Vaalit on käyty. Muuttuuko mikään?

[Projakt]

[heiluri]

Hyvä kysymys, joskus aikoinaan pyydettiin mutta oli silloin hommia aika hyvin.
Metsästysmaatkin olisivat olleet paremmat.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Putukiffeli]

[Putukiffeli]

[heiluri]

Joo, hyvinhän ne olisivat silloinkin maksaneet, jopa verollisena erittän hyvä korvaus, jos olisi aavistanut mille mallille maa kääntyy olisi päätös ollut helppo.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[setteriforever]

Putukiffelille:
On hienoa, että olet ylpeä kotimaastasi. Minäkin olen, mutta olisin vieläkin ylpeämpi, jos se olisi kasvanut ulos Neuvostoiliiton varjosta (vaikka se jo hajosikin). Meillä kun on vieläkin siitä ajasta vaikea trauma ja petämme itseämme kovin helposti.

Mitä tulee noihin väitteisiin, niin toki Suomen nousu oli hieno tarina, mutta ei mikään ainutlaatuinen sarjassaan. Saksa toki nousi raunioista USA:n avulla, mutta maa olikin ihan totaalisen säpäleinä. Aivan eri kunnossa kuin Suomi. Niin henkisesti kuin taloudellisesti. Ja pahinta oli se, että kerätty osaamispääoma (know-how) ryöstettiin maasta niin Neuvostoliittoon kuin USA:n käyttöön. Ja leireillä oli hävitetty lähes yhtä paljon sekä kaupallista että teknistä/kulttuurillista osaamista. Japani nousi talousmahdiksi (toki USA:n tuella sekin) ilman mitää omia raaka-aineita jne. Mitä tulee tuohon puheeseen, että Suomi on raaka-aineköyhä maa, niin sen voisi lopettaa.

(Suomessa on väestöön suhteutettuna poikkeuksellisen runsaasti luonnonvaroja. Metsät peittävät suurimman osan maamme pinta-alasta ja puiden kasvu ylittää reilusti hakkuut. Vesivaroiltaan Suomi on maailman rikkaimpia maita ja vetemme on puhdasta. Turve- ja kiviainesvaramme ovat runsaat. se ongelma on se, että energian suhteen olemme riippuvaisia tuonnista, koska Suomessa ei ole fossiilisia polttoaineita. Meillä on tosin käytössämme runsaasti uusiutuvia energialähteitä.)


Sodat runtelevat maita aina ja kaikkina aikoina. Niistä selviävät vain ne joilla on osaamista tai onnea. Suomella oli mukana paljon sitä onnea. Ja tämä ei ole moite.

Olen isäni puolen suvusta ensimmäistä sukupolvea joka ei ole ollut sodassa. Isoisäni oli mukana 1918 kahinoissa ja Isäni oli (syntynyt 1923.) jatkosdan veteraani. Käynyt kovan sodan ja sen kovettama mies, joka olisi luultavasti suuttunut noista puheistasi. Hänellä kun tuosta jälleenrakennuksen ajasta oli aika toisenlainen kuva. Hän kuten monet muutkin pyrki saamaan meitä jälkikasvua eteenpäin elämässä ja vanhempieni yksi vaatimuksista oli ulkomaille lähteminen (ainakin opiskelemaan), jotta "ymmärtäisimme enemmän".

Se mikä tässä maassa on ollut hienoa on ollut 1960-luvulta alkanut mahdollisuus sosiaaliseen kiertoon. Koulutus on ollut hyvää ja periaatteessa olet päässyt eteenpäinkin, jos sinulla on ollut älliä. Valitettavasti se kierto on pienetynyt ja eriarvoisuus kasvaa (siitä oli eile Yle Puheessa joku tutkijan juttu).

Isänmaallisuus ei ole itsepetosta (paitsi Pohjois-Korean kaltaisissa paikoissa) Ja se ei ole sitä, että uskotellaan itselle olevamma paras. On vain oltava paras. Suomlainen vihannes ei ole maailman paras vaikka meille niin väitetään. Mutta siitä voi toki tehdä maailman parhaan jos me niin haluamme.

