Sorsastus 20xx

[heiluri]

Eihän se sisämaassa kovin helppoa ole, himosorsastusaikoina 80-90- luvuilla taisi jäädä puoleenkymmeneen kertaan kun myöhäissyksyn sorsajahti onnistui, saattaa olla rannikolla hiukan helpompaa, mutta jäihin asti kuljettiin.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[tukelius]

Niissä on puolensa ja puolensa. Sisävesillä tiedustelu monesti helpompaa, ja metsälle pääsee helpommin. Merellä tuhannesta saaresta ja luodosta on keskimäärin 996 rauhoitettu. Sisävesillä keli on oltava myrsky etteikö sinne tavallisella 4m tasaperällä 5-10hp kalustolla pääsis pyyntiin. Merellä noin 425cm/15-25hp on aika optimi paatti millä operoi. Yli 8m/s tuulessa ei tuu juurikaan lähettyä, avomeren laidalla se on jo raja milloin ei mitään asiaa riippuen tuulen suunnasta saattaa aalto olla 1,5m jo siinä.
Isot veneet tuottaa haasteita rantautumisessa kovemmassa kelissä sekä naamioinnissa. Toki joku 5m jämäkkä alupaatti naamioseinillä voisi toimia josksu avolla kelluessa.

Loppukauden vesilinnustuksessa ite en oo paha roturasisti , telkkäjahti on kunigaslaji, mutta yleensä sekapyyntiä jolloin saalis koostuu paikasta riippuen heinäri, haapana, tavi, telkkä, joskus allia ja tukkasotkaa.
Allijahdit oli yleensä erikseen ja oli mahtava se lintumäärä mitä päivässä lensi, mutta nykyään siihen ei tuu alettua ku kiintiö nähtyyn vaivaan suhteutettuna liian pieni.
_________________
pillinaru@gmail.com

[lonkero]

[JSP]

[tee667]

Tai saisko ne jäätymään kiinni?

[JSP]

[lonkero]

[lonkero]

[tee667]

Tai herneille opetettujen kyyhkyjen listiminen? Ei mitään periaatteellista eroa, onko järvi jäässä vai ei. Teknisesti vähän erilaista.

[JSP]

[heiluri]

[lonkero]

[Mettäkala]

Ja peurojen ampuminen omenakasalle pyhittää sorsien ampumisen ohrakasalle? "Tuokin ampuu ruokinnalle!"

Lähtökohtaisesti ei pitäs olla kenelläkään mitään sanomista siihen, miten kukin jahtaa. Silti ainakin minua ärsyttää, jos joku ruokkii osakaskunnan yleisiä vesialueita paikoissa, joissa olisi muutenkin potentiaalista ruokinta/lepopaikkaa vaikka kuinka paljon. Ruokinta kasaa sorsat suhteellisen isolta alueelta ja sitten onkin hienoa katsoa kun iltaisin/aamuisin lentävät tuttua reittiä pitkin ruokinnalle ja pois. Eivät käänny kuville/pillille kuin sattuman oikusta ja silloinkin vain ne yksinään lentävät. Aina voisi tietysti mennä siihen lautalle passiin tai lentoreitille, mutta kun se saalis ei ole koko juttu ainakaan itelle. Voin ampua kiekkoja jos haluan vain ammuskella. Onnistumisen tunne kun saat isomman parven sorsia käännettyä pillillä luokse ja laskemaan kaaveparveen on sitä mitä itse haen vesiltä ja välillä pelloltakin.

Pikkusena tuli mummolan laiturilla ruokittua sorsia pullalla ja se vähän jäi ehkä mieleen miten helpoiksi saaliiksi nuo muuttuivat. Pyydystin niitä mm. haavilla laiturilla seisten. Toki vanhemmat aina pakotti vapauttamaan nuo haavitut, mutta kuvaa jokseenkin sitä miten vaikeaa on pyytää sorsaa jyviltä, jos seitsemänvuotias tenava saa niitä kiinni lyhytvartisella haavilla.

Tuo pitääkin mun mielestä ajatella enemmän sadonkorjuuna kuin jahtina. Joku kerää viljat pellosta, toinen sorsat siltä viljalta.

Jenkeissä on mielenkiintoiset säännöt ruokintaa kohtaan. Voit jättää pellolle viljan pystyyn ja nostaa sinne vedet pumpulla, jolloin sorsat tulevat sinne ruokailemaan ja voit niitä ampua. Mutta jos heität jonnekin lammen rantaan kourallisen jyviä ja olet lähimaillakaan passissa, niin vaksi vie pyssyt ja antaa sakot. Saapa nähdä mihin täällä meillä homma menee, asia on kuitenkin aktiivisessa keskustelussa parasta aikaa.

Ite olisin valmis luopumaan ruokinnasta kaikilta osin tai sallimaan ruokinnan jolla ei jahdata. Tosin silloin jäisi omalta osalta ne muutamatkin kyyhkyt ehkä ampumatta tai määrä putoaisi pariin kolmeen kaudessa. Mutta enpä usko tähän mentävän.

[pykälä]

Pystykorvalla sorsastus salolampiloilla meni jyväruokinnan myötä.

[heiluri]

Meni kyllä ihan luomuvesillä sorastelu muutenkin, yhtä tyhjää.
_________________
Kertalaakiyhdistys