Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Stance Kanta-asiakas
Liittynyt: 18 Kes 2007 Viestejä: 701 Paikkakunta: Etelä
|
Lähetetty: 27.02.2013 14:15 Viestin aihe: |
|
|
Oskari kirjoitti: |
Virkkusen oppaan mukaan kouluttaminen on paaaaljon raaempaa kun s-panta OIKEIN käytettynä. |
Noinhan se on. Ei kai se koiran kannalta ole sen traumatisoivampaa kuin vaikka niskasta retuuttaminen töpeksinnän jälkeen. Välineenä saattaa toimia siinä kuin koulutusnarukin - se on käden jatke ohjaajalle ja jos sitä käyttää niin pitää olla täysin selvä mitä haluaa kouluttaa ja miten aikoo sen tehdä. _________________ Sovittiin seisojan kanssa työnjaosta: se käyttää nenäänsä ja minä haulikkoa. Näin yhteiselo on leppoisampaa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Oskari Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Elo 2004 Viestejä: 4471
|
Lähetetty: 27.02.2013 17:36 Viestin aihe: |
|
|
perkarp kirjoitti: | Olen samaa mieltä, että sähköpanta oikein käytettynä on hyvä väline. (silti laissa kielletty) Metsästäjät ovat vain surkeita koirankouluttajia. Ensin pitäisi perehtyä kouluttamiseen ja koiran sielunelämään ennen kuin käyttää mitään välinettä. Väline sinänsä ei tuo autuutta, eikä korvaa puuttuvaa osaamista. Olen itse kouluttanut koiria ja kilpaillut koirien kanssa monissa lajeissa, koiratanssia en ole koskaan kokeillut (vaikka sekin antaisi paljon osaamista koiran kouluttamiseen), niin voin sanoa, että metsästäjät ovat koirankouluttajana erittäin paljon jäljessä muita koiraharrastuslajeja. Paljon olisi oppimista esimerkiksi palveluskoirapuolelta. Nyt joku miettii että helppohan niitä moppeja on kouluttaa nakkeja syöttämällä kun koira ei ole korkeassa vietissä. Väärin ajalteltu, koirat palveluskoiralajeissa ovat harjoituksissa ja kisoissa kovassa viettivireessä. Koirien viettitoiminnasta löytyy paljon materiaalia netistä kun googlettelee. |
Tuokin on totta mutta on myös oikeasti noita vaiketa ja todella kovapäisiä koiria.
Vaikeudeksi tulee kun asiaan ei pääse heti puuttumaan, esim koira ei anna metällä kiinni, kotipihassa ja sisällä kyllä, vaan kun ne vietit on pinnassa niin ei noteeraa ukkoa...
Haukkuu tarhassa, vaan luimasee koppiin heti kun ulko-oven aukaisee jne tilateita saattaa joillain olla.
Suht vähällä saa koiraa kuriin ja kun asiaan pääsee mahdollisimma ajoissa puuttumaan niin ongelmakin poistuu.