Teknlogian murros tekee elämästä täällä entistä vaikeampaa ja siinä ei auta usko, että me olemme hyviä. Meidän on oltava hyviä. Digitalisaatio on vaikuttanut paljon siihen, että monenlaiset tuotteet ja palvelut ovat asiakkaan saatavilla, oli niiden tarjoaja sitten missä tahansa. Verkkokaupan tai muun netissä toimivan palveluntarjoajan fyysinen toimipiste voi olla toisella puolella Eurooppaa tai vaikka Aasiassa, mutta kuluttaja saa haluamansa tuotteen omaan kotiosoitteeseensa Pohjanmaalle vain muutamalla klikkauksella. Tämän mahdollistava teknologia, eli tietokoneiden ja tietotekniikan kehitys on digitalisaation ytimessä. Ja ihan aikuisen oikeasti meillä on paljon tehtävää tällä saralla.

[Putukiffeli]

[dxman]

Ulkomaihin kun vertaa,niin kyllä tämä Suomi tuntuu melko vankilalta. Hyviäkin puolia on. Nuotiot illan tullessa metsästyksen ohessa ja miksei pilkkiminen kevätjäillä. Melko eksoottista ulkomaan eläjälle ja osaisivatko arvostaa?

Toisaalta. Kyllä elo on melko synkkää ja tulevaisuus näyttää vielä heikommalta kun uutisointia seuraa. Ei ihme jos nuoriso ja kynnelle kykenevät nostaa kytkintä. Ihmisiä kohdellaan vain verotettavana tulona ja käyttäytymistä ohjataan verotuksella. Nämä ankeuttajat kättä heilauttamalla luulevat,että jokainen ajelee Nimbus 2000:lla ilmaston pelastamiseksi ja siinä ohessa taikovat rahaa valtion kirstuun.

Tuossa takavuosina töihin pääsi jannu kuin jannu. Ajokorttia ja autoa piti olla heti kärkeen. Myöhemmin kesämökkiä ja jne. Siinä oli kulutuksen tuntua.

Nyt pitää kouluttautua pitkälle,olla ilman autoa,kesämökkiä jotta käy täydestä.Säästyneillä rahoilla kierretään maailmaa ja loput sijoitetaan.

Veropohjaahan tarvitsee laajentaa kulutuksen hiipuessa kulutusverojen vuoksi.

[setteriforever]

Putukihvelille
Et oikein ymmärtänyt mitä ajoin takaa digitalisaation kohdalla. Ehkä tämä viestintäviraston klausuuli avaa asiaa:
"Suomella on tutkimuksen mukaan (digibarometri) mukaan maailman kärkeen sijoittuvat edellytykset digitalisaatioon, mutta jäämme jälkeen digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä. Huolta on koettu siitä, että Suomi siirtyy digitaalisen infrastruktuurin rakentamisvaiheen edelläkävijästä hyödyntämisvaiheen perässähiihtäjäksi, joka ei pysy vertailumaiden mukana kun digitaalisia ratkaisuja siirrytään implementoimaan julkisella ja yksityisellä sektorilla."

Näin on jo käynyt. Ja SOTEN kohdalla tämä näkyi todella selvästi. Tässä voi hyvin verrata meitä Eestiin. Yksi passisovellus (jonka kehittäjän/idean isän, tunnen ja joka joutui tekemmään ko palvelun aikaansamiseksi VIISI VUOTTA työtä viranomaisten kanssa, jotta asia eteni...) ei kesää tee. Ne isommat asiat ovat siellä takana platformitasolla (joita se passisovelluskin käyttää) ja jos on maailmalla ollut, niin tietää mitä se tarkoittaa kun siitä junasta jää jälkeen. 1990 -luvulla Suomi oli juuri tuossa platformitason kehityksessä kärkimaa. Uuusitalo Tohrvalds ja kumppanit tekivät aidoisti jotakin jonka päälle mm. Nokian oli helppo rankentaa verkko-osaamistaan.

Ja soveltamisessakin on kehittämisen varaa. Poikkeuksen tekee villi ja vapaa, globaali peliteollisuus.

Se, että maksoimme sotakorvaukset on ja oli hieno asia. Ja lieni jopa vähän pakkokin maksaa, sillä NL huohotti niskaan. On kuitenkin esitetty arvioita, että jos nämä varat ja resurssit olisivat olleet käytettävissä vientitoiminnan ja teollisuuden kehittämiseen, Suomi olisi menestynyt erinomaisesti ja paremmin kuin maksamalla sotakorvauksia. Minä olen kääntynyt uskomaan näin. mm Saksan nousun perusteella.

