Lähivuosinako hirvikanta tolkulliselle tasolle?

[sarma]

No hyvä, nyt päästiin sen verran eteenpäin että metsästysvieraat alkavat olla jo siedettävissä rajoissa kunhan tästä ei kerätä maksuja. Toivottavasti metsästysseuran jäsenmaksujen keruu on vielä hyväksyttävää, meinaan että saadaan noi kaatolupamaksutkin maksuun.

Mitä maksuihin tulee, oletetaanpa että metsästysseuralla olisi vaikka 5000 hehtaaria maita ja seura päättäisi myydä viisi hirveä pystyyn hintaan 1000 €/hirvi, jaettavaa olisi tuossa 5000 €. Voi kuulostaa ruhtinaalliselta mutta jos tuo summa jaettaisiin lyhentämättämänä maaomistajille maanomistuksen suhteessa, niin esim 20 hehtaarin omistaja saisi peräti 20 € mistä verottajakin tahtoisi vielä osuutensa. Ja kaatolupamaksu jäisi vielä kattamatta eli edelläkuvattu tilanne on vielä sangen teoreettinen. Ei taida olla kovin paljoa jaettavaa tässä bisneksessä.

Mitä tulee puun hintaan niin olen hyvin tietoinen että se vaihtelee mutta yhtälailla olen tietoinen että suuri osa tuntemistani metsänomistajista pitää puun kantohintoja kovin alhaisena. Ja yleensä syyksi mielletään venäläinen tuontipuu. Tämä on toisaalta näkynyt siinä ettei puukauppoihin ole ollut mielenkiintoa ellei ole ollut aivan pakko myydä eli myyntiin ovat menneet lähinnä vain sellaiset kuusikot joiden kunto alkaisin pian huonontua. Tai sitten on myyty jos on ollut taloudellinen pakko. Metsäteollisuushan valittaa paraikaa puupulaa mutta hintoihin se ei heijastu, siitä pitää huolen tuo tuontipuu.

Lannoituksesta en muuta tiedä kuin että jossain vaiheessa sitä suosittiin, nykyisellään se ei ole yhtä keskeisellä sijalla metsäkeskusten järjestämillä metsäpäivillä. Lieneekö tästä vedettävissä johtopäätös että homman taloudellinen kannattavuus ei osoittautunut kovin hyväksi.

Sitä en kylläkään ymmärrä että jos seuralla on vaikkapa 10 hirvilupaa, niin mitä muuta seura voi tehdä kuin kaataa nuo lupien sallimat hirvet? Pitäisikö seuran siis rikkoa lakia ylittäen lupakiintiönsä vai miten kehoittaisut saamaan tuon hirvikannan kuriin? Tai jos tilanne on se että seitsemän hirven kaadon jälkeen seuran alueelta ei löydy edes hirven jälkiä koko loppumetsästyskauden aikana mutta metsästyskauden päättymisen jälkeen alueelle vaeltaa koko joukko uusia hirviä, mahdollisesti osin vieläpä jonkun kansallispuiston alueelta. Tällöinkään en ymmärrä mitä hokkuspokkustemppuja seuran pitäisi tehdä? Viimeksimainittu tilanne on totta siellä täällä kuten mm tietyillä alueilla Nuuksion kansallispuiston lähimaastoissa. Ja juuri tähän viitattiin aiemmissa puheenvuoroissa kun niissä sanottiin että hirvivahinkoja voi syntyä jopa hyvin matalan hirvikannan aikana.

[var jägare]

[optimikko]

taitaa olla pahin uhka tuo greenpiissi ainakin lapin m ettille. Lappalainen kun aattelee, että prkelettäkö nuo etelän viherpiiperöt tulee tänne mesoaan. Pikku päissään päätetään näyttää mistä kukko pissii ja veetään kaikki sileeksi. Saa taas ryypätä parikymmentä vuotta rauhassa... Olen siis yksi näistä lappalaisista ja osallistumassa talkoisiin.

Kumpi siis oli ensin muna vai kana... hirvi vai metsä. Kyllä näissä metsissä on hirvet liikkunu ainaki ennen ihmistä... Onko meillä siis ahneuksissa valta päättää että hirvet pois ku metsät ei kasva.

