Saadaanko peuraluvat käytettyä?

[Sisua]

Täytyy tästä lähteä laittamaan vihulaista orteen. Luetettavien lähteiden mukaan ovat siirtymässä liharavintoon. Ihmissyöntiäkin jo epäillään.

[Heero]

Noinkin voi tilanteeseen suhtautua.

[Sawaho]

Virkaveli Sisua on vissiinkin katsellut enimmäkseen puuston latvakerroksiin, niskat siinä kipeytyvät Vuosia sitten, 1990-luvulta lähtien olen tehnyt metsän kasvustoa syövistä sorkkaeläimistä fenologiaan liittyvää selvityksiä. Aitasin koealoja (RHY:ltä sai ilmaista keltaista aitanauhaa) lähinnä selvittääkseni hirvien mustikkavarvuston syöntiä lumettomana talviaikana. Ja tietenkin avasin pötsejä metsästyksen yhteydessä (se vistotti toisia hirvenpyytäjiä). Hirvellä ei ollut oleellista merkitystä mustikan kasvuun, vhpeuralla vielä vähemmän. Nyt muutamana viime vuotena, kun peurakanta on lisääntynyt räjähdysmäisesti, yli 100/1000 ha, tämä järjetön kasvu näkyy pakostakin metsän pohjakasvustossa, tai sitten koko peurapopulaatio elää talviajan ruokinnalla. Ottaapa nyt virkaveli puukko-nimisen työkalun kätöseensä ja aukoo peuravainajan suolikaapin sisältöä raittiseen ilmaan. Voisin tässä jo luetella pitemmällä kokemuksella yksityiskohtia sisällöstä riippuen tietysti lähialueiden ruokintapaikoista, ruismaista ja ympäristön metsätyypeistä, mutta Tuomaan usko vaatii nähdä ja kädellä koettaa
_________________
Etsi raittiin ilman rajaa, se on mennyt metsään..

[Lahtinen]

[EIVA]

Eipä taitaisi peurakaan elää ainoastaan mustikan varvuilla, lienee kuitenkin aika pieni osa ympärivuotisesta ravinnosta. Suomen mittakaavassa alue on kuitenkin melko pieni jossa mustikan kasvustoon on peuralla merkitystä, ja sielläkin
jokainen joka mustikkasopan haluaa varmasti löytää vielä kelvollisen mustikiston, valtakunnan tasolla kuitenkin mustikkasadosta poimitaan vain muutama %, enempi mustikan määrään vaikuttaa puuston kasvu ja lasvuston sulkeutumunen, joka väistämättä aiheuttaa sen että puustokierron aikana metsikkö on suurimman osan sellaisessa vaiheessa jossa mustikkaa on vähän tai ei ollenkaan.

[Heero]

Puuston tiheys eli mustikalle tulevan valon määrä on tietysti merkittävä asia. Siksi metsät pitäisi hoitaa eli tehdä harvennuksen ajoissa ja kuusten seassa olisi hyvä olla muitakin puulajeja. On kuitenkin mahdotonta sanoa täsmällisesti, kuinka paljon tällä on vaikutusta tai onko vaikutus suurempi vai pienempi kuin jonkin toisen tekijän vaikutus. Ensin pitäisi olla referenssipuusto ja kun se määritellään, onko silloin vertailukohta oikea?

Mustikan määrä ei ole ihmiselle merkityksellinen, mutta luonnon avainlajina asialla on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle, esim. kanalinnuille.

[Sisua]

[Sigamees]

Ruokintakielto lienee nyt se toinen keihäänkärki, tuo 100ha:n kanssa.

Sinänsä vähän outoa, kun ruokintahan on täysin maanomistajan hallussa, ilman maanomistajan lupaa ei ruokintaa voi laittaa. Se ei kuulu metsästysoikeuden piiriin. Mitä MTK haluaa, sosialismia missä saa sanoa naapurillekin mitä tekee?

Toinen mikä helposti unohtuu, on se mikä peurakantaa ylläpitää. Vihreät peltohehtaarit. Siitä syystä peuraa on paljon siellä missä on, ja miksi meillä täällä periferiassa kanta ei kasva isokis vaikka kuinka ruokitaan.
Ja nuo peltohehtaaritkin on maanomistajan käsissä
_________________
Running target!

