Kytishirvi laukauksesta lahtivajalle ilman apuja?

[iivariiso]

Sähkövinssi kauko-ohjaimella niin ei tarvi sorkan pitelijää.

[Lahtinen]

Tässä nyt on menty jo aavistuksen tuolle ”tuunausrintamalle”, niin kysytääs seuraavaa.

Monastihan Torifi sun muut saattavat myydä rekisterissä oleviakin peräkärrynrauskoja melko asevelityyppiseen hintaan. Ja monastihan myynnissä saattaa olla varsin erikoisella lavakoolla varustettuja teelmyksiä. Monastihan saattavat olla ”oikeaan käyttöön” liian pieniä, mutta johonkin yhden hirven kuskaukseen ehkä ihan passeleita.

Onko jonkun porukassa ihan tähän raadonhakuhommaan tuunattuja peräkärryjä?

Kiinnostaa vähän aasinsillankautta senkin takia, että aina silloin tällöin on puhuttu kärryn hankinnasta hirviporukalle, ettei tarvisi aina olla lainailemassa jonkun omaa kärryä. Seurueen kärryksi varmasti järkevin valinta olisi ihan uusi kärry ja riittävällä lavamitalla (sopii pulkka tjsp)

[iivariiso]

Vähän riippuu tietenkin maastojen haastavuudesta miten tuommoinen tavallisen peräkärryn kanssa pärjaa. Ongelmia aiheuttaa kärryn helpompi kaatuminen ja vetopää ei ole pyörivää mallia.

Tuommoinen monkijän kärry telipyörillä on huomattavasti helpompi vetää varsinkin metsän puolella ja leveät renkäät kantaa hirven painoa vielä todella helposti. Kärry ei saisi olla myöskään mönkijää leveämpi koska silloin ajaminen puiden välissä vaikeutuu heti reilusti.

Meillä porukan yksi kaveri teki itse viime kesänä tukkikärryn johon laittoi kippaavan pohjalevyn ja irroitettavat pankot. Silloin kun hirveä lähdetään hakemaan niin pankot pois ja pelkkä levy paikoillaan. Sähkövinssi kauko-ohjaimella ja yksi mies hakee hirven todella pahoista paikoista. Tämmöisen teettäminen ei varmasti maksaisi osaavalla kaverilla aivan mahdottomia ja tulisi kerralla hyvä.

[iivariiso]

Tuosta esimerkiksi saisi todella helposti muokattua. Levypohja vain paikoilleen ja hitsauttaa vinssille tolpan että vinssi on hieman korkeammalla. Perään sopivat koukut että taakse voi laittaa loivan perälevyn jota pitkin hirvi on helppo vinssata.
https://www.tori.fi/varsinais-suomi/Tukkikarry_65318556.htm?ca=18&w=3

[Lahtinen]

Meillä käytännössä on aika usein semmoisia holjuja, ettei siellä hevin mönkijällä ajella. Tuo rautahepo olisi siinämielessä oikeastaan ainoa toimiva ratkaisu.

Ja jos mönkijällä pääsee, niin itse asiassa tuo vetopulkka on toiminut sen perässä varsin asiallisesti.

Ehkä se seuruekärry voisi olla asiallisin niin, että kärryyn hirvi vedetään tavalla tai toisella seuruejahdissa pulkalla. Mutta kärryssä olisi hyvä olla myös se ”peltohakuoptio” olemassa noihin kytishommiin.

[iivariiso]

Mikä on holju?

Sillä ajattelin vain tuota kärryä kun piti yksin raijjata se hirvi sinne pakkaseen ilman että kaverit saa tietää.

[Nimrod]

Meillä on täällä käytössä sama systeemi kuin Pedon porukassa, eli kaksi ukkoa käytännössä osallistuu hommaan ja joskus kolme. Eli ampuja ja sitten mönkijämies. Mönkijän perässä on kärry ja kärryssä on vetopulkka, jolla hirven saa vedettyä kärrylle/kärryyn. Sitten yksi lisävarmistus pitää aina olla, eli jälkeä pitkin menevä koira on hyvä olla valmiudessa, samaten sellainen ohjaaja joka tajuaa, että miten koiran kanssa etsitään.