Osa kehuu mm kuinka ei ole ollut oneglmaa vaikka on 2 narttua / urosta samassa, vaan noillapa ei ole ollut sellaista koiraa joka EI yksinkertaisesti hyväksy muita, itsellä noita ollut muutama ja siihen ei muu auta kuin pitää erillään, ei auta googlailut tai koirakuiskaajat, ei kyllä Fortumikaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jani Mäkinen Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Kes 2008 Viestejä: 510 Paikkakunta: forssa
|
Lähetetty: 27.02.2013 21:57 Viestin aihe: |
|
|
no kyl sotakoirapuolen intissä käyneenä voin sanoa että että metästyskoiria ja niitä koiria ei voi verrata mitenkään päin.. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
kinttu Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Lok 2007 Viestejä: 822 Paikkakunta: pohjois pohjanmaa
|
Lähetetty: 01.03.2013 19:17 Viestin aihe: |
|
|
Jani Mäkinen kirjoitti: | no kyl sotakoirapuolen intissä käyneenä voin sanoa että että metästyskoiria ja niitä koiria ei voi verrata mitenkään päin.. |
Taipumuksia ei varmasti voi verrata keskenään, sehän on sanomattakin selvää. MUTTA saman peruskoulutuksen ja TOIMIVAN suhteen isäntäänsä vaati molemmat, jolloin yhteiselo sujuu paljon helpommin. Olipa rotu mikä hyvänsä, ilman näitä perus juttuja saa kyllä itselleen "häiriö" koiran. Omalta osaltani olen huomannut, että aina on peilistä löytynyt vika, kun koira "häiriköi". _________________ jokaiselle tulee joskus NOUTAJA |
|
Takaisin alkuun |
|
|
perkarp Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 11 Hei 2009 Viestejä: 41
|
Lähetetty: 01.03.2013 19:41 Viestin aihe: |
|
|
kinttu kirjoitti: | Jani Mäkinen kirjoitti: | no kyl sotakoirapuolen intissä käyneenä voin sanoa että että metästyskoiria ja niitä koiria ei voi verrata mitenkään päin.. |
Taipumuksia ei varmasti voi verrata keskenään, sehän on sanomattakin selvää. MUTTA saman peruskoulutuksen ja TOIMIVAN suhteen isäntäänsä vaati molemmat, jolloin yhteiselo sujuu paljon helpommin. Olipa rotu mikä hyvänsä, ilman näitä perus juttuja saa kyllä itselleen "häiriö" koiran. Omalta osaltani olen huomannut, että aina on peilistä löytynyt vika, kun koira "häiriköi". |
Nimenomaan juuri näin. Vanha sanonta: "Jokaisella on sellainen koira kun ansaitsee." Jos ajatellaan koirien koulutusta ja vertaillaan niitä niin viranomaispuolen koirat, puolustusvoimat ja poliisi, on suhteellisen huonosti koulutetut koirat verrattuna siviilien urheilukoiriin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Oskari Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Elo 2004 Viestejä: 4471
|
Lähetetty: 01.03.2013 21:08 Viestin aihe: |
|
|
perkarp kirjoitti: |
Nimenomaan juuri näin. Vanha sanonta: "Jokaisella on sellainen koira kun ansaitsee." Jos ajatellaan koirien koulutusta ja vertaillaan niitä niin viranomaispuolen koirat, puolustusvoimat ja poliisi, on suhteellisen huonosti koulutetut koirat verrattuna siviilien urheilukoiriin. |
Pikkuinen välihuomio siihen että osa ottaa koiran vanhempana, silloin saattaa olla että aikaisempi ei ole "onnistunut" ja joitakin ominaisuuksia pitäisi saada koiralta karsittua pois... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
andes Kanta-asiakas
Liittynyt: 03 Syy 2009 Viestejä: 1078 Paikkakunta: Sodankylä
|
Lähetetty: 28.06.2016 17:21 Viestin aihe: |
|
|
Lainaan lähtee itellekin elokuun 20. Onneks on parillakin tutulla moinen kampe, niin ei tarvihe ostaa parin satkun vehettä, kun sitä luultavastikaan ei tarvii kun kerran pari käyttää, niin oppi menee perille.
Sen verran pahasti on parivuotias ajokoira intoutunu poroja ajamaan, että ei muu auta. Ensimmäisellä kaudellaan ei sattunu poroihin törmäämään kertaakaan, että olis saanu sillon kitkettyä intoa niihin pois. Mutta heti viime syksynä intoutu ajamaan ja talvellakin viitti hangessakin kahloa perässä. Parikin kertaa pääsin talvella koiraa kieltämään ja karjumaan, kun poro juos aivan vierestä, mutta eipä tuo auttanu..vietit on vahvat. Ei onneks tuntikausien ajoja sentään.
Olis varmaan pitäny jo pentuna viiä johonkin poroaitaukseen, saamaan herkässä iässä hivenen henkistä traumaa kun poro äkäsenä antaa hatkat. Ei ollu edellisen ajokoiran kanssa ongelmaa, vaikka oli jo aikuinen kun pohjoseen muutti. Tämän kanssa en ala enää oottelemaan, että josko se into menis itestään ohi. Parempi tehä hommalle stoppi kerralla, ennen kun sattuu eteen joku heikkokuntosempi poro jonka pistää lihoiks.