Riutuvassa Länis-Euroopassa kysyntää tuotteille olisi varmasti ollut Toisaalta sotakorvausten merkitystä "Suomen metalliteollisuuden luojana" on liioiteltu. Meidän metalliteollisuus oli kehittynyt merkittävästi jo sodan aikana. Sotakorvauksista suoriuduttiin, koska metalliteollisuudella oli Suomessa pitkä historia ja se oli kehittynyt voimakkaasti jo 1930-luvulla. Miksi? Koska meillä oli raaka-aineita (se siitä köyhyydestä, työvoimaa ja enrgiaakin jonkin verran.

Meille on kerrottu sotakorvausten positiivisia vaikutuksia poliittisista syistä ja maksulle haluttiin kansan tuki. Se kuitenkin söi jälleenrakennukseen kipeästi kaivattuja varoja ja hidasti elintason nousua. Myös kauppasuhteet itään olisivat syntyneet ilman sotakorvauksiakin. NL oli niin köyhä.


Mutta silti ei se tee esim Saksan kasvua raunioista aidoksi teollisuusmahdiksi yhtään sen väheksyttävämpää. He aloittivat aivan pohjalta.

[mehtäinssi]

[dxman]

Pitkä työaika ei kyllä ole osoitus mistään tehokkuudesta.

Setterille sen verran,että eikö mitään painoa voi laskea sille,että hävityn sodan jälkeen Suomi ajautui NL etupiiriin joka hidasti talouskasvua? Kieltäytyminen Marshall avusta ja EFTA väännöt....

Suomen asema ei juuri kummoisempi ollut kuin neuvosto eestin. Vähän pidempi naru vaan. Saksaa tai pikemmin Länsi Saksaa nyt ei kannata hämmästellä menestystarinana. Resurssit nyt aivan lähtökohtaisestikin kovemmat pystyyn raiskattuna kuin ruppaisella maatalous suomella. DDR ei ovin hääppöinen ollut,mutta niin vain länsi saksalla riitti volyymi yhdistämiseen. Kai sielläkin vielä kipuillaan.

Karkeasti yleistäen Suomen ja Eestin ponnahduslauta on samoilla vuosiluvuilla. Suomi vaan sai muutaman lavan etulyöntiä.

Viiteryhmänä Suomella on itäeurooppa poliittisessa mielessä,vaikka se kuinka kirpaisisi. Tuosta lähtökohdasta katsoen on mennyt hyvin.

[iivariiso]

Sen verran tuosta ulkomailla opiskelusta täytyy sanoa että vaikka se varsinkin nykypäivänä on aika helppoa lähteä niin ei se kuitenkaan kaikille ole mahdollista. Paljon on tilanteita joissa lähtöhaluja olisi mutta todellista mahdollisuutta ei. Itellä ei ole ikinä tehnyt mieli lähteä ulkomaille opiskelemaan .Se vaatii kuitenkin sen että taustat on kaikinpuolin kunnossa eikä ole esteitä lähteä.

[Valto.]

