Nuolukiven metsänhoidollinen FengShui-sijoitus?

[Lahtinen]

Onkohan jollakulla näkemystä seuraavaan. Eli jos ollaan tekemässä seuran alueelle uusia nuolukivipaikkoja, niin miten nuo metsänhoidolliset näkemykset pitäisi huomioida.

Luonnollisestihan se maanomistajan lupa on plakkarissa, mutta tilanteesta riippuen voi olla aika paljon vielä senkin jälkeen vapausastetta tolpan paikan valinnassa.

Maastossa ja varsinkin jo ilmakuvista näkee melkoisen hyvin, miten alueella on tehty hakkuita = missä on nuoria taimikoita tai niitä nousemassa.

Huomioiko joku noita asioita nuolukiveä sijoittaessaan vai onko tuolla edes mitään kytköstä taimikkovahinkoihin, jos/kun ei puhuta talvilaidunalueista?

[Heero]

Jostain luin (kuulostaapa tosi vakuuttavalta, mutta lähde oli asiallinen), että ruokintapaikka lisää taimikkovahinkoja kilsan-parin säteellä. Nuolukivistä huomaa myös, että usein maa on sorkkien kuluttamaa nuolukiven lähistöllä. Havupuusto ei siis ole paras mahdollinen paikka, kun juurikääpää tukkipuihin tuollainen kulutus taatusti aiheuttaa. Ainakin olisi hyvä olla myrskyn tekemä aukko, jolloin kuormitus vähän jo jakaantuu, kun puusto alkaa.

[EIVA]

Kaikkien metsäyhtiöiden luvissa taitaa olla ettei nuolukiviä sijoiteta taimistoimin, ehkä järkevintä voisi olla että nuolukiven sijoittaisi johonkin laaja-alaisempaan varttuneeseen tai järeään männikköön, tosin en ole huomannut että taimistoonkaan sijoitetulla nuolukivellä olisi taimikkotuhoja lisäävää merkitystä.

[Pohjola]

Muutamin paikoin toisi päin, jättävät puut rauhaan. Ilmeisest ravinteita saa kivistä eikä järsitä runkoja. Talaantuma on olemattoman pieni ala.
Ruokaa kivestä ei saa...eli ei juurikaan isommin kivien vuoksi aluetta asuteta...taimia syövät jos on mieluista oli kiviä tai ei.

[Heero]

Tallaantumista tulee poluista ja kuusen pinnallisesta juuristosta, joka ulottuu usean metrin säteelle rungosta. Kun juurikääpä tarttuu sorkkien tekemästä haavasta puuhun, on tiedossa ongelmia 40-50 vuodeksi.
Männyn juuret ei ole yhtä pinnalliset, jos maassa on happea ja koivuun ei juurikääpä yleensä tartu.

Täällä metsät on sellaista mosaiikkia, ettei 1-2 km päähän taimikosta useinkaan pääse. Ruokaa on myös peltojen reunapuskissa ja kuviorajoilla, joten kävijöitä nuolukivellä todennäköisesti riittää.

[Pohjola]

kun kivet on ruokapaikoilla ei tule "ylimääräistä" tallaus matkaa (turhaa liikettä)
olipa ruoka sitte vaikka taimikko. jokatapauksessa ruokailu on jokapäiväisempää kuin kivien nuoleskelu.

[Lahtinen]

[Lahtinen]

[Heero]

[RiUDE]

Sitten kannattaa myös miettiä, että jos tapana on sanoa pienriistanmetsästäjille "älkää menkö sinne kulmalle xxx, kun siellä käy vasaporukka nuolukivellä", niin ei pommita joka kulmalle niitä kiviä.
Monelta mielipahalta välttyy.

Aiheeseen liittyen, mutta kuitenkin ot:
Onko nuolukivien laitto hirville riistanhoitoa?
Miun makuun ei, taikka jos on niin samallalailla kuin sorsien jyväruokinta.
_________________
Savo suureksi.

[Lahtinen]

[Lahtinen]

[RiUDE]

[Heero]

[Pohjola]

No meillä ei peurat ramppaa maata mustallemullalle.. mutta muutama poro siitäki eestä. Eikä nekään kovin isoja alueita tuhoa. Eiköhän mettänhoito touhut tee isompia uria😡. On toki porojen talvilaitumilla tuhoja.
Se on kuvittelua että kivi on joku hirvimagneetti. Kun se on puolikilsaa väärässä sinä ei käy ainutta. Monet hinkuu niitä omille paikoille ku kuvitellaan et sitte siihen ammutaan. No silloin ku se on luontasilla kulku tai ruokailupaikoilla voi kiveltä sitte kantturan tavoittaa....ja se on selkeästi nähty, alueilla missä kaluttu puita kivi on lopettanu touhun. Ja kuten kerroin taimikkoa syödään tai ei oli kiveä eli ei.
Ite en epäilly laittaa kiveä taimikkoon vaikka yheltä kulmaa oli ensimmäisenä vuonna taimet menny hirville... mutta kas kummaa eipä enää jatkossa tuhoa.