Mitä tuohon laillisuuteen tulee, niin eipä taitane löytyä pykälistä suoraa kieltoa sähköpannan käytölle, vaikka moni luuleekin tietävänsä että laiton värkki. Laki kieltää ainoastaan TARPEETTOMAN kärsimyksen aiheuttamisen.
Tarpeetonta kärsimystä ja kipua ei tuossa koiralle aiheudu, vaan se tarpeellinen, vähäinen ja säpsäyttävä napsu kaulassa pikemminkin estää koiraa aiheuttamasta jatkossa itelleen ja poroille tarpeetonta kärsimystä, pelastaa jopa hengen. Monilla tuntuu netissä olevan mielikuva jostain sadistisesta kidutusvälineestä, jolla nappia painamalla saadaan koira sätkimään ja ulisemaan tuskasta. Tehoja voi nostaa lähtien aivan minimistä, jota koira ei ajohuumassaan etes tunne. Siitä nostaa napsun voimakkuutta, kunnes alkaa koira reagoimaan, lopettaen napsun antamisen heti kun koira poron jättää. Värkkiähän voi testata omaan reiteenkin, niin saa osviittaa impulssin voimakkuudesta, pikku hönössä vaikka omaan kaulaankin.
Puheet jostain tuskan ja kärsimyksen tuottamisesta noin toimittaessa, on aivan silkkaa ymmärtämättömien kukkahattuämmien vouhotusta. Toiminta koituu pelkästään koiran parhaaksi, ja kuuluu menevän oppi perille hyvin nopeasti. Mainio keksintö oikein käytettynä, viimeisenä vaihtoehtona, kun muut keinot ei enää tepsi.. _________________ Sole niin justhiinsa.. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tERÄsMIES Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Tou 2007 Viestejä: 849
|
Lähetetty: 22.07.2016 20:28 Viestin aihe: |
|
|
andes kirjoitti: | Lainaan lähtee itellekin elokuun 20. Onneks on parillakin tutulla moinen kampe, niin ei tarvihe ostaa parin satkun vehettä, kun sitä luultavastikaan ei tarvii kun kerran pari käyttää, niin oppi menee perille.
Sen verran pahasti on parivuotias ajokoira intoutunu poroja ajamaan, että ei muu auta. Ensimmäisellä kaudellaan ei sattunu poroihin törmäämään kertaakaan, että olis saanu sillon kitkettyä intoa niihin pois. Mutta heti viime syksynä intoutu ajamaan ja talvellakin viitti hangessakin kahloa perässä. Parikin kertaa pääsin talvella koiraa kieltämään ja karjumaan, kun poro juos aivan vierestä, mutta eipä tuo auttanu..vietit on vahvat. Ei onneks tuntikausien ajoja sentään.
Olis varmaan pitäny jo pentuna viiä johonkin poroaitaukseen, saamaan herkässä iässä hivenen henkistä traumaa kun poro äkäsenä antaa hatkat. Ei ollu edellisen ajokoiran kanssa ongelmaa, vaikka oli jo aikuinen kun pohjoseen muutti. Tämän kanssa en ala enää oottelemaan, että josko se into menis itestään ohi. Parempi tehä hommalle stoppi kerralla, ennen kun sattuu eteen joku heikkokuntosempi poro jonka pistää lihoiks.
Mitä tuohon laillisuuteen tulee, niin eipä taitane löytyä pykälistä suoraa kieltoa sähköpannan käytölle, vaikka moni luuleekin tietävänsä että laiton värkki. Laki kieltää ainoastaan TARPEETTOMAN kärsimyksen aiheuttamisen.