Jos ei voi ulkomaille lähtä opiskelemaan, niin se on itsestä ja omista valinnoista kiinni. Ei tietenkään kaikilta onnistu milloin tahansa, mutta valintojen maailmassa on tehty silloin vääriä valintoja jos lähteminen jää kiinni jostain muusta kuin omasta halusta. Siihen ei tarvita mitään hyviä lähtökohtia kotoa tai muuta erikoista, vaan jokainen voi ihan omillaan sen halutessaan tehdä. Jos on töpännyt aikaisemmin tai tajuaa vasta liian myöhään, niin se on omien valintojen seuraus. Lähtökohdat on kuitenkin kaikilla olemassa. Toisaalta itse pidän sitä ulkomailla kouluttautumista yliarvostettuja. Aivan yhtä hyvät lähtökohdat täältäkin halutessaan saa. Toki se ehkä on kepeämpi jäädä töihin ulkomaille sieltä ulkomaisesta koulusta, mutta lähtöpäätös on tehtävä joko kouluun mennessä tai suoraan töihin lähtiessä. Kontakteja voi olla myös valmiiksi, mutta niitäkin vain siihen maahan missä opiskelet. Aivan yksi ja sama opiskeletko esimerkiksi suomessa vai saksassa, jos mielit töihin vaikka ison veden taakse. Yksittäisiä aloja voi löytyä missä osaaminen on toista luokkaa maailmalla, mutta noin keskimäärin se suomalainenkin koulutus on kyllä aivan kilpailukykyistä maailmalla. Itse en kyllä ole käynyt, mutta suurin osa kavereista on ollut vaihdossa, muutama työskentelee ulkomailla ja muutamat suorittaa koko tutkinnon ulkomailla ja tietysti tuota vaihtoon tulevaa väkeä pyörii välillä riesaksikin asti tuolla koululla. Ja täytyy kyllä sanoa, että ei ne muualta tulevat ole yhtään suomalaisia edellä. Pikemminkin sanoisin että aika monessa asiassa ovat raakasti perässä ja koko opiskelu siis hoituu englanniksi, eli sikäli lähtökohdat on samat suomalaiselle, saksalaiselle kuin aasialaisellekkin, eikä nuo jenkit tain englantilaisetkaan tunnu mitään ylitsepääsemätöntä etua äidinkielestään saavan. Työmahdollisuuksia isosta maailmasta löytyy toki merkittävästi enemmän. Ja sen verran on tullut pyörittyä pohjoismaissa itselläkin työnpuolesta, että eipä tuo työkulttuuri tunnu siellä olevan sen kummempaa kuin täälläkään. Enemmänkin sanoisin että vetelyksi ne esimerkiksi ruotsissa on. Aamulla menee tunti haukotellessa ja tauot pidetään tiketilleen kaikki, mielellään enemmän tai vähemmän yli ja työtahti ei kyllä päätä huimaa. Ennemmin sanoisin että suomalaisissa pikkufirmoissa on tekemisen meininkiä ja tehokkuutta. Nuo isot tehtaat on vain ongelmallisia, kun siellä kuvitellaan palkan tulevat menetetystä vapaa-ajasta eikä tehdystä työstä. Ja aasialaiset ei ainakaan koulun penkillä tunnu osaavan muuta kuin kopioida wikipediasta. En tiedä sitten missä se työkulttuuri on kovimmalla tasolla, mutta ei me täällä ainakaan huonoimpia olla.

Mutta ei me täällä osata myydä. Ei niitä tavaroita kukaan tule sieltä peräkorvesta hakemaan, ellei niitä myy ja markkinoin maailmalle. Ja liian arasti ylipäätään lähdetään viemään niitä omia tuotteita maailmalle. Ei suurimmalla osalla tuotteista pärjää jos pyörii vain kotimaan markkinalla. Varsinkaan kun monet kuvittelee että pärjää sillä kivijalka hommalla omalla kylällä ja ihan normaali verkkokauppa on jo utopiaa. Ei ainakaan itselle tule montaa kotimaista toimijaa mieleen, jotka tekisivat b2c kauppaa maailman laajuisesti. Ja tuossa me ollaan paljon perässä. Se ei juuri tuo rahaa sisään jos passin voi tilata netistä. Sitä tavaraa pitää saada liikkumaan täältä maailmalle ja se tarkoittaa myyntiä. Sinne digitalisoitumiseen sitä pitäisi panostaa ja suomalaisten yritysten pitäisi lähteä rohkeasti mukaan. Osaamistakin täällä on, mutta ongelma on siinä että se maksaa. Eihän sitä uskalla panostaa rahallisesti tuollaiseen uuteen villitykseen, vaan odotellaan jääräpäisesti niin pitkään että muut menee menojaan ja tehdään sitten perässä kun on pakko ja ollaan menetetty se kilpailuetu. Toinen iso ongelma on pääomien puute. Verotuksella kiristetään ja estetään ettei pääomia pääse karttumaan. Se taas tarkoittaa sitä, että kaikki potenttiaaliset yritykset ostetaan ulkomaalaisten toimesta, koska kotimaassa ei ole rahaa millä ostaa. Ja se taas tarkoittaa, että sen ison rahastuksen tekee joku muu maailmalla ja rahat valuu sinne. Kuten valuu myös kaivosteollisuuden rahat, koska kotimaisilla ei riitä paine perstaskussa niiden kaivosten tehokkaaseen pyörittämiseen.

[Putukiffeli]

[Putukiffeli]