Saadaanko peuraluvat käytettyä?

[Sawaho]

Kun hirvikanta "räjähti" 1970-luvun alussa lounaisella rannikkoalueella, muutama lumeton talvi esti laskennat. Taisi lumipeite kestää lyhyimmillään yhden vuorokauden. Ja lasku tuli perästä. Kotipaikkakunnalta löytyi mm. Suomen siihenastinen suurin yhtenäinen hirvituhoalue, 17 ha. Ei yhtään elävää männyntainta löytynyt aluelta. Kun lunta lopulta tuli, syötiin kuusia hätäravinnoksi. Ensimmäinen oman metsän taimikko säästyi, kun toisella sivulla kulki iso tie ja toisella puolella runsaasti käytetty kuntopolku. Jostain syystä myös syvemmällä metsässä olevia taimikoita säästyi ja ovat nyt tukkimitassa.

Samalla tavalla kohdistuu myös vhpeurojen ravinnonkäyttö, joten se ei aiheuta laajoja yhtenäisiä tuhoja. Miksi ravinnonkäyttö kohdistuu jostain syystä melko pienille kuvioille, ei ole tutkittu. Ketään tutkijaa ei ilmeisesti asia kiinnosta, sillä Luken rahat hupenevat susiin ainakin siitä päätellen, että susista annetussa Luken tiedotteessa oli peräti viidentoista tutkijan nimet.

Kun vhp ei juurikaan kajoa metsien taimikoihin, jollakin eineellä ne mahansa täyttävät talviaikana, joka on kaikille eläimille se kriittinen vuodenaika. Liekö kukaan puntaroinut, mutta oletan, että hirven pötsiin mahtuu about kolmen peuran mahan sisältö. Kun metsästysalueellani on peurakanta vähintään yli 200 yksilöä, muuten ne olisivat loppuneet heti kättelyssä, niin niiden tarvitsema ruoka ei tule herran enkeleiltä eikä ainakaan tällä alueella jatkuvasta talviruokinnasta. Tarvittava talvinen ruokamäärä on saatava lähes kokonaan alueen maaperän kasvustosta, lähinnä varpukasveista, mustikka ykkösenä. Männä viikolla tein viimeisen obduktion ja suolikaapista löytyi hieman syöttikauraa ja iso hatullinen varpuja, lähinnä mustikkaa.

Toivottavasti alueen noin 120 lupaa pudottaa peurakannan järkevälle tasolle, mieluummin ilman susien ja ilvesten apua. Toivottavasti usean vuoden huonoon mustikkasatoon on muitakin syitä kuin vhp. Oman perheeni mustikat kerätään kuitenkin runsaamman sadon alueelta, napapiirin yläpuolelta
_________________
Etsi raittiin ilman rajaa, se on mennyt metsään..

[Larsen]

[Heero]

En tiedä eri vuodenajoista, mutta koivutaimikkoni syötiin kesällä. Mäntytaimikko meni loppusyksyllä, talvella tai keväällä. Alkusyksystä kuin sen käsittelin Tricolla, pääosin ehjä oli. Keväällä huomasin, että lähes kaikista oli latva syöty. Tämä siis vuosi istutuksesta. Isommat taimikot ovat saaneet olla rauhassa. Niistähän hirvet ovat kiinnostuneita, mutta ehkä syönninestoaine saa ne siirtymään naapurin käsittelemättömiin taimikoihin. Vahinkotuhokartasta päätellen näin ainakin on tapahtunut.

Pajut on järjestään syöty vajaan puolen metrin mittaan. Haapakaan ei puumaiseksi kasva, vaan pensastuu. Jäljistä päätellen peura niitä syö. Kirjallisuudenkin mukaan peura kasvaimia syö, vaikka vahinkojen laajuutta ei tiedetäkään. Milläs sen selvittäisikään, kun kanta on kasvanut niin nopeasti eli tilanne muuttuu koko ajan.

[Heero]

[Heero]

[jussi72]

[Heero]

Ei tarvitse tulkita ja sen takia pahoittaa mieltään: Aikaisemmin vuosittain oli pari kaatolupaa, nyt lupia on seitsemään pukkiin, kahdeksaan naaraaseen ja 15 vasaan.

Suunnilleen kymmenkertaistunut on siis kaatolupien määrä. Kun tiedämme, ettei kaatoluvilla peurakantaa hävitetä, en käsitä missä on
tuon artikkelin ongelma. Tuskin edes noilla luvilla merkittävästi kantaa leikataan, koska peurojen vähentäminen on tavoitteena vain pahimmalla tihentymäalueella ja Lapinjärvi ei siihen vielä kuulu. Tavoitteena on ollut, että metsästettävää olisi. Nyt on, mutta siitä kertominen menee järjettömyyksiin? Kellä onni on, sen kätkeköön. Ettei vaan naapuri tule kateelliseksi tai maanviljelijän huoli peurojen suuhun katoavasta tuotannosta pääse julkisuuteen.

[Heero]

Lapinjärven alueella (UU3) on Luken suunnitelmien mukaan jäävä kanta 15 peuraa/1000 ha. Tämä saavutetaan, kun ammutaan 1627 peuraa. Kaudella 20-21 siellä on ammuttu 1351 peuraa. Ellei tahti siis parane, kasvu jatkuu.