Tarpeetonta kärsimystä ja kipua ei tuossa koiralle aiheudu, vaan se tarpeellinen, vähäinen ja säpsäyttävä napsu kaulassa pikemminkin estää koiraa aiheuttamasta jatkossa itelleen ja poroille tarpeetonta kärsimystä, pelastaa jopa hengen. Monilla tuntuu netissä olevan mielikuva jostain sadistisesta kidutusvälineestä, jolla nappia painamalla saadaan koira sätkimään ja ulisemaan tuskasta. Tehoja voi nostaa lähtien aivan minimistä, jota koira ei ajohuumassaan etes tunne. Siitä nostaa napsun voimakkuutta, kunnes alkaa koira reagoimaan, lopettaen napsun antamisen heti kun koira poron jättää. Värkkiähän voi testata omaan reiteenkin, niin saa osviittaa impulssin voimakkuudesta, pikku hönössä vaikka omaan kaulaankin.
Puheet jostain tuskan ja kärsimyksen tuottamisesta noin toimittaessa, on aivan silkkaa ymmärtämättömien kukkahattuämmien vouhotusta. Toiminta koituu pelkästään koiran parhaaksi, ja kuuluu menevän oppi perille hyvin nopeasti. Mainio keksintö oikein käytettynä, viimeisenä vaihtoehtona, kun muut keinot ei enää tepsi.. |
+1 _________________ Nopeat syövät hitaat
eivät syö |
|
Takaisin alkuun |
|
|
muu uan Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Mar 2013 Viestejä: 934
|
Lähetetty: 22.07.2016 23:17 Viestin aihe: |
|
|
Tilasin joskus aikanaan itselle englannista tuollaisen koulutuspannan kun koiruus näytti hammasta kun koitti ottaa siltä saaliin suusta.
Minua lukuun ottamatta kävi jokaiseen kiinni joka lähelle tuli.
Kaikki lelut ja koti luut kyllä antoi lähes kenelle tahansa, mutta puolusti kaikkea rusakkosta riippuvan peuranruhoon armotta.
Koira ei tullut meille pentuna joten perustottelevaisuutta ei ollut alkuun lainkaan.
Koppelon raato ja pari tälliä kaulaan teki sitä käytöksestä lopun ja eikä tarvinnut pistää monttuun parasta kaveria.
Koitin toki omaan kaulaan ja selvinpäin ensin ja jotta ei olisi turhaan säälitty niin annoin muijalle kapulan ja sit paukku.
V177umaiseltahan tuo tuntui mutta Ei se mitään pysyvää traumaa jätä.
Hyvää tuossa on että koira ei yhdistä kipua isäntään vaan siihen ei suotavaan toimintaan ja juurikin siinä viimeisenä keinona oikein hyvä.
Kyllähän tuollainen kovapäinen uros koira elää aika väkivaltaista elämää luonnossakin joten niiden luonne kyllä kestää vähän kipuakin. _________________ 🇺🇦Slava Ukraini.🇺🇦 |
|
Takaisin alkuun |
|
|
m.m. Kanta-asiakas
Liittynyt: 03 Hel 2008 Viestejä: 399 Paikkakunta: rovaniemi
|
Lähetetty: 23.07.2016 22:31 Viestin aihe: |
|
|
Andes ja Muu 'uan minusta oikiassa, sähkö oikein käytettynä esim. ei-toivottun riistaan/ poroon tai kotieläimen pois kitkemiseen hyvä juttu. Mutta se ajotus on sähkön kans ehkä vielä tärkiämpi ko muun pakotteen kans, esim. annettuna 3 sekunnin päästä virheestä se koira voi yhistää räpsyn vaikka taivaalla oleviin piliviin.... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Mörran Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Elo 2015 Viestejä: 136 Paikkakunta: Varsinais-Suomi
|
Lähetetty: 26.07.2016 20:47 Viestin aihe: |
|
|
Oskari kirjoitti: | perkarp kirjoitti: |
Nimenomaan juuri näin. Vanha sanonta: "Jokaisella on sellainen koira kun ansaitsee." Jos ajatellaan koirien koulutusta ja vertaillaan niitä niin viranomaispuolen koirat, puolustusvoimat ja poliisi, on suhteellisen huonosti koulutetut koirat verrattuna siviilien urheilukoiriin. |
Pikkuinen välihuomio siihen että osa ottaa koiran vanhempana, silloin saattaa olla että aikaisempi ei ole "onnistunut" ja joitakin ominaisuuksia pitäisi saada koiralta karsittua pois... |
Vähän vanhoihin asioihin tulee kommenttia, mutta uudelleen kouluttaminen on paljon työläämpää, kuin uuden asian kerralla oikein opettaminen. Koiran opitut kaavat pitää osata rikkoa kerralla ja kunnolla. Tele on yksi väline, erittäin hyväkin oikein käytettynä. Perkarpilla hyviä pointteja jo aiemmin, joskin varsinkin poliisilla on monissa piireissä tilanne parantunut viime vuosien aikana.
