, että kytishomma oli ihan Nounou omassa porukassa ainakin alkuun.

Ainakin meillä nousi keskusteluihin kaksi asiaa toistuvasti, jolla kytishomman hankaluutta perusteltiin:

- Jos hirvi ei jää peltoon ja löydy, niin mitäs sitten. Riski ”metsän hyväksi” jäämisestä nähtiin suureksi, vaikka kaiken järjen mukaan ampumatilanne pitäisi olla kohtuu hallittavissa oleva. Ja toissavuonna meillä tämmöinen tilanne ihan konkretisoituikin ja tähän kauteen jouduttiin ”tulipalaverissa” sopimaan vähän pelisääntöjä että jos näin käy, mitä ”syylliselle” tehdään ja onko saunan takana vielä tilaa… Todellisuudessa kytishommissa osumat on koko jahtia ajatellen selvästi parempia mitä muissa jahtimudoissa, eli onko tämä todellinen ongelma ensinkään…

- Toisena ongelmana nähtiin se, että peltokytiskaadot kuormittavat aina sitä samaa porukkaa, jos/kun jotain kippaa. Niin saaliin haku- kuin nylkyhommatkin. Siihenhän tämä topikki pureutuu aika keskeisesti. Eli jos porukassa on jokusia yhden tai muutaman kaverin ryhmiä, jotka pystyvät omatoimisesti talkoilemaan hirven kumoon, lahtivajalle ja riiputuskuntoon, niin näillä lupamäärillä tämäkään ei ole ongelma.

Jos itse tosissaan alkaa hirvikytikseen, niin vaikka joku ilmineerasikin sitä ”ei-kuningaslajiksi ja maailman helpoimmaksi jahtimuodoksi”, niin kyllä omasta mielestäni hommaa kannattaa hieman valmistella, ettei itse ole ajamassa aktiivisimmin sitä ”apua tulkaa auttamaan” kulttuuria kytishommaan

[jkvi]

[iivariiso]

Meillä on myös kytistelty jo monta vuotta ja joku hirvi niin saatukkin. Se on kuitenkin ollut pääsääntöisesti meidän "nuorempien" miesten touhua.
Samoin kuin kutsuminenkin. Yleensä 1-2 miestä yhtäaikaa kyttäämässä tai kutsumassa.

Viime vuosina on kuitenkin kääntynyt enemmän tuohon koirapyyntiin kun nuorilla miehillä on lisääntynyt koirakalusto vähän jokaisella ja vanhempi kaarti selvästi alkanut jäähdyttelemään.

Mennyt syksy oli ensimmäinen syksy jolloin pyysin karkeasti puolet ajasta yksin ja ensi syksynä varmaan lisääntyy yksin pyynti entisestään. Saatiin tosin meidän ryhmään yksi uusi nuorimies joten sikäli näyttää paremmalle touhu. Vanhemmat ukot kyllä onneksi tulee vielä soitosta hakemaan hirven jos sattuu kaatumaan.

[Nimrod]

jkvi ei nyt kertakaikkiaan hahmota sitä eroa mikä metsässä (yleensä koirien kanssa) tapahtuvassa metsästyksessä ja kytistyksessä on. Eli kun siellä metsässä ammutaan yleensä niitä hirviä, mitä se koira liikuttaa, niin se koira on oleellisesti mukana siinä touhussa. Jos se hirvi meneekin osumasta sen sata metriä, niin se koira yleensä on siinä hommassa mukana ja varsinkin nykyaikaisten koiratutkien aikana myös miehet tietävät missä se koira menee. Eli vain niissä tapauksissa, että koira ei noteeraa kaadettua hirveä ja lähtee jatkamaan terveen kanssa, on tyypillistä, että sitä kaadon sijaintia ei voi tarkastaa esim. tutkaohjelmasta. Useimmiten se koira kuitenkin käy haukkumassa sitä kuolevaa hirveä tai ainakin kulkee sen kautta. Eli jälkeä seuraamalla se hirvi on usein helppo löytää.

Kyttäyspyynnissä sulan maan aikana ollaan puhtaasti ampujan havaintojen varassa ja tämä vaikeuttaa metsän puolelle päässeen hirven etsintää. Ja pointti kaikissa näissä jutuissa on se, että jos tähän ei osata valmistautua, niin ongelmia tulee. Ehkä jotkut jämptin omistajat tätä haluavatkin, että kyttäysporukka ei kuluta lupia "oikeasta hirvijahdista".

[Nimrod]

[Lahtinen]

Eikös useimmissa hirviporukoissa se ”suurin salaisuus ja kumminkin ihan yleinen hiljainen tieto” ole oikeastaan joka ukosta kyvyt ampujana ja saaliinkäsittelijänä.

Ja jos seuruejahdin repertuaariin aktiivinen kytispyynti otetaan, on aika hankala pärstäkertoimen perusteella jaella heti kauden alkuun osalle punaista korttia kytishommaan.

Jos noista fifti/sixtikavereista useampikin innostuu kyttäämään, niin liki ainoa mahdollisuus on kieltää koko porukalta kytispyynti ja jahdata seuruejahdilla. Toki seuruejahdissakin voi hazardeja tulla, mutta liki aina silloin on paikalla osaamista, koiria ja miesvoimaa. Toki osa voi olla sen verran osaavia hirvimiehiä, ettei tuo porukan mukanaolo tuo tekemiseen juuri mitään lisäarvoa. Osalla on ampumataitoa, koiria ja koneita.

Mutta kannattaako noita edes miettiä, jos nyt ei hirvipäällikkö satu olemaan. Eikös sitä pitäisi pikemminkin seistä siinä peilin edessä ja miettiä omalta kohdalta; Onko ase käynnissä, osaanko ylipäätään ampua, onko kytispaikka semmoinen, että sieltä on mahdollisimman helppo osua siihen mihin haluaa, osaanko pistää, saanko mahat pois, saanko raadon kulkuun, onko hirviporukassa ainottakaan semmoista kaveria, joka voisi tulla jeesaamaan. Vai olisiko itse asiassa porukankin kannalta parempi vaan maata tässä sohvalla, juoda lonkeroa ja katsoa Kotikatua...