Kyllä sanoisin että ruotsalaisilta olis paljon opittavaa. Takatukka on jees!

Mitä muuten sitten jos kerralla ammuttais kaikki hirvet. Jäis joku tuhat käyttöä tarvitsevaa pyssyä, kyllästyneitä isäntiä miettimässä mitä ampua seuraavaksi... maailmansotahan siitä seurais
_________________
Hallittu kaaos = selkeä epäjärjestys

[hirvenkasvattaja]

var jägare, hirvi on metsän tuholaisista turhin ja helpoiten ennaltaehkäistävissä. Myyrää voidaan ennakoida ja torjua valinnoilla, tykyn voi kiertää aluevalinnoilla ja mh:lla... Mänty ei toivu niinkuin Havu opetuslapsilleen opettaa. Hirvituhokorvaukset olivat muutama vuosi sitten 5Me ja todellisiksi metsävahingoiksi metsäntutkijat esittivät 10-20x summaa. Talvikanta oli 130'000 ja tiheys laskentatavasta riippuen 5-6/1000ha. Silloin tuhot todettiin liian suuriksi, ja kanta pitäisi vielä moninkertaistaa. Mene var jägare pankkiin ota lainaa mitä vakuuksillasi saat ja osta taimikoita alueilta, joissa tiheys on vähintään 10 ja koe kuinka eurosi tuottavat. Mutta tiedän, ei sinusta ole tekijäksi.

Muuten tuhokorvauksissa on omavastuu ja tarkastus mo:n riskillä. niitä hirvenvioittamia metsiä löytyy virallisestikin yli 600'000 ha.

Härmälän tekojen vaikutus puuni hintaan on melko monimutkainen juttu. Muistatko miten kävi UPM:n ameriikanmatkalla? Kerro jos muistat. Osta halvalla myy kallilla pätee hyvin puunmyyntiin. Viimeisen vuoden aikana erään puutavaralajin kantohinta on noussut vain vajaa 60%, arvaa onko tuottoisaa? Ja eikö ole uskomatonta, että S-E on tämä parhaan hinnan maksaja.

[sarma]

No joo, Champion oli kyllä aikamoinen jättipotti Niemelälle. Aika harvoin tuollainen on onnistunut suomalaisyhtiöltä ja kovin harva heistä on onnistunut saamaan jopa korvauksetkit. Hatunnosto yhtiön sourcing ja lakiosastoille.

Ne jotka ette muista mistä oli kysymys, katsokaapa täältä http://www.kaapeli.fi/hypermail/suomis-list/0222.html

[var jägare]

[Hitleri]

hirvenkasvattaja taitaa olla Enson miehiä?
_________________
Vaan varmoilta paikoilta ohi!

[hirvenkasvattaja]

Hitleri, tuo oli paras juttu aikoihin, vai että Gutzeitin miehiä.

En pidä hirveä ekosysteemissä turhana, vaan metsäntuholaisena turhana. Kun kanta on etelässä kahden paikkeilla per 1000ha, niin tuhoja syntyy riittävän harvakseltaan. Äläkä unohda susia siitä ekosysteemistä. Jos hirvikanta räjäytetään, kuten ehdotat 10 milj. lihakilojen myötä, niin kanta on silloin karkeasta vähintään 200'000kpl paikkeilla. Susi räjähtää silloin myös käsiin. Ei pidä mennä väkivaltaisesti kampeamaan ekosysteemiä. Muuten hirvestyshän ei ole minkäänlaista kampeamistako?

Ennaltaehkäisy on käytännössä kannan säätelyä. Jos tunnet metsänhoitoa edes hitusen, niin tiedät, ettei taimikoista saa millään kaikkea vesakkoa pois. Nykyisellä kahden kerran raivauksella metsät kasvavat vähäarvoista vesakkoa aivan riittävästi hirvelle. Jos se ei riitä, kannan koko mättää. Kitumaa-alueet (lue: VT:tä karummat) on oma lukunsa, ja siellä kannan säätely on erityisen tärkeää.