kinttu kirjoitti: | Jani Mäkinen kirjoitti: | no kyl sotakoirapuolen intissä käyneenä voin sanoa että että metästyskoiria ja niitä koiria ei voi verrata mitenkään päin.. |
Taipumuksia ei varmasti voi verrata keskenään, sehän on sanomattakin selvää. MUTTA saman peruskoulutuksen ja TOIMIVAN suhteen isäntäänsä vaati molemmat, jolloin yhteiselo sujuu paljon helpommin. Olipa rotu mikä hyvänsä, ilman näitä perus juttuja saa kyllä itselleen "häiriö" koiran. Omalta osaltani olen huomannut, että aina on peilistä löytynyt vika, kun koira "häiriköi". |
Olen myös käynyt sotakoirapuolen armeijassa aikanaan. Olen myös käynyt sen jälkeen aika paljon erilaisissa koulutuksissa ja seminaareissa. Kouluttanut muutaman koiran ihan maailmalle asti. Se että vertaa (tai lukee ne koviksi koiriksi) varusmiesten tarhakoiria, joilla kuski vaihtuu puolen vuoden välein johonkin/mihin tahansa metsästys/harrastuskoiraan on kovin naiivia. Ne varusmieskoirat on täysin pöhköjä/vietittömiä, koska niitä ei kukaan oikeasti ohjaa. Kintulla tuossa oikeastaan koko homman juoni, hyvä laumasuhde ja oikein ajoitettu ja toteutettu opetus ja myöhemmin koulutus on avainasemassa. Riippumatta koiran käyttötarkoituksesta. _________________ Luonto, onko sinne menemistä? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Reporetku Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Kes 2004 Viestejä: 1995
|
Lähetetty: 03.08.2016 09:33 Viestin aihe: |
|
|
Ei kai sähköpantaa laissa ole kielletty. Kennelliitto sen on kieltänyt omissa (siis jäsenyhdistysten) järjestämissä koulutus- ja koetapahtumissa.
Hyvä vehje sähköpanta on oikein käytettynä, mutta monta koiraa sillä on myös pilattu, täysin vääränlaisen käytön takia. Jotkut laittavat aina sähköpannan kaulaan, kun päästävät ajokoiran metsään. Sitten kun jossain vaiheessa huomataan, että koira painelee peuran perässä, niin aletaan antamaan sähköä. Koira voidaan saada lopettamaan ajo, mutta seuraavalla kerralla kovaviettinen koira painaa taas kielletyn riistan perässä, kun ei osaa yhtään yhdistää sähköä peuraan. Heikompihermoinen ei ehkä uskalla enää ajaa mitään moisen käsittelyn jälkeen.
Minusta olisi bisneksen paikka, jos joku ottaisi vaikka muutamia kuusipeuroja tarhaan ja alkaisi kouluttamaan oikeaoppisesti peura-alueen koiria tai oikeammin niiden isäntiä/emäntiä. Kun homma pidettäisiin kennelliitosta riippumattomana toimintana, niin mielestäni mikään lakipykälä ei hommaa kaataisi. Olen ymmärtänyt, että jotkut paliskunnat tällaista toimintaa harjoittavatkin. _________________ Käytännöllisyys on kauneutta |
|
Takaisin alkuun |
|
|
andes Kanta-asiakas
Liittynyt: 03 Syy 2009 Viestejä: 1078 Paikkakunta: Sodankylä
|
Lähetetty: 03.08.2016 10:14 Viestin aihe: |
|
|
Mielenkiintosia pointteja. Tuokin kaveri joka pannan lupas lainaan, puheli samansuuntaista, että koira ei välttämättä osaa kumminkaan yhistää napsua poroon, vaan saattaa ajaa taas seuraavan kerran kun poro säntää eestä karkuun. Oli sitä mieltä, että koiraa pitäs ajosta päästä kieltämään/kuttumaan luo ja kun ei tottele niin sitten napsua. Eli koira muistaa, että jos ei isännän kutsua tai EI-karjasua tottele, niin napsu tulee.