[Lahtinen]

Metsästän tässä ”sotilasteknologiaa peurajahtiiin-alueen” rajalla, joten nämä reuna-aluehommat kiinnostavat itseäni. Meilläpäinhän on hyvinkin asiallisia kavereita Riistakeskuksessa, joiden kanssa on tullut oltua tekemisissä. Varsinkin tämä ”etäkokoustaminen” on mahdollistanut osallistumisen ihan eri malliin.

Yksi usein keskusteluissa esiin nouseva ”ohjeistus” on, että hakekaa tarpeeksi peuranlupia ja älkää rakennelko vaan pyrkikää pikemminkin purkamaan näitä seurojen/seurueiden sisäisiä peurajahdin ”laahaavia käsijarruja”.

Yön pimeinä tunteina olen pohtinut, että onko peuratihentymän reuna-alueilla tosissaan kytemässä seuraavanlainen ”räjähdys”:

- Eli murrosvaiheessa peurakanta kasvaa huomattavasti nopeammin, mitä seuroissa/seurueissa on valmiutta muuttaa ohjeistusta ja jahtikulttuuria. Eli kannanleikkuutehoja ei ole käytössä silloin, kun ne purisivat parhaiten.

Vai länkyttääkö nuo Riistakeskuksen kaverit vain lämpimikseen. Esimerkiksi siltä näkökulmalta seuraavat asiat ottivat tuossa artikkelissa omaan silmään:

”Tällä metsästyskaudella pukarolaiset ovat ampuneet neljä peuraa. Niihin aletaan keskittyä yleensä vasta sitten, kun hirvet ovat nurin.”

”Kun olosuhteet alkavat olla suotuisat, metsästysseura jakaa kyttäysvuoroja peuraporukan jäsenille.”

[Sigamees]

[Lahtinen]

Itse välillä päissäni pähkäilen noita oman seuran tilastoja, Omariista antaa tähän melko hyvät mahdollisuudet.

Esimerkiksi meillä kauriinpyynti on melkoisen vapaata, eikä millään tavalla ”johdetun seuruemetsästyksen” piirissä. Kevätpukkipyyntiä on vapautettu jne. Ja kauriita on. Kuitenkin esimerkiksi muutamia viimeisiä vuosia kun katsoo, niin saalismäärät varioivat melkoisesti ja asettuvat yllättävän matalalle tasolle, 5….15 kaatoon seuratasolla. Tämä on aivan murto-osa esimerkiksi suhteessa kaadettuihin peuroihin. Jos esimerkiksi peura vapautuisi pyyntiluvasta ja siihen liittyvä ”seuruekuvio” häviäisi täysin, johtaisiko se meillä kaurismaiseen tilanteeseen, eli itse asiassa kaatomäärä putoaisi…

Kyllähän se henki elää ainakin meilläpäin vahvana, että jos lupia on X määrä, niin ne pyritään ampumaan ”täyteen”.

[Heero]

Sigameesin kommenttiin. Talvisella ravinnon määrällä on merkitystä kannan tuottavuuteen.

[Lahtinen]

Toinen mielenkiintoinen homma on tuo hirvijahdin ja peurajahdin ketjuttaminen. Ennen meilläkin oltiin lähes täysin siinä moodissa, että ensin hoidetaan hirvet ja sitten keskitytään peuroihin. Ja muutenkin tuo hirvihomma oli se ”kuningaslaji”.

Ainakin itse ajattelen niin, että jos pääset peuran tai hirven meilläpäin kaatamaan, niin jahtimuodossa pitää olla jonkintason ”aktivisti”. Eli kotisohvalle harvemmin se holli tulee.

Tilastoja kun katselee, niin tällä kaudella hirven pääsi meillä kaatamaan 13 kaveria. Tämä on varsin hyvä määrä, kun ajattelee meidän kaadettujen määrää (16). Ja kun katsoo, että enemmän kuin yhden hirven pääsi ampumaan kaksi kaveria (Toinen 3 ja toinen 2), niin mitään kaatoiloitteluahan ei tässä hommassa ei isommin pääse rakentelemaan.

Peurapuolella tässä vaiheessa kaatamaan on päässyt 23 kaveria, enemmän kuin yhden on päässyt kaatamaan 16 kaveria ja enimmillään kaatoja on tullut 8kpl yhdelle kaverille tällä kaudella.

Eli äkkiseltään kun katsoo, niin yksittäisen metsästäjän on huomattavasti helpompi rakennella meillä tuonne peurapuolelle tuloksekas jahtisapluuna. Ja kyllähän se tietyllä tavalla näkyy. Peurapuolelle on huomattavasti helpompi "rekrytoida" uusia tulokkaita seuran jäsenistä kuin hirvihommaan.

[Sigamees]

[Heero]

Eli MTK:n vaatimuksessa lopeettaa ruokinta ei ole mitään ongelmaa. Vain kyttäyspaikalle houkuttelu on ok. Tosin kyllä kanta idässäkin kasvaa. 1/1000 ei kovin nopeasti, mutta esim. 5/1000 potentiaali kasvaa on jo ihan eri luokkaa, kun synnyttäjien määrä on viisinkertainen.