Peurastuskulttuurin kehittäminen +50 kaadon seurassa?

[havu]

30 per lupa eli 90 maksaa jokainen, ottaa mitä ottaa mutta max 3 lupaa.

[Lahtinen]

[JokuUkko]

En kyllä oikeen ymmärrä tuota "kopit on omia" -ajatusta. Miks ne ei voi olla kaikkien käytössä? Kyl mä ainakin pidän useampaa ruokintaa ja oon koppejaki tehny. Niihin on kuka vaan jäsen tervetullut. Seurassa on myös etäjäseniä joilla ei ole mitään mahdollisuutta pitää itse ruokintaa. Silti heidänkin panostaan tarvitaan peuralupamäärän täyteensaantiin. Siksi mielestäni selkeintä et kuka vaan voi mennä mihin vaan seuran kytispaikkaan. Musta parempi hiukka vähempi ruokintoja, joissa voi metsästää useampi ku se että on joka saarekkeessa jonkun "oma" ruokapaikka...

[havu]

Henkilökohtaisella tasolla tuota hinnoittelua en pidä pahana, mutta porukassa on osakkaana myös pari puhtaasti ajomiestä. Olen heille koittanut ampua niitä ja on pari nuorempaakin tehneet samaa, mutta pidän tekoa törkeänä vanhempia pyssymiehiä kohtaan jotka eivät enää hyvin pysty ja edes halua.

Mutta tuo hinnoittelu on ns. pienempi harmi. Isompi harmi on täysin lapasesta lähtenyt yli suuren peurakannan ylläpito.

[MikaS]

[quote="JokuUkko"]En kyllä oikeen ymmärrä tuota "kopit on omia" -ajatusta. Miks ne ei voi olla kaikkien käytössä? Kyl mä ainakin pidän useampaa ruokintaa ja oon koppejaki tehny. Niihin on kuka vaan jäsen tervetullut. Seurassa on myös etäjäseniä joilla ei ole mitään mahdollisuutta pitää itse ruokintaa. Silti heidänkin panostaan tarvitaan peuralupamäärän täyteensaantiin. Siksi mielestäni selkeintä et kuka vaan voi mennä mihin vaan seuran kytispaikkaan. Musta parempi hiukka vähempi ruokintoja, joissa voi metsästää useampi ku se että on joka saarekkeessa jonkun "oma" ruokapaikka...[/quote]

Omin kätösin rakennettu, ruoka hommattu ja pukkien jalostus käynnissä. Kuka tahansa hattivatti ei tule ampumaan kasvattipukkeja, muiden ei ole niin väliä

[Jyrkkä D]

[valmet 412s]

[Lahtinen]

[Peto]

Meillä on kopit kaikkien käytössä. Seura maksaa kaurat. 1,5 saa ampua per jäsen omaan käyttöön tänä vuonna.
Ennen oli vaan lista lahtivajan seinällä, mihin merkattiin päivämäärä, paikka ja kaadon laatu.
Nykyään on reaaliaikaisempaa ilmottelua vuodille whatsapissa. Siellä myös paikka varaukset, niiden osalta joilta luonaa.
Vanhemmat varaa puhelimitse koppinsa, mutta alkaa se ikäluokka jo hyytyä, ei oo montaa kertaa puhelin soinut.
Omien lisäksi ammutaan jonkin verran lihanmyyntiin, millä rahoitetaan touhua, joten aktiivit saa enemmän kaatoja.
Tulihan noita joinain talvina liki parikymmentä talkoiltua, vaan nyt ei viitsi. Tarvii säästää peuroja,
kun naapuriseurat lähti mtk:n kelkkaan
_________________
Vaikka muu häviää, niin metsästys jää.

[MikaS]

Peurajahdissa helpoin osuus on se liipaisimen painaminen, niin kuin edellä sanottiin, työ alkaa sitten. Useampi tunti menee kun on teurastettu, kuljetettu, nyljetty, pestypaikat, paloiteltu, pestypaikat ja lihat on vacumissa.
Jotkut rikkaat tietysti ulkoistavat tuon paloitteluhomman, mutta kun itse tekee niin tietää mitä syö. Itse muuten pidän peuranlihaa parempana kuin hirven.

[Lahtinen]

Oliskos jollakulla muuten kristallipalloa, miten aikanaan homma on mennyt suurempien peuratiheyksien alueella ja mitä tapahtuu tuommoisilla kasvavan kannan alueilla.

Meillähän lupamäärä yhteisluvassa nousi noin 30% viimevuodesta.

Vuosittain jäävän kannan on arvioitu kasvaneen noin 15% vuosivauhtia.

Jatkuuko peurakannan kasvu ”lineaarisesti” vai onko teillä aikanaan tapahtunut jonkinmoinen ”hyppäys”, eli yhtäkkiä ollaankin melko rapeassa kannantiheydessä ja kanta tuntuu vaan kasvavan leikkauspaineista huolimatta?

Jos näin oikeasti käy vaikkapa seuraavan viiden vuoden aikana, olen koittanut järkeillä mitä se tarkoittaisi jahtimielessä. Jos esimerkiksi seurue lähti nyt 17+17 luvan setillä peurasyksyyn, mitä jos lupia onkin vaikka 40+40…

[havu]

En nyt lähde numeereja antamaan, mutta kun kannan kasvuun ynnätään samaan aikaan supistuvat resurssit sen kaikkinaiseen hoitoon, niin tilanne menee kohtuuttomaksi.

Me jotka asumme kaiken keskellä, olemme velvoitettuja kantamaan vastuun ruokinnasta. Kerran viikossa täytetään kauramaatit ja kuitenkin kytääjiä liikkeellä keskimäärin vain 1-2 kerran viikossa jossakin noista paikoista. Jotkut ovat julistautuneet vapaa-herroiksi. Käyvät silti ajelemassa että onko pöntöissä apetta ja sitten soitellaan lapaselle puheenjohtajalle joka koittaa nakittaa heille joilla on neliveto eli kahdelle.

Mun puolesta peuran voisi vapauttaa. Korjaantuisi asia silläkin.

[MikaS]

70 luvulla ja 80 luvun alkupuolella peuroja oli paaljon. Yhdellä luvalla sai ampua kolme vasaa, suuret ikäluokat olivat iskussa ja jokaista kaatoa ei ilmeisesti merkattu. 80 luvun loppupuolella ja 90 luvun alkupuolella kanta oli alhaalla. Verotus kohdistui vasoihin ja pukkeihin ja kanta lähti nousuun. Ruokinta, maatalouden muutos, ja leudot talvet, niin kanta lähti kasvamaan. Peuramäärää on myös tosi vaikea arvioida, parhaaksi on todettu keväinen laskenta pelloilta vuosittain ja useampaan otteeseen. Näin saadaan jonkinlainen kuva kannasta.

Tämä kausi on molemmissakin seuroissa mennyt uros/naarassuhteen suhteen mallikkaasti. Toisessa on urosprossa noin 30% luokkaa nyt pitäisi kannankasvu ainakin taittua.

[Jahtireppu]

[jkvi]