Mutta yksi asia, jota tässä ei oteta huomioon on se, että kuka siellä hirvikytiksellä lopulta voi olla. Eli siellä pitää käytännössä olla sellainen henkilö, joka osaa tarvittavat alkukäsittelyt (suolistus) ihan itsekseen tai sitten siinä pitää olla osaava/kykenevä kaveri hälytysvalmiudessa (tai sitten mönkijämies on se joka osaa jotain tehdä). Eli tämä ainakin meillä on se rajoittava tekijä monen kohdalla, kun sille raadolle ei osata/kyetä tekemään mitään. Varsinkin porukkajahtien suosijat ovat usein sellaisia, että sen likaisen työn tekee aina "joku muu".

Kyttäysjahti pitää mielestäni ajatella sellaisena jahtina, jossa ei riitä pelkästään se, että saadaan aikaan kaato, vaan kyllä siinä pitää olla kaveri, joka osaa ketjun joka vaiheen. Nykyään tuntuu valitettavasti siltä, että juuri nämä saaliinkäsittelyyn liittyvät taidot ovat hakusessa ja sitten niitä ei kehdata edes opiskella. Jos ei ole kykenevää porukkaa, niin kyttäysjahdista ei tule kuin sanomista.

[Lahtinen]

No meillä nyt on ”jonkinlaiset” perinteet porukalla kyttäysjahdista jo vuosikymmenten takaa ”hulluilta peltohirvivuosilta”, jolloin ammuttiin ennen varsinaisen jahdin alkua kymmeniä peltohirviä.

En oikein osaa sanoa, että onko meillä hirvikytiksessä yhtään sellaista kaveria ollut aikoihin, jolla menisi sormi suuhun, jos hirvi kippaa. Ja osa kyttää samana iltana ”kahden porukalla”, että on kintusta kiinnipitäjää jne. Vai meneekö aikuisten oikeasti jossainpäin peltohirvijahtiin sellaisia kavereita, jotka eivät osaa painaa kuin liipasinta ja kännykän soittonappia… Jos näin on, niin takuulla on ongelmia tiedossa ennen pitkää.

En tiedä ovatko muut törmänneet tuohon ”tasa-arvohommaan” peltohirvijahdissa. Joskushan sitä on taidettu yrittää kieltää mitä erimoisemmin ”jäsenet ei ole tasa-arvoisia” kortein:

Joku joutuu käymään töissä, toinen ei
Jollain on rattori, toisella ei
Joku asuu kytispaikan vieressä, toinen kauempana
Jne.

Ja kun muistelee niitä kovimpia peltohirviaikoja, niin silloinhan saattoi kaatua useampi hirvi illassa. Ja siihen suuntaan meilläkin on hirven kytispyyntiä kannustettu, että perjantai ja lauantai on suosittuja kytisiltoja, koska ”seuraava päivä on jahtipäivä” ja monesti tuolloin on useampi kaveri kytiksellä ja vetoapuja suorilta tarvittaessa saatavissa.

Mutta aasinsillalla topikkiin: Jos kippaa useampi hirvi samana iltana kytikseltä ja porukka haluaa ehtiä Urheiluruuduksi kotiin, niin onhan se hyvä mitä omatoimisemmin otuksen saa mahdollisimman moni kuljetusvalmiuteen, kärrylle tai peräti sinne lahtivajalle.