Pitäs melkeinpä varmaan vaikka soittaa paliskunnan poroisännälle ja kysyä olisko tiiossa jollain passelia poroa tarhassa. Millä tavalla käytännössä tuo tarhaporon/-kuusipeuran kanssa koiran kouluttaminen sitten pannan kanssa menis..?
Rohkeasti vaan ajatuksia jos on kokemuksia. _________________ Sole niin justhiinsa.. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Mc-manteli Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Lok 2007 Viestejä: 3606 Paikkakunta: Länsirannikko
|
Lähetetty: 03.08.2016 10:56 Viestin aihe: |
|
|
Systeri ku aikoonaan muutti pohjoseen niin sen silloinen sakemanni oli porosta kiinnostunut.
Meni sitte erotuksen aikaan käymään aidalla että koira tottuisi. Yks isäntä ol sanonu että laitappa tuohon tyhjään aitaan se koira irti niin hän tuo opettajan sille. Kohta toi hirvaan kaveriksi, muutamat kunnon lähdöt ku antoi koiralle niin poroisäntä tuumas että nyt näyttää riittävän saa ottaa koiran kiinni.
Sen koomin ei oo sitä koiraa poro kiinnostanut ja voi pitää huoletta irti tunturissa päivälenkillä.
Kannattaa siis kysellä niiltä poroisänniltä aiheesta. Jotkut on hyvinkin tympeitä eikä niitä kiinnosta tippaakaan olla avuksi, mutta osa on mukaviakin ja tietää varmasti konstit kuinka olla avuksi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Reporetku Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Kes 2004 Viestejä: 1995
|
Lähetetty: 03.08.2016 11:00 Viestin aihe: |
|
|
Pointti on se, että napsu pitää antaa heti, kun nokka jäljelle menee tai koira ottaa ensi askeleet kohti elukkaa. Jos koira on jo ajanut puolen tuntia ja sitten annetaan sähköä, niin eihän se osaa yhdistää sitä tuohon ajoelukkaan. Ainakaan kielletyn eläimen vierottamisessa ei mitään käskyjä tarvita. Parempi, kun koira kokee napsun johtuvan tuosta väärästä eläimestä, eikä suinkaan ohjaajasta.
Kuten koiran koulutuksessa yleensäkin, niin ei se oppi aina heti sinne korvien väliin jää, vaan toistoja se vaatii. Sen takia tarha tai ruokintapaikka ovat oivia koulutuspaikkoja, ei suinkaan satunnaiset sähkön annot metsästyksen yhteydessä. Nuorta koiraa kun koulii sorkkavapaaksi, niin mieluiten ensin sen olisi hyvä päästä ajamisen makuun sallitulla riistalla ja siitä luonnollisesti paljon kehuja. Muuten voi käydä niinkin, että nuori pentu ei uskalla kohta ajaa mitään, jos ensi kosketus elukkaan päätyy sähköön.
Itse olen pahankin kaurisajurin saanut kaurista pelkääväksi, kun systemaattisesti vein sen kauriin ruokintapaikalle ja heti kun aikoikin lähteä jäljelle, niin ilman komentoa heti napsu. Sen jälkeen vein sen aina tiedossa olevalle ketun jäljelle ja kovasti kehumalla päästin hakemaan. Aika pian tuo koira lopetti jopa ketun jäljityksen, jos kettu oli poikennut kauriin polulle. Kauriin ruokintapaikalle kun sen vein, niin koira hyppäsi heti takaisin autoon, kun sai "vaarallisen" elukan hajut nokkaansa . _________________ Käytännöllisyys on kauneutta |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|