Jos puu kasvaa vähän lajista riippuen 50-90v täällä etelässä, niin hirvi kerkeää tarjota hammasta useamman kerran. Ei edes tukin mitoissa olevat kuuset säästy hirven hampailta. Ei siinä ole mitään järkeä. Viimeiksi oli taloudesta ymmärtämätön harrastelija, nyt "ahneuden häikäilemätön pirulainen". Kovin nuo tulkinnat muuttuu.

Muuten ei pelkästään tukin hinta, vaan ...

Sarma, oikeastaan sourcing ja lakiosastojen ihastelu kuvastaa vieraantumista arjesta. Jätä jo epäoleelliset jutut ja koeta puhua asiaa. "Toivottavasti metsästysseuran jäsenmaksujen keruu on vielä hyväksyttävää", onko sulla järkeä??? Älä höpötä puun hinnasta. En ole kuullut koskaan taimikoiden lannoituksista, sellaisista höpöttävä kertoo olevansa aivan pihalla. Onko sinun metsätiedot mkeskusten metsäpäivien varassa? Jos on, niin ei ole sulla hurraamista. Vai ei ole lannoitusten kannattavuus osoittautunut hyväksi? Koko hirvilupamenettely pitäisi laittaa uuteen järjestykseen.

Puuhapete, vastaus löytyy teksteistäni, jos ymmärrät lukemaasi. Olen hirvestänyt muutaman syksyn, en viitsi enää.

[tuhola]

Minusta hirvi on huomattavan "ylimainostettu" metsätuholainen. Siihen aikaan kun täällä meilläkin oli hirviä varmasti 7-10kpl/1000ha niin vain muutamassa taimikossa oli havaittavissa rahallista menetystä hirvien takia. Nämä taimikot olivat harvennettu melko tarkalleen 2000kpl/ha jo ennen kuin ne olivat kasvaneet mittaa yli kriittisen hirvirajan. Tuo kriittinen hirviraja on noin 3-4m. Sitä matalammat puut ovat suuremassa vaarassa joutua katkaistuksi. Taas tuota korkeammat puut joutuvat yleensä vain oksituiksi, hirvien toimesta, ja sehän parantaa vain laatua! Jos taimikonharvennus tehdään vasta kun puu on kasvanut yli tuon rajan ja jätetään hieman taajemmaksi mikäli hirviriskiä alueella on niin vältytään yleensä näiltä pahimmilta tuhoilta. Toki poikkeuksiakin on missä hirvet ovat kertakaikkiaan tuhonneet koko taimikon. Yleensä taimikko näyttää pahalta kun hirvet ovat oksineet ja syöneet puoletkin puista, mutta tarkempi analyysi osoittaa että vain pieni osa on poikki, osaa hirvi on "pystykarsinut" ja osa on koskematta. Ja silti vieläkin tarvitaan raivaussahaa..

[sarma]

[var jägare]

[sarma]

Muuten, Hesarin yleisönosastossa kirjoitti kuluneen viikon alussa Risto Seppälä niminen metsäntutkimuksen professori ja hänkin esitti että Suomen metsäala tarvitsee nimenomaan riippumatonta metsäntutkimusta. Kirjoittaja esitti useampiakin esimerkkejä joissa suomalainen metsäntutkimus meni likipitäen yksimielisesti metsään johtopäätöksissä. Erehtyminen on sinänsä inhimillistä mutta tuo täysi yksimielisyys melkeinpä mistä tahansa johtopäätöksestä kyllä laittaa miettimään miten riippumatonta homma oikeastaan on. Ja toisaalta se laittaa myös miettimään miten koko metsäala saattaa tehdä todella isoja virheitä kun ei ole tervettä oppositiota varoittamassa. Kirjoittaja vihjaa että mm Stora-Enson Amerikan ongelmien taustalla saattoi olla osin näihin liian yksimielisiin "tutkimuksiin".

Eli tämän perusteella aiemmin lausumani epäilyt metsäntutkimuksen puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta näyttävät vahvistuvan.

[kuhna]

[Puuhapete]

[nettijussi]

Suomen "virallinen" mettäntutkimus on menny "mettään".

Sieltä sitten takaisin kömpiessään löytäneet hirven jälet.

Se on siinä ny, syyllinen.

Kasvattele ja mettästele hirvenkasvattaja vaan hirviä, paremmin sulaa kuin pettu