[Lahtinen]

[Lahtinen]

Nyt kun tässä on itsekin viikonloppuisin pesinyt jahtikaudella metsästysmailla, niin olen omalla kohdalla huomannut seuraavan ilmiön, vaikkei itse ole päässytkään vielä kytishirveä ampumaan:

Siinä kun puhelin piippaa, että siellä olis nyt hirvi kumossa. Ja kun se saadaan pikkuporukalla kyydille ja siinä lahtivajalla on jokaiselle oma hommansa ilman ihmettelijöitä, niin yllättävän hyvä tunnelma on usein ja hyvä fiilishän siitä päivän päälle jää. Itse asiassa monesti jopa parempi, mitä normijhahtipäivästä.

No, ehkä kyseessä on vaan uutuudenviehätys. Omalle kohdalle ehkä kuitenkin sellainen jahtimuoto, johon voisi ”laittaa paukkuja”.

Toki, jos erehtyy laittamaan hommaan räätälöityä kuljetuskalustoa, niin se puhelin piippaa aika usein silloin, kun itse olet jo pikkupäissään saunassa...

[iivariiso]

Kyllä lähtökohta pitäisi kuitenkin olla se että kytikselle menijältä sujuu eri vaiheet hirven käsittelyssä. Jos kuitenkin tarvii kaverin jolta homma sujuu niin näkisin jopa tämän kokeneemman velvollisuudeksi opastaa kaadolla eri toimenpiteet että jatkossa myös tämä kyttäilijä osaisi homman. Voi olla ensimmäisillä kerroilla hidasta mutta yleensä nopeutuu kun kokemusta alkaa karttumaan. Muutenhan siellä saa olla aina kärkkymässä kaverina.

[Voitt0]

Hieman OT, mutta traktorin kärryhän ei tarvii olla rekisterissä eli saapiko traktorimönkijällä vetää myös rekisteröimättömiä = vakuutuksettomia? Valot ja kolmio pitänee kuitenkin olla? Tiellä ajosta kyse.

[iivariiso]

valot ja kolmio riittää.

[Nimrod]

Niin, lähinnä tämän kyttäysjahdin tehostamisen kannalta jos asiaa ajatellaan, niin tärkeää on saada sitä taitoa siihen alkukäsittelyyn useammille tyypeille. Meillä homma menee ainakin sillä tavalla, että sinne kytikselle ei kaikista ole kun vaativat sen kykenevän kaverin. Eli ei meillä siellä kytiksellä ole sellaisia, joilta homma ei ainakin jotenkuten käytä, mutta moni sinne ei myöskään siitä syystä mene, että tietävät omat rajansa.

Sitten tässä kytishommassa on se, että sen vastustajat ja tasa-arvosta jauhavat ovat usein niitä, jotka eivät jostain syystä kykene kyttäämään. Onko se sitten sitä kyvyttömyyttä hoitaa hirvi kuljetuskuntoon vai jotain muuta. Yksi asia joka on kuitenkin varmaa on se, että kaikilla ei ole kyttäyspyyntiin soveltuva persoonallisuus. Eli ei kartakaikkiaan pystytä kyttäämään "kun siinä ei tapahdu mitään".

Yleensä nämä kyttäyspyynnin vastustajat ovat niitä perässävedettäviä tai sitten kennelmiehiä. Eli ne jotka tarvivat porukan tukea ja turvaa ovat niitä, jotka lyöttäytyvät mielellään koiramiesten passitteluporukoihin ja makkaranpaistorinkeihin. Koiramiehillä taas on ahdistus päällä kun valta-asema menee, kun koiran käyttö ei olekaan välttämätöntä. Eli metsästys koiraharrastuksen viitekehyksenä murenee heidän silmissään jos porukka pätkii hirvet kytikseltä.

Näiden ongelmien välttämiseksi omassa hirviporukassani on pyynti siirretty lihanjakoporukoille. Eli jos minulla ja parilla muulla kaverilla on vaikkapa hirvi kolmeen mieheen, niin on meidän vastuulla ja meidän asia, että miten se hirvi pyydetään. Käymme siis porukkajahdeissa ja sitten kyttäämme. Eli ampujan lihanjakoporukka jakaa sen hirven, saatiinpa se sitten millä tavalla hyvänsä.

[Nimrod]