[sturm]

Enpä nyt ihan usko mtk:ta ja sosialismia kuitenkaan. Juurihan meille on tässä opastettu, että suurimmaksi osaksi metsästäjät olisivat maanomistajia. Ja mikäli aiempiin näkemyksiin maanomistajuudesta on uskominen, myöskin vähäinen määrä neliöitä lasketaan, niin silloin sitä ruokintapaikkaa löytyy nykyisellä kiinteistöjaotuksella ihan riittävästi. Toki joku irvileuka saattaisi esittää myös näkemyksen, että valtaosa maanomistajista ei ole metsästäjiä, etenkään pinta-alalla painotettuna - ainakaan aktiivisia saatika tuontisorkkamyönteisiä.

Ja hyvinkin mielelläni voisin silti arvioida vihreän kuuraisen oraan muodostamaa rajatonta energiavarantoa ja sen merkitystä lisääntymistehokkuuteen vs. täsmäruokinta, mutta jääköön megajoulet toistamiseen. Enkä nyt mitenkään vähättele vihreän merkitystä noin ylipäätään, mutta väitän että syvimmän talven aikaisella lisäruokinnalla on merkitystä.

Kuitenkin mieleni tekevi, 17 miljoonaa kiloa ruokintaa, vähän oikaistaan, 50-50 porkkanat ja jyvät, kuiva-ainetta pyöreät 50%, keksitään johonkin oraan haippuran kuurakosteuteen, päästään vaikka yht reilu 40 milj kg tuoretta rukiin orasta (vehnähän on vain sievästi piikillä). En edes jaksa arpoa eteenpäin kun uskallan sanoa, että merkitystä on, vaikka merkittävä osa lisäruokinnasta todennäköisesti menee haaskioon.

[jussi72]

https://www.aarrelehti.fi/jutut/artikkeli-1.1709175



Jotenkin tämä lietsonta menee järjettömyyksiin. Artikkeli alkaa kertomuksella, miten peurakanta on ”räjähtänyt”

Sitten kerrotaan, miten on istuttu yötolkulla passissa ja saatu saaliiksi yksi vasa

Koko seurassa on marraskuun loppuun mennessä neljä kaatoa

Mutta räjähtänyt on

[tee667]

[valmet 412s]

Tunnistus yhtä kovalla tasolla.....

Myötähäpeää pukkaa pintaan. Että mistä näitä aina näihin juttuihin päätyykin.
_________________
Varisjahdin veteraani...

[Jahtireppu]

Aika taakse on Vilen ropsauttanu sarvetonta pukkia vai liekö ollu kovasti vinottain

[MikaS]

Jos reikä on kuvassa siinä missä on eniten verta, niin ei ole kyllä juossut metriäkään.

[Lahtinen]

Itse tykkään räjähdyksistä .

Vaan kyllä noissa räjähdyksissä jotain perää lienee. Esimerkiksi meidän porukka ampui sellaista noinmitalla 20 peuraa vielä vuosina 2016 ja 2017. Kanta-arviossa taidettiin olla jossain ungefäär viiden peuran per 1000Ha huitteilla.

Murrosvaiheessa taidettiin ampua liki tuplamäärä otuksia per tuhat hehtaaria, mikä oli kanta-arvio…

Viimevuonna taidettiin kaataa 55 peuraa ja tänä kautena päädytään ehkäi +60 lukemille.

Itse arvelisin, että uudella kasvavan kannan alueella jos on jonkinmoista ruokamaata ja ilmastonmuutos jatkuu, niin jos jokusen vuoden kun ”mennään vanhoilla lupamäärillä”, niin kyllähän niitä peuroja voi oikeasti olla vähän eri malliin mitä on totuttu.


Kauriin kohdalla mökkinmaisemissa näkyy mielenkiintoinen ilmiö. Tuollahan saarissa ei ”mitään peltoja ole”, mutta eipä oikeastaan ole luntakaan enää koskaan. Tuntuu kaurista kummasti kiinnostavan moinen elinympäristö.